Varautuminen saatetaan mieltää pelokkuudeksi, joskus jopa
hätävarjelun liioitteluksi. Voi tuntua tyylikkäältä elää rohkeasti ja
varautumatta. Varautuminen on kuitenkin tarkemmin ajateltuna oikein jalo taito
viisaasti käytettynä. Käsitöissä ja rakentamisessa on oltava materiaaleilla
tietty väljyys – esimerkiksi housut ilman kunnollisia saumanvaroja ratkeaisivat,
ja talo saattaisi murtua jos ei olisi ajateltu materiaalien elävän
lämpötilanmuutosten vuoksi. Maavara on autoissa ihan käytännöllinen juttu.
Mitenhän varaudumme moniulotteisemmissa asioissa? Joustaako
kalenteri, onko neuvotteluissa sopimisen varaa, riittävätkö voimat ja rahat?
Toimintatapamme ja tunne-elämämme ovat usein aaltoilevia: välillä olemme
tiukoissa päätöksentekohetkissä, toisena aikana epäonnistumme, sitten on
unelmoinnin ja levon hetkiä. Olemme yksilöitä, myös varautumisen suhteen. Oman
elämän rytmi, temperamentti ja persoona ilmenevät siinä. Myös ihmissuhteissa
tilanteet vaihtelevat, ja osaamme esimerkiksi ennakoida joissain tilanteissa
tuttujen ihmisten toimintaa.
Varautuminen on parhaillaan joustavaa tulevaisuuden odottelua. Voi
miettiä erilaisia visioita, joita on helpompi käytännössä kohdata kun on jo
miettinyt, miten niissä toimisi. Varautuminen ilmentää omaa mielenmaisemaa
siinä, onko se myönteistä tulevaisuuteen suuntaamista, vai kääntyykö se
helposti murehtimiseksi. Luonnollisesti jokaisella voi olla omia pelkoja,
vaikka monessa muussa asiassa olisikin myönteinen.
Varautuminen voi tapahtua aika spontaanistikin, suorastaan
elämää leppoistaen. Voimme leväten säästää voimia, ja tehdä päivistä
mielekkäämpiä. Voimme harventaa kaupassa käyntiä suunnittelulla. Voimme
suunnitella loman väljästi, jotta jää varaa lähteä spontaanisti uimahalliin,
tai sen sijasta jäädäkin sohvalle lukemaan kirjaa ilman erityisjärjestelyjä.
Voimme jättää ostamatta jotain, mitä emme välttämättä tarvitse. Minkä asian sinä
haluaisit jättää tänään vähemmälle, niin että liikkuma- tai voimavaroja jäisi
enemmän?
Heli
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti