keskiviikko 1. elokuuta 2018

Mitkä tekijät estävät ja edistävät naisjohtajan uraa?

Larisa Arminen on tehnyt kiinnostavan opinnäytetyön naisjohtajien urasta. Suomessa on tavoiteltu naisjohtajien määrän lisääntymistä, mutta kehitys on tapahtunut hitaasti. Hyvistä esimerkeistä huolimatta joillakin aloilla naisten on vaikea edetä urallaan, ja siksi on tärkeää tietää, kuinka tämä lasikatto voitaisiin murtaa. Arminen haastatteli 12 naisjohtajaa puolistrukturoiduin teemahaastatteluin, ja yhdisti näin saatua tietoa aikaisempiin tutkimustuloksiin naisten työurista.

Mitä työuralla tarkoitetaan
Ammatinvalinta- ja urasuunnittelun psykologina on helppo huomata, ettei sana ”ura” ole kaikille luontevasti käytettävä sana. Moni sanoo: ”Ei minulla mitään uraa ole, mutta olen minä kyllä monenlaisia töitä tehnyt.” Kuten Arminen gradussaan toteaa, ura liitetään työssä käyviin, korkeasti koulutettuihin sekä arvostetuissa ammateissa työskenteleviin yksilöihin. Menestyksekkääseen uraan on nähty kuuluvan vakituisia työsuhteita ja etenemistä hierarkioissa. Hänen mukaansa tutkijat kuitenkin peräänkuuluttavat uran uutta määritelmää. Uraohjauksessa etenkin naisilla tosielämän urat ovat niitä, joissa työ, perhe-elämä, itsensä kehittäminen, harrastukset ja ihmissuhteet saadaan jotenkin mahtumaan ruuhkavuosiin. Ehkäpä naisjohtajien nousu antaa muutenkin tilaa eri suuntiin kehittyville urille, joissa voisi onnistuneesti yhdistyä sekä ammatillinen että henkilökohtainen elämä:

Yksilön ura koostuu koko elämänmittaisesta sarjasta erilaisia kokemuksia niin työstä eri organisaatioissa, koulutuksesta kuin muutoksista ammatillisilla osa-alueilla. Yksilön itsensä toteuttaminen ja uravalinnat ovat keskiössä. Yksilön uran tavoitteena on psykologinen menestyminen ja menestymisen kriteerit ovat sisäisiä, eivät ulkoisia. Yksilön kehitys nähdään jatkuvana omatoimisena oppimisena, vuorovaikutteisuutena ja se kytkeytyy haastaviin työtehtäviin. (Arminen, 2018). 

Naisjohtajan uraa edistävät ja hidastavat tekijät
Armisen tutkimus antaa viitteitä siitä, että naisjohtajan uraa edistäisivät yliopistotason koulutus ja monipuolinen työkokemus, rohkeus tarttua uusiin haasteisiin, verkosto-osaaminen, oman organisaation ja esimiesten kannustus jatkuvaan kehittymiseen sekä perheen ja puolison tuki.

Ei ole kovinkaan yllättävää, että tutkimuksessa naisjohtajien uraa hidastavina tekijöinä esille nousivat perinteiset toimialat, itsevarmuuden ja rohkeuden puute, linjajohtajakokemuksen puute, työsuhteiden nopeat muutokset sekä organisaation sisäiset muutokset. Tästä voisi päätellä ainakin, että naisten kannattaa hakeutua linjajohtajiksi, vaikkei se tuntuisikaan työltä jota haluaa lopun uraansa tehdä. Yksi haastatelluista antoi myös vinkin itsevarmuuden ja rohkeuden nostattamiseksi: ”Uusissa työyhteisöissä katson itseäni miehen silmin. Ja mitoitan esimiestapani, tunneilmaisuni, oman tilanottamiseni miehen näkökulmasta. Se on hirveän hyödyllinen tapa. Se nopeuttaa uskottavuuden muodostamista…”

Tutkimuksensa pohjalta Arminen antaa viisi ohjetta naisjohtajille:

  1. Oma urasuunnittelu on tärkeää. Se vaatii päätöksiä sekä toimenpiteitä, jotta päästään urapolulla seuraavaan vaiheeseen. Urasuunnitteluun saadaan ammattilaisilta apua ja samalla saadaan tukea myös uralla etenemisen taitoihin ja logiikkaan.
  2. Rohkeus ja itsevarmuus auttavat suoriutumaan kaikista haasteellisista työtehtävistä sekä tarttumaan uusiin mahdollisuuksiin.
  3. Rakenna oma lähitiimisi/johtoryhmäsi sellaiseksi, että voitte saavuttaa mahdottomiakin tavoitteita.
  4. Ymmärrä oman organisaatiosi ja johtajatehtäväsi näkökulmasta tärkeimmät verkostot, joihin kannattaa kuulua.
  5. Löydä sopiva tasapaino työn ja perheen välille, koska silloin suoriudut parhaiten niin työssä kuin kotona.

(esitys Lahdessa Naiset huipulle –tilaisuudessa 18.5.2018)

Satu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti