Kuinka löytää itselle sopiva ammatti? Valittu ammatti saisi vastata kykyjä
ja taipumuksia ja sen olisi hyvä sopia omaan persoonallisuuteen. Moni
pitää tärkeänä myös hyviä työllistymismahdollisuuksia. Onnistuneeseen valintaan
tarvitaan siis tietoa työelämästä, koulutuksista
ja ammateista, mutta myös hyvää itsetuntemusta.
Persoonallisuutta on mitattu piirreteorioiden mukaisesti esim. viiden
suuren persoonallisuuden piirteen pohjalta (mittareina esim. NEO-PI tai PK5).
Ammatillisessa mielessä muitakin näkökulmia on käytetty, esim. Jungin
tyyppiteorioiden mukaisia persoonallisuusluokituksia (Myers-Briggs).
Ammatinvalinnan ja urasuunnittelun psykologit käyttävät yleisesti (piirremittareiden
kuten PRF:n ja PK5:n) lisäksi Hollandin uravalintateoriaan pohjautuvaa
ammatillista persoonallisuuden ja työympäristöjen luokittelua. Tähän
teoriaan pohjautuu myös TE-palveluiden tarjoama AVO-ohjelma, jonka voi tehdä netissä
itsenäisesti.
Hollandin mukaan ihmiset löytävät ammatillisen suuntautumisensa oman
persoonallisuuden ja ympäristön vuorovaikutuksessa. Ammatilliset kiinnostuksen
kohteet ilmaisevat siis yksilön persoonallisuutta, ja kuudesta ammatillisen
persoonallisuuden tyypistä muodostuu kahden tai kolmen tyypin yhdistelmiä,
kuten RE (ammattiesimerkkinä vaikkapa putkimies) tai SCR (esim. suuhygienisti).
Kuusi ammatillisen persoonallisuuden tyyppiä ovat:
Käytännöllinen (Realistic) R on käytännön tekijä, joka suosii konkreettisia työtehtäviä ja rooleja.
Ammatillinen kiinnostus suuntautuu käytännön teknisiin ja fyysisesti
hoidettaviin tehtäviin sekä luontoammatteihin. Arvomaailmassa tärkeitä ovat
konkreettiset asiat ja taloudellinen turvallisuus.
Tieteellinen (Investigative) I on kiinnostunut ilmiöiden syistä, ongelmien ratkaisusta ja tiedon
hankinnasta. Teoreettiset ja soveltavat tieteet kiinnostavat. Arvoissa
korostuvat älyllisyys ja loogisuus; ajattelutavassa näkyy analyyttisyyttä,
kriittisyyttä, uteliaisuutta ja riippumattomuutta.
Taiteellinen (Artistic) A suuntautuu taiteellista tulkintaa tai luomista vaativiin ammatteihin. Luova,
mielikuvitusrikas, omaperäinen, itsenäinen, emotionaalinen esteetikko, joka inhoaa
sääntöjä ja rutiineja. Taiteellinen tyyppi ratkaisee työnsä ongelmia intuition,
ilmaisun ja omaperäisen ajattelun kautta. Häntä kuvaavat myös avoimuus, omiin
tuntemuksiin pohjautuminen ja riippumattomuus. Kyseenalaistaa, ilmaisee, ideoi.
Sosiaalinen (Social) S on kiinnostunut kasvatuksen, opettamisen ja terveydenhuollon ammateista ja
saattaa vältellä R-tyyppisiä ammatteja. Hän on empaattinen, yhteistyökykyinen,
ihmiskeskeinen, seurallinen, kärsivällinen ja sosiaalisesti kyvykäs. Haluaa työssään
auttaa, neuvoa ja ymmärtää toisia.
Yrittävä (Enterprising) E tyyppi suuntautuu toimintaan, jossa pääsee ohjaamaan muita organisaation
tai tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän on yritteliäs, oma-aloitteinen, kunnianhimoinen,
kilpailunhaluinen, itsevarma ja energinen. Taidoissa korostuvat johtajuuteen,
henkilösuhteisiin ja vaikuttamiseen liittyvät osa-alueet. Haluaa vaikuttaa ja/
tai saada valtaa. Arvostaa asemaa ja varallisuutta, nopea päätöksentekijä.
Systemaattinen (Conventional) C tyyppi on järjestelmällinen, huolellinen, tunnollinen, tehokas ja tarkka. Hän
suuntautuu selväpiirteisiin tietojen käsittelyyn liittyviin toimistotehtäviin,
arvostaen vakautta, ennustettavuutta ja yksiselitteisiä ohjeita. Taidealan
ammatteihin hän saattaa suhtautua torjuvasti.
Hollandin mukaan henkilöt pyrkivät hakeutumaan omaa
persoonallisuustyyppiään vastaaviin työympäristöihin. Ammatinvalinnan
onnistuneisuutta voidaan tämän ajattelutavan mukaan mitata sillä, kuinka hyvin
persoonallisuuden rakenne sopii yhteen ammatin kanssa. Käytännön työelämässä
nähdään toki myös ihmisten oppivan ja sopeutuvan ammatin vaatimuksiin, etenkin
jos heillä on suuri motivaatio menestyä työssään. Muistan erään ruotsin kielen
opettajan kertoneen, että hän lähti opiskelemaan ruotsin kieltä nimenomaan
voittaakseen kieltä kohtaan tuntemansa vastenmielisyyden! Tutkimusten mukaan työympäristön ja persoonallisuustyypin hyvä yhteensopivuus on kuitenkin yhteydessä niin työtyytyväisyyteen kuin työssä suoriutumiseenkin.
Satu
Aiheesta enemmän mm. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisussa 14/2010
(Ammatillisen aseman rakentuminen. Seurantatutkimus abiturienttien
ammatilliseen koulutukseen ja työelämään sijoittumisesta.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti