Alle 25-vuotiaan 21 viikon työssäolovelvoite ei ole ikuinen

Työttömyysetuuden saaminen on vastikkeellista. Se tarkoittaa ammattikouluttamattoman alle 25-vuotiaan kohdalla muun muassa sitä, että hänen pitää hakea joka vuosi vähintään kahteen syksyllä alkavaan tutkintoon johtavaan koulutukseen. Tätä kutsutaan nuorten hakuvelvollisuudeksi. Tässä tekstissä en sukella sen syvemmälle nuorten hakuvelvollisuuden yksityiskohtiin, koska olen kirjoittanut aiheesta jo blogitekstin. Sen sijaan tässä tekstissä tarkoituksenani on kertoa tarkemmin hakuvelvollisuuden noudattamatta jättämisen seurauksista ja kuinka tilanteen voi korjata.

Nuorten hakuvelvollisuus perustuu työttömyysturvalain 2. luvun 13 §:n ja lain soveltamisohjeeseen. Hakuvelvollisuuden laiminlyömisen seurauksena nuori menettää oikeuden työttömyysetuuteen. Työttömyysetuudella tarkoitetaan ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa (eli ansiopäivärahaa), peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Etuuden maksajana toimii joko työttömyyskassa tai Kela.

Mistä lähtien oikeuden työttömyysetuuden saamiseen menettää?

Oikeuden työttömyysetuuteen menettää syyslukukauden alkamisesta 1.9. lähtien, jos ilman pätevää syytä:

• Jättää hakematta vähintään kahteen koulutukseen.
• Aiheuttaa itse sen, ettei tule valituksi koulutukseen (esimerkiksi pääsykokeen laiminlyöminen).
• Muulla tavalla kieltäytyy koulutuksesta.

Jos olet saanut opiskelupaikan muulloin kuin syyslukukaudella alkavaan koulutukseen ja jätät aloittamatta opinnot ilman pätevää syytä, menetät oikeuden työttömyysetuuteen siitä lukien. Koulutuksen keskeyttäminen ilman pätevää syytä johtaa siihen, että menetät oikeuden työttömyysetuuteen keskeyttämisestä lukien. Tämä koskee tutkintoon johtavia ammatillisia valmiuksia antavia koulutuksia (ammatilliset tutkinnot ja korkeakoulututkinnot), lukio-opintoja ja vastaavia opintoja ulkomailla.

Mistä lähtien oikeuden työttömyysetuuden saamiseen menettää, jos olen 1.9. työllistymistä edistävässä palvelussa?

Oikeus työttömyysetuuteen voi lakata vasta työllistymistä edistävän palvelun jälkeen, jos olet 1.9. työllistymistä edistävässä palvelussa ja jokin seuraavista vaihtoehdoista toteutuu:

• Olet jättänyt hakematta vähintään kahteen koulutukseen.
• Olet omalla menettelyllä estänyt valituksi tulemisen (esim. pääsykokeen laiminlyöminen).

Oikeus työttömyysetuuteen voi lakata 1.9. alkaen, jos olet 1.9. työllistymistä edistävässä palvelussa ja jokin seuraavista vaihtoehdoista toteutuu:

• Olisit saanut opiskelupaikan, mutta kieltäydyit siitä.
• Sait opiskelupaikan, mutta et aloita opiskelua 1.9.

Hakuvelvollisuuden täyttymistä ei selvitetä esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jos olet 1.9.:

• Suorittamassa tutkintoon johtavaa ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta, ja tämä käy ilmi aiemmin annetusta työvoimapoliittisesta lausunnosta. 
• Työvoimakoulutuksessa tai opiskelet päätoimisia kotoutumislain mukaisia omaehtoisia luku- ja kirjoitustaidon opintoja.

Työllistymistä edistäviä palveluja ovat esimerkiksi työvoimakoulutus, kotoutumislain mukainen omaehtoinen opiskelu, työnhakuvalmennus, uravalmennus, työkokeilu ja kuntouttava työtoiminta. Työvoimakoulutuksen ja kotoutumislain mukaisen omaehtoisen luku- ja kirjoitustaidon opiskelun aikana ei sovelleta muun muassa työttömyysturvalain 2 lukua, jossa on säädetty nuorten hakuvelvollisuudesta. Sen vuoksi nämä kaksi palvelua käyttäytyvät hieman eri tavalla kuin muut työllistymistä edistävät palvelut suhteessa hakuvelvollisuuteen. Palvelulain mukainen työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu ei ole tässä kohtaa relevantti, koska se on mahdollinen vain 25 vuotta täyttäneille, joilla ei ole enää velvollisuutta hakea koulutukseen.

Kuinka pitkäksi aikaa työttömyysetuuden menettää?

Nuorten hakuvelvollisuuden laiminlyönnistä seuraa niin sanottu 21 viikon työssäolovelvoite, jota myös nuorten seuraamukseksi kutsutaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että työttömyysetuuden menettää toistaiseksi. Oikeus työttömyysetuuteen palautuu vain tiettyjen työttömyysturvalaissa säädettyjen edellytysten täyttyessä. Työssäolovelvoite ei purkaudu automaattisesti 21 viikon kuluttua velvoitteen asettamisesta.

Huomion arvoista on, että työllistymistä edistävän palvelun (kuten työvoimakoulutuksen tai työnhakuvalmennuksen) aikana velvoite ei estä työttömyysetuuden saamista, jos siihen muuten on oikeus. Velvoite voi astua tietyissä tilanteissa voimaan myös palvelun aikana, jolloin se estää etuuden saamisen palvelun aikanakin. Tiettyihin palveluihin osallistumalla velvoitteen voi myös purkaa, josta kerron lisää seuraavaksi.

Miten 21 viikon työssäolovelvoitteen voi purkaa?

Oikeus työttömyysetuuteen voi palautua sen jälkeen, kun jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

• Olet täyttänyt 25 vuotta.
• Olet suorittanut tutkintoon johtavan ammatillisia valmiuksia antavan koulutuksen (ammatillinen tutkinto tai korkeakoulututkinto).
• Olet toiminut vähintään 21 kalenteriviikkoa työttömyysturvalain 2 a luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla (palaan tähän hetken päästä).

Huom.! Oikeus työttömyysetuuteen ei palaudu kuitenkaan siinä tilanteessa, vaikka täyttäisit 25 vuotta, jos olet menettänyt oikeuden työttömyysetuuteen jostain muusta syystä kuin nuorten hakuvelvollisuuden laiminlyömisestä.

Tehokas velvoitteen purkamisen keino on suorittaa jokin ammatillinen tutkinto tai korkeakoulututkinto. Tutkinto pitää olla suoritettu kokonaan. Oikeutesi työttömyysetuuteen tutkitaan, kun ilmoitat työvoimaviranomaiselle suorittaneesi tutkinnon ja esität tarvittaessa tutkintotodistuksen. Työvoimaviranomaisella tarkoitan oman alueen TE-toimistoa tai kuntakokeilua riippuen siitä, kumman asiakas olet. Tutkinnoksi käy mikä tahansa virallinen tutkinto, kuten ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto, ammattikorkeakoulututkinto tai yliopistotutkinto. Tutkinto voi olla suoritettu myös ulkomailla, kunhan se on kyseisen maan tutkintojärjestelmän mukainen virallinen tutkinto. Ulkomaisen tutkinnon rinnastamista suomalaiseen tutkintoon ei edellytetä.

Muistathan, että pelkästään työvoimakoulutukseen hakeminen ei täytä koulutukseen hakuvelvollisuutta, mutta työvoimakoulutuksena kokonaan suoritettu tutkinto purkaa koulutukseen hakuvelvollisuuden sekä mahdollisen velvoitteen. Alle 20-vuotiaiden on tosin haasteellisempaa tulla valituksi työvoimakoulutukseen johtuen kohderyhmästä, mutta ei käsitellä sitä sen enempää tässä yhteydessä.

Oikeus työttömyysetuuteen voi palautua myös, kun olet toiminut vähintään 21 kalenteriviikkoa 2 a luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla:

• Ollut työssäoloehtoon luettavassa työssä.
• Osallistunut työvoimakoulutukseen tai palvelulain 4 luvun mukaiseen työnhakuvalmennukseen.
• Osallistunut uravalmennukseen tai kokeiluun tai kuntouttavaan työtoimintaan.
• Opiskellut omaehtoisesti työttömyysturvalain 2 luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitettuja päätoimisia opintoja.
• Työllistynyt päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssä.

Nuorten 21 viikon työssäolovelvoite ei ole siis missään nimessä ikuinen taakka harteilla, vaan sen voi purkaa omalla aktiivisuudellaan. Viimeistään se purkautuu sitten, kun täytät 25 vuotta. Kun olet mielestäsi tehnyt työssäolovelvoitteen purkamiseen vaaditut toimenpiteet, voit esimerkiksi jättää Oma asioinnista yhteydenottopyynnön koskien työttömyysturvaa tai oman tilanteen tarkistamista. Yhteydenottopyynnön jättäminen vaatii, että olet ilmoittautunut työnhakijaksi. Yhteydenottopyynnön jättämisen jälkeen työvoimaviranomainen on yhteydessä sinuun viiden arkipäivän kuluessa.

Mistä voin kysyä lisätietoja?

Työvoimakoulutuksesta ja opinnoista yleensä voit kysyä meiltä Koulutusneuvonnasta. Työllistymistä edistävistä palveluista, kuten työnhakuvalmennuksesta ja työkokeilusta, kannattaa keskustella oman alueen TE-toimiston tai kuntakokeilun kanssa. Yleisesti työttömyysturvaan liittyvissä asioissa Työttömyysturvaneuvonta osaa auttaa parhaiten.

/Panu
Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen koulutusneuvonta

Lähteet

Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (28.12.2012/916) (viitattu 26.3.2024)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120916

Työttömyysturvalaki (30.12.2002/1290) (viitattu 26.3.2024)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290

Laki kotoutumisen edistämisestä (681/2023) (viitattu 9.4.2024)
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2023/20230681

Työ- ja elinkeinoministeriö: Työ- ja elinkeinoministeriön ohje julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain ja asetuksen soveltamisesta (VN/20391/2023) (viitattu 26.3.2024)
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/49517

Työ- ja elinkeinoministeriö: Työ- ja elinkeinoministeriön ohje TE-toimiston tehtävistä työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanossa (VN/34741/2022) (viitattu 26.3.2024)
https://finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/48879

Työmarkkinatori: Alle 25-vuotiaan työttömyysturva (viitattu 4.4.2024)
https://tyomarkkinatori.fi/henkiloasiakkaat/tyottomyysturva/alle-25-vuotiaan-tyottomyysturva

Suotuisa suunta: Pakkohaun uudet vaatteet (viitattu 4.4.2024)
https://suotuisasuunta.blogspot.com/2015/03/pakkohaun-uudet-vaatteet.html

Suotuisa suunta: Kotoutumislain mukainen omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella (viitattu 9.4.2024)
https://suotuisasuunta.blogspot.com/2023/02/kotoutumislain-mukainen-omaehtoinen.html

Oppisopimuksella uusille urille?

Kuva: ammattinetti

Haluaisitko opiskella itsellesi uuden ammatin tai kouluttautua nykyisellä alallasi, mutta pelkkä koulun penkillä istuminen ei välttämättä houkuta? Oppisopimus voisi siinä tapauksessa olla sinulle varteenotettava vaihtoehto!

Mikä ihmeen oppisopimus?

Oppisopimuksella voi suorittaa minkä tahansa toisen asteen ammatillisen tutkinnon, tutkinnon osan tai sitä pienemmän kokonaisuuden. Suomalaisessa tutkintorakenteessa on voimassa olevia ammatillisia perustutkintoja 42, ammattitutkintoja 64 ja erikoisammattitutkintoja 54 kappaletta. Ammatillisiin tutkintoihin ja niiden sisältöihin voi tutustua ePerusteissa. Korkeakouluopintoja oppisopimuksella ei voi suorittaa.

Oppisopimuksen ajaksi solmitaan määräaikainen työsopimus, ja suurin osa osaamisesta hankitaan työpaikalla. Työajan tulee olla keskimäärin vähintään 25 tuntia viikossa. Oppisopimukseen kuuluu lisäksi jonkin verran opiskelua oppilaitoksessa. Oppisopimuksen ajalta työnantaja maksaa palkkaa, jonka pitää olla vähintään alan työehtosopimuksen mukainen. Jos työehtosopimusta ei ole, palkan tulee olla kohtuullinen. Eri alojen työehtosopimukset löytyvät esimerkiksi Finlexin sivuilta.

Oppisopimuskoulutuksen kesto vaihtelee. Kestoon vaikuttavat opiskelijan aiemmin hankittu osaaminen ja tavoitteet. Oppisopimuksella suoritettu tutkinto antaa saman jatko-opintokelpoisuuden kuin oppilaitoksessa suoritettu ammatillinen tutkinto.

Oppisopimuksen osapuolet

Määräaikaisesta oppisopimustyösuhteesta sovitaan opiskelijan ja työnantajan kesken. Oppisopimuksesta tulee ilmetä sopimuksen voimassaoloaika, koeajan pituus, sovellettava työaika sekä opiskelijan palkkauksen perusteet. Lisäksi oppisopimus edellyttää koulutuksen järjestäjän ja työnantajan sopimusta oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä. Siinä muun muassa määritetään eri osapuolten tehtävät.

Koulutuksen järjestäjä

Koulutuksen järjestäjä vastaa oppisopimuksen koordinoinnista. Lähimmän oppisopimuskoulutuksen järjestäjän yhteystiedot löytyvät esimerkiksi oppisopimus.fi -sivuston kautta. Koulutuksen järjestäjä hoitaa oppisopimuksen sopimusasiat sekä huolehtii opiskelusuunnitelman luomisesta yhdessä muiden oppisopimuksen osapuolten kanssa.

Koulutuksen järjestäjä vastaa henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelma eli HOKSin laatimisesta ja päivittämisestä opiskelijan kanssa. Oppisopimuskoulutuksessa myös työpaikan edustaja osallistuu HOKSin laadintaan. Koulutuksen järjestäjä suunnittelee opiskelijan tarvitsemat ohjaus- ja tukitoimet sekä seuraa opiskelijan osaamisen kehittymistä.

Oppisopimuskoulutukseen kuuluu jonkin verran opiskelua oppilaitoksessa. Jos työnantaja ei maksa palkkaa oppilaitoksessa opiskelun ajalta, oppisopimusopiskelija voi silloin olla oikeutettu taloudellisiin etuuksiin. Oppisopimusopiskelija voi hakea päivärahaa tai perheavustusta jälkikäteen oppisopimuskoulutuksen järjestäjältä. Myös matka- ja majoituskorvaus voivat olla mahdollisia.

Jos työnantajalle syntyy kustannuksia oppisopimiskoulutuksesta, koulutuksen järjestäjä voi maksaa työnantajalle koulutuskorvausta. Tästä sovitaan erikseen koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välisessä oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskevassa sopimuksessa.

Työnantaja

Koska oppisopimus on työsuhde, työnantaja maksaa sen ajalta opiskelijalle palkkaa. Opiskelija on työpaikalla oppimassa, joten hänellä pitää olla mahdollisuus suorittaa ammattiin kuuluvia työtehtäviä. Työnantaja huolehtii siitä, että opiskelija saa riittävästi ohjausta ammattitaidon saavuttamiseksi. Työnantaja ei siis voi teettää mitä tahansa työtehtäviä. Usein kuitenkin opiskelijalle kuuluu muitakin kuin tutkinnon suorittamiseen sisältyviä työtehtäviä. Työnantaja huolehtii työelämässä oppimisen aikana opiskelijan työturvallisuudesta ja vakuutusturvasta.

Oppisopimustyöpaikalla tulee olla käytettävissä koulutuksen järjestämisen kannalta riittävää tuotanto- tai palvelutoimintaa sekä opetussuunnitelman toteuttamisen kannalta tarpeellinen työvälineistö. Työpaikalla pitää olla ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevä henkilöstö. Opiskelijalle nimetään edellä mainitut kriteerit täyttävä työpaikkaohjaaja. Työpaikkaohjaaja suunnittelee työtehtävät, ohjaa opiskelijaa sekä arvioi osaamisen edistymistä. Työpaikkaohjaaja toimii yhteyshenkilönä oppisopimuksen osapuolten välillä. Opiskelijan pitää myös pystyä osallistumaan tietopuoliseen opetukseen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa mukaisesti.

Opiskelija

Oppisopimusopiskelijan tulee olla vähintään 15-vuotias. Opiskelijan vastuulla on huolehtia siitä, että hän suorittaa annetut tehtävät asianmukaisesti, perehtyy huolellisesti tehtävien suorittamisen ammattitaidolle asetettuihin vaatimuksiin sekä osallistuu säännöllisesti tietopuoliseen opetukseen. Oppisopimusopiskelija kuuluu työlainsäädännön piiriin aivan kuten muutkin työntekijät, ja hänellä on myös velvollisuuksia. Hänen pitää esimerkiksi noudattaa työturvallisuusohjeita.

Ammatillisen perustutkinnon opiskelu on maksutonta. Sen sijaan ammatti- ja erikoisammattitutkinnosta kouluttaja voi periä maksun, joka jää lähtökohtaisesti opiskelijan itsensä maksettavaksi. Oppisopimusopiskelija on työsuhteessa, joten hän ei ole oikeutettu opiskelija-alennuksiin tai Kelan opintoetuuksiin.

Työvoimaviranomaisen rooli

Työvoimaviranomainen (TE-toimisto tai kuntakokeilu) ei ole varsinainen oppisopimuksen osapuoli. Joskus työnantaja kuitenkin saattaa tiedustella palkkatuen mahdollisuutta oppisopimuspaikan kysyjältä. Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu harkinnanvarainen tuki, jonka työvoimaviranomainen voi myöntää työnantajalle palkkakustannuksiin. Työnhakijan kannattaa selvittää etukäteen työvoimaviranomaiselta, onko palkkatuki hänen kohdallaan mahdollinen. Jos on, työnantajan pitää hakea palkkatukea vähintään kaksi viikkoa ennen työsuhteen alkamista työvoimaviranomaiselta.

Jos oppisopimustyösuhde on osa-aikainen, sen aikana voi hakea soviteltua työttömyysetuutta, mikäli hakijalla muutoin on siihen oikeus. Tällöin työnhaun tulee olla normaaliin tapaan voimassa.

Oppisopimuspaikkaa etsiessä kannattaa hyödyntää Työmarkkinatorilta löytyviä avoimia työpaikkoja. Sieltä löytyy yleensä myös jonkin verran oppisopimuspaikkailmoituksia.

Oppisopimus yrittäjälle

Myös yrittäjä voi opiskella oppisopimuksella omassa yrityksessään. Yrittäjän oppisopimuskoulutus perustuu yrittäjän ja koulutuksen järjestäjän väliseen sopimukseen. Osa opinnoista suoritetaan oppisopimuksella yrityksessä ja osa oppilaitoksessa. Oppisopimuksen aikana yrittäjää ohjaa työpaikkaohjaaja-mentori eli henkilö, jolla on kokemusta yrittäjyydestä. Mentorin täytyy olla opiskeltavan alan asiantuntija. Valtakunnallinen mentoripankki voi toimia apuna mentorin etsimisessä.

Oppisopimus on mainio väylä kouluttautua uuteen ammattiin tai vahvistaa nykyistä osaamista työsuhteessa. Oppisopimuksessa kertyy arvokasta työkokemusta aidoissa työelämän tilanteissa!

Laura
Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen koulutusneuvonta

Lisätietoa:

ePerusteet https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi

Finlex työehtosopimukset https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/tyoehto/

Laki ammatillisesta koulutuksesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170531

Opetushallitus https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/tutkintorakenne-ja-tutkinnot

Opetushallitus https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/tyoelamassa-oppiminen

Oppisopimus.fi https://oppisopimus.fi/

Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170673#Pidm46651395615904

Ammattikorkeakouluun vai yliopistoon?

Yhteishaun alkaessa moni pohtii, hakisiko ammattikorkeakouluun vai yliopistoon. Yleisesti ottaen ammattikorkeakoulussa opiskelua pidetään käytännönläheisempänä kuin yliopistossa opiskelua. Yliopisto-opiskelun ajatellaan olevan teoreettista puurtamista. Päätin selvittää, millaista on saman alan opintojen opiskelu ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa. Haastattelin henkilöä, joka on opiskellut molemmissa.

Haastateltava on opiskellut ensin konetekniikkaa ammattikorkeakoulussa lähitoteutuksena. Opinnot vaativat läsnäoloa, koska esimerkiksi labraharjoituksissa pitää olla läsnä tiettyyn aikaan. Kokoaikaista päivätyötä on hankalampi yhdistää opintoihin. Monimuotototeutuksessa on enemmän joustoa, ja opintoja on mahdollista suorittaa työn ohessa. Opinnoista hän on valmistunut vuoden 2021 alkuvuodesta ja saman vuoden syksyllä jatkoi yliopistoon opiskelemaan konetekniikan maisteriopintoihin. Yliopistossa hän on opiskellut päätoimisesti ensimmäiset kaksi lukuvuotta. Tällä hetkellä hän käy töissä ja suorittaa opintoja loppuun työn ohella.

Haastateltava kuvaa ammattikorkeakoulussa opiskelua aika käytännönläheiseksi. Opiskellaan enemmän, miten asioita tehdään. Käytännönläheisyys on vähentymässä. Esimerkiksi labratuntien määrää harjoittelujen suhteen on vähennetty. Opiskelua hän kuvailee hyvin ohjatuksi. Asiat on pureksittu enemmän valmiiksi, joten ne eivät vaadi opiskelijalta niin paljoa. Opiskelu on enemmän opettajajohtoista opiskelua. Järjestelmä tukee, että opinnot etenevät ja opinnoista valmistuu ajoissa.

Yliopistossa opinnot vaativat enemmän itseohjautuvuutta ja ne haastavat opiskelijaa enemmän. Yliopistossa voidaan antaa esimerkiksi ongelma ratkaistavaksi, joka ratkaistaan yhdessä opiskelijoiden kesken. Haastateltava on kokenut, että opinnot ovat vaatineet itseltä enemmän aikaa esimerkiksi matemaattisten aiheiden osalta. Yliopistossa asioita käydään läpi enemmän teoreettisella tasolla, esimerkiksi matemaattisella tasolla. Sen sijaan käytännön työvälineiden käyttöä ei opiskella välttämättä lainkaan.

Yliopistossa opiskelu on joustavampaa esimerkiksi luentojen suhteen. Poikkeuksena ovat SILTA-opinnot, jotka käydään siirryttäessä ammattikorkeakoulusta yliopistoon. Ne vaativat paljon. Silloin töiden tekeminen on vaikeampaa.

Opintojen välillä on eroavaisuuksia sen suhteen, miten ne valmistavat työelämään. Ammattikorkeakoulu valmistaa enemmän työelämään ja huolehtii siitä, että opiskelijat työllistyvät. Opintoihin sisältyy esimerkiksi työnhakuun liittyviä kursseja. Urapolkua mietitään laajasti jo opiskeluvaiheessa ja suunnitellaan uraa. Yliopistossa ei ole ainakaan vielä ollut vastaavia opintoja, mutta haastateltavalla ne ovat vielä vähän kesken.

Tekniikan alalla työmarkkinat ovat todella kilpailtuja. Työllistymisen näkökulmasta ei ole niin suurta merkitystä, valmistuuko ammattikorkeakoulusta vai yliopistosta. Valmistuneet taistelevat samoista työpaikoista. Silloin työkokemus voi ratkaista enemmän. Muutoinkin työkokemuksella on suuri merkitys alalla. Myöhemmin yliopistotutkinto auttaa enemmän työllistymisessä. Yliopistotutkinnolla on odotettavissa parempi palkkakehitys.

Suurin ero ammattikorkeakoulun ja yliopiston välillä on opiskelukulttuurin erilaisuus. Yhteisöllisyys korostuu enemmän ylipistossa, jossa on enemmän vapaa-ajan toimintaa. Se tukee yhteisöllisyyttä. Yliopistossa opiskellaan enemmän myös yhdessä. Ammattikorkeakoulussa opiskelu on enemmän ohjattua. Järjestelmä huolehtii, että opinnot etenevät. Yliopisto-opinnot vaativat opiskelijalta itseohjautuvuutta.

Kenelle sopii ammattikorkeakoulu? Se sopii käytännönläheisille ihmisille. Etenkin tekniikan osalta sellaisille, jotka haluavat oppia alan kädentaitoja. Entä yliopisto? Se on paikka ihmisille, jotka ovat kiinnostuneita asioista teoreettisesti ja ovat kunnianhimoisempia. Haastateltava muistuttaa, että jos itsellä on halua nähdä vaivaa, niin varmasti on mahdollista valmistua molemmista opinnoista. Tästä olen hänen kanssaan samaa mieltä.

Toivon, että tästä jutusta on sinulle apua, kun puntaroit ammattikorkeakoulun ja yliopiston välillä. On muistettava, että eroavaisuuksia eri alojen ja koulutustenjärjestäjien suhteen voi olla. Jos sinua mietityttää opintojen sopivuus, suosittelen kokeilemaan ensin opiskelua avoimen ammattikorkeakoulun tai yliopiston kurssilla. Varmasti jo yksikin kurssi antaa suuntaa, millaista opiskelu on. Sitten vain rohkeasti hakemaan ja kokeilemaan rahkeita!

Miia
Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen koulutusneuvonta

Valtakirjalla asioiminen työvoimaviranomaisen kanssa

Ystävänpäivän (14.2.) kunniaksi käsittelen blogitekstissäni aihetta, kuinka voit auttaa ystävääsi asioimalla työvoimaviranomaisen kanssa valtakirjalla. On monia tilanteita, joissa valtakirjan tekeminen on paikallaan. Valtakirjaa voidaan tarvita esimerkiksi, jos ystäväsi ei pysty hoitamaan asiaa itse sairauden, liikuntarajoitteen, asuinpaikan, ajanpuutteen, osaamisen tai kielitaidon vuoksi. Valtakirjalla voit edustaa ystävääsi ja hoitaa hänen asiaa, kun hän on itse estynyt hoitamasta asiaa. Työvoimaviranomaisella tarkoitan tässä blogitekstissä TE-toimistoja ja kuntakokeiluja. Etenen blogitekstissä perinteiseen tapaan kysymysten ja vastausten kautta.

Mitä valtakirjalla asioiminen tarkoittaa?

Valtakirjalla asioiminen perustuu hallintolain 12 §:n, jonka mukaan "Hallintoasiassa saa käyttää asiamiestä ja avustajaa. Päämiehen on kuitenkin tultava henkilökohtaisesti paikalle, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi. Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan päämiestä. Valtakirja on viranomaisen määräyksestä yksilöitävä, jos toimivallasta tai toimivallan laajuudesta on epäselvyyttä."

Asiakas voi antaa valtakirjalla oikeuden asioidensa hoitamiseen toiselle henkilölle, jota kutsutaan valtuutetuksi tai asiamieheksi. Asiamies toimii varsinaisen asiakkaan eli päämiehen nimissä ja tähän kohdistuvin oikeusvaikutuksin, eli hän käyttää asiassa puhevaltaa päämiehensä puolesta. Asiamiehen on esitettävä työvoimaviranomaiselle valtakirja. Julkisen oikeusavustajan tai asianajajan ei tarvitse esittää valtakirjaa, ellei viranomainen niin määrää. Avioliitto tai sukulaisuus ei anna oikeutta asiamiehenä toimimiseen. Esimerkiksi työnhakijan puoliso tai täysi-ikäisen työnhakijan vanhemmat eivät voi toimia asiamiehenä ilman valtakirjaa. Heille ei voida luovuttaa työnhakijaa koskevia tietoja ilman valtakirjaa.

Mitä valtakirjalta vaaditaan?

Valtakirjan on oltava lähtökohtaisesti kirjallinen. Kirjallisessa valtakirjassa tulee olla päämiehen allekirjoitus, mutta siinä ei tarvitse olla todistajia. Valtakirjasta tulee käydä ilmi valtuus salassa pidettävien henkilötietojen saamiseen tai sen pitää olla muuten yksilöity siten, että valtuutuksen laajuus käy siitä ilmi.

Valtakirjan ei tarvitse olla yksilöity koskemaan nimenomaan esimerkiksi työttömyysturva-asian hoitamista. Yleisvaltuutus henkilöasiakkaan asioiden hoitamiseksi ei kuitenkaan käy. Yleisvaltuutuksella tarkoitetaan esimerkiksi valtakirjaa, jossa annetaan lupa hoitaa asioita kaikkien viranomaisten asioissa. Suosittelen käyttämään valtakunnallista lomaketta aina, kun se on mahdollista. Valtakirja voi olla myös vapaamuotoinen, mutta sen pitää vastata sisällöltään valtakunnallista lomaketta kaikilta osin. Valtakirja voi olla voimassa toistaiseksi tai määräajan. Jos haluat perua kirjallisen valtakirjan voimassaolon, se pitää tehdä kirjallisesti.

Asiamies voi saada tietoonsa päämiehen salassa pidettäviä taloudellista asemaa ja terveydentilaa kuvaavia tietoja ainoastaan silloin, jos päämies on antanut siihen erikseen suostumuksen. Valtakunnallisessa lomakkeessa on suostumukselle oma kohtansa. Työvoimaviranomainen voi antaa tietoa vain siinä laajuudessa, mitä asiamies tarvitsee valtakirjassa yksilöidyn tehtävänsä hoitamiseksi.

Mistä löydän valtakunnallisen lomakkeen?

• TE-toimistojen asiakkaat käyttävät tätä lomaketta:
  Valtakirja asioiden hoitamiseen TE-toimistossa TEM912 (PDF tai DOC)
• Kuntakokeilujen asiakkaat käyttävät tätä lomaketta:
  Valtakirja asioiden hoitamiseen kokeilualueen kunnassa KK912 (PDF tai DOC)

Onko sinulle epävarmaa, oletko TE-toimiston vai kuntakokeilun asiakas? Voit tarkistaa asiakkuuden kirjautumisen jälkeen Oma asioinnin etusivulta.

PDF-muotoisen lomakkeen voit avata esimerkiksi Adobe Acrobat Readerilla ja DOC-muotoisen lomakkeen esimerkiksi Microsoft Wordilla. Myös moni muukin ohjelma pystyy avaamaan kyseisiä tiedostoja.

Varaudu esittämään alkuperäinen valtakirja aina työvoimaviranomaiselle paikan päällä asioidessasi vaikka valtakirja olisikin voimassa toistaiseksi. Skannattuna tai kirjepostilla toimitettu valtakirja voidaan hyväksyä, jos valtakirjan aitoutta tai eheyttä ei ole aihetta epäillä. Työvoimaviranomainen varmistaa valtakirjan oikeellisuuden.

Mitä eroa on avustajalla ja asiamiehellä?

Työnhakijalla voi olla avustaja, joka avustaa esimerkiksi selvityspyyntöön vastaamisessa. Avustaja on eri asia kuin asiamies. Avustaja toimii päämiehensä rinnalla, kun taas asiamies toimii päämiehensä puolesta. Avustajalta ei edellytetä valtakirjaa, kun taas asiamieheltä valtakirja edellytetään. Esimerkiksi henkilökohtainen avustaja ei voi käyttää asiassa asiakkaan puolesta puhe- tai päätösvaltaa, vaan hän toimii asiakkaan rinnalla. Asiakkaan rinnalla toimiessaan henkilökohtainen avustaja ei tarvitse valtakirjaa.

Voiko työvoimaviranomainen rajoittaa asian hoitamista valtakirjalla?

Valtakirjasta huolimatta päämiehen on tultava henkilökohtaisesti paikalle, jos työvoimaviranomainen niin edellyttää ja se on asian selvittämiseksi tarpeen. Valtakirjalla ei voi aloittaa työnhakua, asioida henkilökohtaista läsnäoloa edellyttävissä tilanteissa, ilmoittaa työnhaun muutoksista tai päättämisestä. Henkilökohtaista läsnäoloa edellyttäviä tilanteita ovat esimerkiksi työllistymissuunnitelman laatiminen tai kun arvioidaan henkilökohtaisia ominaisuuksia, taitoja ja kykyjä. Tyhjentävää luetteloa henkilökohtaista läsnäoloa edellyttävistä tilanteista ei ole.

Viranomainen voi myös kieltää asiamiestä tai avustajaa esiintymästä asiassa, jos henkilö on tehtäväänsä sopimaton. Sopimattomuutta voi osoittaa esimerkiksi toistuva häiritsevä käyttäytyminen työvoimaviranomaisen tiloissa. Tämän seurauksena esimerkiksi TE-toimisto voi antaa kyseistä asiaa ja toimistoa koskevan toimintakiellon. Kiellosta on annettava kirjallinen päätös. Kiellosta perusteluineen on myös ilmoitettava päämiehelle ja tarvittaessa hänelle on varattava mahdollisuus hankkia uusi asiamies tai avustaja. Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla. Päätöksen mukana on annettava valitusosoitus hallinto-oikeuteen.

Voiko valtakunnallisissa TE-puhelinpalveluissa asioida valtakirjalla?

Valtakunnallisissa TE-puhelinpalvelussa ei voi asioida valtakirjalla.

TE-puhelinpalveluissa valtuutettua palvellaan vain niin sanotulla kertavaltuutuksella, jolloin asiakas itse pyydetään puhelimeen. Asiakkaan tunnistamiseksi häneltä kysytään tietyt tiedot. Asiakkaalta pyydetään puhelimessa lupa hoitaa hänen asioitaan valtuutetun kanssa. Asiakastietojen avaaminen ja asian hoitaminen valtakunnallisessa puhelinpalvelussa ei onnistu, jos asiakas itse ei ole paikalla tai häneltä ei saada lupaa esimerkiksi yhteisen kielen puuttumisen vuoksi.

Mistä voin varmistaa, onnistuuko asian hoitaminen valtakirjalla?

Varmista asia suoraan TE-toimistolta tai kuntakokeilulta, riippuen päämiehen asiakkuudesta.

/Panu
Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen koulutusneuvonta

Lähteet

Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (28.12.2012/916) (viitattu 1.2.2024)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120916

Hallintolaki (6.6.2003/434) (viitattu 31.1.2024)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434

Valtakirjalla asiointi (viitattu 31.1.2024)
https://toimistot.te-palvelut.fi/valtakirjalla-asiointi

Metallialalla on mahdollisuuksia – Sari kertoo hitsaajan työstään

Metalliteollisuus jatkaa kasvua, kertoo teollisuusliiton suhdanneberometri vuodelta 2023. Tämä on poikkeuksellista Suomen taloudessa tällä hetkellä. Yksi avainasemassa oleva ammattiryhmä on hitsaajat, joiden kysyntä on korkealla. Hitsaajista ilmenee Työvoimapulaa, mikä luo mahdollisuuksia alalla työskenteleville tai sinne aikoville. Tälläkin hetkellä te-palveluilla on satoja hitsaajien ja muita metallialan työpaikkoja haussa ympäri Suomen. Seuraavaksi Sari, joka on 40-vuotias putkihitsaaja, kertoo, miten on alalle päätynyt ja millaista hänen työnsä on.

Sarin tie metallialalle ei ollut aivan suoraviivainen, vaan kokeiluja ja sitkeyttä vaativa. Heti peruskoulun jälkeen hän aloitti opiskelemaan puuseppäartesaaniksi, mutta nämä opinnot jäivät kesken. Tämän jälkeen hänellä oli muutamia työpaikkoja muun muassa siivoojana ja lähettinä kunnes lehtiartikkeli naishitsaajasta muutti hänen suuntansa. Sari oli peruskoulusta lähtien pitänyt käsillä tekemisestä ja huomasi pian metallialan opinnot aloitettuaan, että hitsaaminenhan sujuu. Opinnot hän suoritti osatutkinnoittain työvoimakoulutuksena. Heti valmistuttua töitä ei löytynyt, ja hän päätyi työskentelemään te-palveluiden kautta työpajalla parin vuoden ajan tehden metallialan tilaustöitä ja samalla kasvattaen osaamistaan. Tämän jälkeen sitkeys ja ammattitaito tuottivat tulosta, ja hän sai nykyisen työnsä teollisuusputkiyritys Prepipe Oy:lla, jossa on ollut vuodesta 2011 lähtien.

Teollisuusputkiyrityksessä, jossa Sari työskentelee, tehdään hitsaustöitä pääasiassa eri tehtailla, mutta myös verstaalla. Työpäivät noudattavat tyypillisesti klo 7-16 -aikataulua, mutta joustavuutta vaaditaan erityisesti tehtaiden seisakkien aikaan. Sarin vahvuus hitsaajana piilee tarkkuudessa, hyvässä silmän ja käden koordinaatiossa sekä kärsivällisyydessä. Nämä ovat yleensäkin hyviä ominaisuuksia hitsaajalle. Työparin kanssa toimiminen on olennainen osa hitsaajan arkea, ja näin ollen myös hyviä yhteistyötaitoja arvostetaan. Sarille hitsaajan työssä mielekästä on muun muassa oman käden jäljen näkeminen ja valmiiksi saamisen tunne. Hän pitää siitä, että saa tehdä työnsä laadukkaasti, ja hänen kädenjälkensä on tunnetusti siistiä.

Sari hitsaamassa nosturin varassa. Tehtailla työolosuhteet ovat vaihtelevia.

Metallialan työskentelyolosuhteet voivat olla haastavia. Ahtaat tilat, likaisuus, kova meteli, kuumuus ja kylmyys ovat osa työn luonnetta. Sarin mukaan nämä haasteet ovat luonnollinen osa ammattia eivätkä ole haitanneet hänen työskentelyään. Fyysinen kunto on tärkeää, vaikkakaan työ ei välttämättä ole fyysisesti rankkaa, mutta työasennot voivat olla välillä haastavia, joten ergonomian miettiminen ja kehon huolto ovat olennaisia.

Työuransa alussa Sari joutui toisinaan todistelemaan osaamistaan enemmän kuin mieskollegojen olisi todennäköisesti tarvinnut, joskin on aina saanut myös kannustavaa ja hyvää palautetta työkavereilta. Kun ennakkoluuloista päästään, naisia arvostetaan hitsaajina erityisen tarkkuuden ja sitkeyden vuoksi. Sarin mielestä naiset tuovat arvokasta monimuotoisuutta sekä erilaisia näkemyksiä alalle ja hän toivoisikin näkevänsä alalla nykyistä enemmän myös naisia.

Vaikka nuorten innostus metallialaa kohtaan ei ole huipussaan, Sari rohkaisee harkitsemaan alaa avoimin mielin. Alan hyvinä puolina on myös mahdollisuus päivätyöhön ja verrattain ihan kiva ansiotaso, varsinkin kun ammattitaitoa kertyy. Ja kuten jo alussa todettiin, hitsaajien kysyntä ei näytä laantuvan, ja metalliala näyttäisi tarjoavan verrattain vakaita työllistymismahdollisuuksia.

Tutustu alaan:
Kone- ja metallituoteteollisuus - Ammattitieto - Työmarkkinatori (tyomarkkinatori.fi)
Hitsaaja - Ammattitieto - Työmarkkinatori (tyomarkkinatori.fi)
Levyseppä-hitsaaja - Ammattitieto - Työmarkkinatori (tyomarkkinatori.fi)

Metallialan työvoimakoulutuksia voit hakea täältä:
Haussa oleva työvoimakoulutus - Haku hakutekijöillä (te-palvelut.fi)

Heini
psykologi, valtakunnallinen uraohjaus

Tulevaisuuden ammatit — Vain muutos on varmaa

Ei tarvitse mennä historiassa kovinkaan paljon taaksepäin, kun huomaa kuinka nopeasti ammatit ja työtehtävät muuttuvat. Sata vuotta sitten ei tainnut olla koulutusneuvojia. Olikohan heitä viisikymmentä vuotta sittenkään? Tuskin. Kaksikymmentä vuotta sitten ehdottomasti oli, mutta he työskentelivät paikallisissa TE-toimistoissa. Eivät koulutusneuvojat palvelleet asiakkaita valtakunnallisesti eivätkä varsinkaan sosiaalisessa mediassa. Ammattini tarina ei ole poikkeuksellinen. Moni meistä tekee tänään töitä, joita ei ollut vielä olemassa muutama vuosikymmen taaksepäin. Samoin tulevaisuus on meillä kaikilla hämärän peitossa. Ehkä koulutusneuvojia on vielä silloin, kun jään eläkkeelle, ehkä ei.

Arvasinko minä kaksikymmentä vuotta sitten opiskelemaan hakiessani, mihin päädyn? En taatusti. On onnea omata tutkinto, jolla voi tehdä monenlaisia tehtäviä. On hienoa, kun kaikkea ei ole säädetty aikojen alussa, vaan meillä on mahdollisuus tehdä valintoja tai ajelehtia kohti jotain uutta ja mielenkiintoista.

Muuttuvassa maailmassa koulutuksen valitseminen on haastavaa. Valitsin 20 vuotta sitten itselleni koulutuksen, jonka olisin voinut valita jo sata vuotta sitten. Minä opiskelin historiaa. Oppiaine ei välttämättä valmista suoraan ammattiin, vaan antaa monipuolisia valmiuksia tiedon hakuun, käsittelyyn ja tuottamiseen. Urapolkuni on erilainen kuin se olisi ollut 1900-luvun alussa, vaikka koulutusnimike on lähes ikiaikainen. Miten käy minun koulutukseni tulevaisuudessa? Vieläkö sillä työllistyy ja vieläkö sitä tarjotaan? Miten käy sinun koulutuksesi?

Muuttuva työelämä vaatii meiltä paljon. Nuorena koulutusta valitessa pitäisi tietää, mikä jaksaa innostaa vielä vuosien päästä. Pitäisi myös osata ennakoida, minkä alojen ammattilaisille on kysyntää. Ahdistavaa! Toisaalta nykyään koulutusmarkkinat on rakennettu joustaviksi. Mikään koulutusvaihtoehto ei katkaise reittiä eteenpäin. Aina voi kouluttautua lisää. Joskus oma koulutus taipuu moneen. Pienet lisät voivat riittää. Joskus taas lähdetään liikkeelle ihan kokonaan uudesta. Silloin, kun tarvitset kokonaan uutta, voit lähteä liikkeelle Opintopolusta. Opintopolusta löytyvät korkeakoulutuksen ja nuorten ammatillisen koulutuksen lisäksi ammatillisia aikuiskoulutuksia. Ammatillisia koulutuksia etsiessäsi voit hyödyntää blogi-tekstiäni jatkuvasta hausta.

Ammatinvalinnassa apuna kannattaa hyödyntää Avo-ammatinvalintaohjelmaa. Halutessasi voit varata ajan ammatinvalinnanohjaukseen tai soittaa uraohjauksen psykologille. Ammattitiedosta löydät tietoa ammateista ja niihin tarvittavista koulutuksista.

Silti Ammattitiedon ammatit ovat tämän päivän ammatteja ja maailma muuttuu kiihtyvällä tahdilla. Entä, jos tulevaisuudessa ei tarvita sellunvalmistajia, vaan jokapaikanhöyliä? Sinänsä jännä ajatus, sillä sadan vuoden takaisilla työmarkkinoilla kysyttiin myös jokapaikanhöyliä. Palataanko ajassa taaksepäin siinä mielessä, että enää ei tarvita sirpaleosaamista, vaan monitaitureita? Tätähän ne sata vuotta sitten talosta taloon kiertäneet sekatyömiehet olivat. Heillä oli valmius tehdä kaikkea, mitä taloissa sillä erää tarvittiin. Työsuhteet olivat usein lyhytaikaisia vain sen hetken tarpeeseen solmittuja. Kun homma saatiin valmiiksi, siirryttiin eteenpäin. Monella alalla tämä on tämän päivän todellisuutta. Erona menneeseen on, että tämän päivän monitaitureilta kysytään paljon koulutuksen kautta saatua osaamista.

Vinkkinä matkalla kohti tulevaisuuden ammattiasi voit vilkaista, mitä taitoja Sitra pitää tarpeellisina tulevaisuuden työelämää ajatellen. Mitä taitoja sinä tahtoisit kehittää matkalla kohti sopivaa ammattia ja löytäisinkö minä koulutusneuvojana sinulle sopivan koulutuksen tähän ammattiin?

Kirsti
Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen koulutusneuvonta

TE-toimiston järjestämät kotoutumiskoulutukset maahanmuuttaneille

Mitä kotoutumiskoulutukset ovat?

TE-toimistot järjestävät työnhakijoille ilmaisia suomen tai ruotsin kielen kursseja eli kotoutumiskoulutuksia. Niistä säädetään laissa kotoutumisen edistämisestä. Kotoutumislain soveltamisessa TE-toimistoja ja kuntia ohjaavat Työ- ja elinkeinoministeriön soveltamisohje vuodelta 2015 sekä ohje kotoutumisen edistämisestä 1.1.2023 alkaen. TE-toimistojen järjestämät kotoutumiskoulutukset ovat työvoimakoulutusta. Kotoutumiskoulutukset sisältävät kielen opiskelun lisäksi tietoa yhteiskunnasta ja työelämästä sekä työssäoppimista. Koulutuksiin voi sisältyä myös osaamisen tunnistamista, tutkinnon tunnustamista sekä ammatillista suunnittelua ja uraohjausta. Koulutukset ovat pääsääntöisesti kokopäiväisiä ja opetus on jaettu opiskelumoduuleihin, jolloin työssäoppiminen on usein 4. moduulissa eli opiskelun loppupäässä. Opiskelun tavoitteena on toimiva peruskielitaito eli yleisten kielitutkintojen taso B1.1.

Kenelle koulutukset on suunnattu?

Kotoutumiskoulutukset on tarkoitettu ensisijaisesti sellaisille maahanmuuttaneille työnhakijoille, joilla on voimassa oleva kotoutumissuunnitelma. Ensimmäinen kotoutumissuunnitelma voidaan laatia, jos ensimmäisen oleskeluluvan alkamispäivästä tai EU-kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröinnistä on kulunut enintään kolme vuotta. Kotoutumissuunnitelma tehdään aluksi vuodeksi, minkä jälkeen sitä voidaan TE-toimiston tai kuntakokeilun harkinnalla pidentää nykylain mukaan kolmeen vuoteen. Vuoden 2025 alusta voimaan tulevan lakiuudistuksen myötä enimmäisaika lyhenee kahteen vuoteen. Koulutukseen saattaa kuitenkin päästä, vaikka kotoutumissuunnitelman enimmäisaika olisi päättynyt. Asiakkaan kannattaa tiedustella asiaa omalta TE-toimiston tai kuntakokeilun virkailijaltaan.

Kuinka koulutuksiin pääsee?

Vastaus on yksinkertainen: ensiksi pitää ilmoittautua työnhakijaksi TE-toimistossa. Tämä saattaa joskus aiheuttaa hämmennystä, jos työllistyminen ilman suomen tai ruotsin kielen taitoa ei vaikuta realistiselta. Onhan totta, että maahanmuuttanut tarvitsee usein kielen oppimista työllistyäkseen. Työvoimakoulutukset on kuitenkin tarkoitettu työttömille ja työttömyysuhan alaisille työnhakijoille, jotka suuntaavat työmarkkinoille. Työnhaku pitää siis avata, jotta pääsisi kotoutumiskoulutukseen TE-toimiston tai kuntakokeilun kautta. Mahdollista työttömyysetuutta saadakseen tulee asiakkaalla myös olla valmius kokopäivätyöhön, oli työllistyminen realistista tai ei.

Työnhakijaksi ilmoittautumisen jälkeen asiakkaaseen otetaan yhteyttä TE-toimistosta tai kuntakokeilusta. Ensimmäisessä tapaamisessa on syytä ottaa puheeksi kielikurssi, vaikka todennäköisesti asia käydäänkin läpi automaattisesti. TE-toimisto tai kunta kutsuu asiakkaan yleensä ensin kielitestiin, jossa selvitetään kielitaidon lähtötaso, sekä loogisten tehtävien avulla asiakkaalle sopiva etenemisnopeus. Tarjolla on karkeasti ottaen nopeasti eteneviä, perus- sekä hitaasti eteneviä kursseja. Koulutukset saattavat lisäksi olla räätälöityjä ammatilliseen jatko-opiskeluun tai työelämään pyrkiville. Testauksessa selvitetään mikä kurssimuoto hyödyttäisi asiakasta parhaiten.

Testin jälkeen asiakas lisätään kurssijonoon odottamaan kutsua koulutukseen. Jonottaminen voi kestää jopa joitakin kuukausia. Toisinaan vapaa paikka voi ilmaantua nopeastikin.

Kotoutumiskoulutus omaehtoisena opiskeluna

TE-toimiston järjestämän koulutuksen lisäksi vaihtoehtona on, että asiakas etsii sopivan koulutuksen itse hakemalla koulutuspaikkaa suoraan oppilaitoksesta. Asiakkaan tulee pyytää koulutuksen sisällyttämistä kotoutumissuunnitelmaan omaehtoisena opiskeluna. Asiasta tulee sopia TE-toimiston tai kuntakokeilun vastuuvirkailijan kanssa ajoissa ennen koulutuksen alkamista. Omaehtoisen kurssin suositeltu laajuus on vähintään 20 tuntia viikossa, sisältäen itsenäisen työskentelyn. Asiakkaan tulee itse maksaa mahdollinen koulutusmaksu. Kotoutumislain mukaisesta omaehtoisesta opiskelusta on kerrottu tarkemmin tässä blogikirjoituksessa.

Anjelika, Katja ja Saara
Palveluasiantuntijat TE-puhelinpalveluissa

Lähteet

Laki kotoutumisen edistämisestä 30.12.2010/1386. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101386

Opetushallitus: Kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteet 2022. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/kotoutumiskoulutuksen-opetussuunnitelman-perusteet-2022

Työmarkkinatori: Kotoutumiskoulutus https://tyomarkkinatori.fi/palvelut/506aa5c2-7f1d-49fe-854d-0de33e03f6f1/kotoutumiskoulutus

Työ- ja elinkeinoministeriö: Ohje kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) soveltamisesta työ- ja elinkeinotoimistoissa. https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/42077

Työ- ja elinkeinoministeriön ohje kotoutumisen edistämisestä 1.1.2023 alkaen. Ohje kotoutumisen edistämisestä 1.1.2023 alkaen.pdf. https://tem.fi/lainsaadanto-ja-ohjeistus