Työllistymisusko

Kaisa Kirves on tutkinut väitöskirjassaan työllistymisuskoa, jolla tarkoitetaan työntekijän uskoa omiin mahdollisuuksiinsa saada uusi työ. Kun kukaan ei enää voi olla varma työpaikkansa pysyvyydestä, hallinnan tunnetta lisää, jos luottaa työllistyvänsä ja pystyvänsä siirtymään työstä toiseen työuransa aikana. Työllistymisuskoa vahvistavat myönteinen elämänasenne, selkeä käsitys omista kyvyistä, mahdollisuus muuttaa työn perässä ja kouluttautua sekä vahva sosiaalinen verkosto.

Epävarmuus työpaikan säilymisestä tai työpaikan saannista aiheuttaa stressiä, heikentää motivaatiota ja vähentää työnteon ja työnhaun tuloksellisuutta. Työllistymisusko toimii voimavarana ja ylläpitää hyvinvointia työelämän muutoksissa, työn loppuessa ja työtä hakiessa. Työllistymisuskoa tarvitaan erityisesti työttömyyden pitkittyessä, mutta siitä on hyötyä myös työsuhteisille.

Tapaan usein asiakkaita, joiden työllistymisusko on heikentynyt, jopa hävinnyt olemattomiin. On hyvin ymmärrettävää, että monta kieltävää vastausta hakemuksiinsa saanut näkee enää pelkkiä esteitä työllistymisen tiellä, esteitä, joihin ei voi vaikuttaa. Luopuminen ja toivottomuus estävät toimimasta itselle tärkeiden tavoitteiden hyväksi. Luovuttamalla ja lannistumalla suojelee itseä pettymyksiltä, mutta myös onnistumisilta.

Talouden taantumassa, työelämän muutoksissa ja työuran murroksissa on tärkeä erottaa toisistaan asiat, joihin voi itse vaikuttaa, ja ne asiat, jotka eivät ole omassa vallassa. Rakennetyöttömyys on suurta, työsuhteet ovat aiempaa pirstaloituneempia, ammatteja ja yrityksiä on kuollut ja uusia syntynyt, tuotantoa ja palveluja on ulkoistettu ja siirretty ulkomaille, työnteon tavat, osaamisvaatimukset ja koulutukset ovat muuttuneet ja tulosvaatimukset kasvaneet. Yhteiskunta asettaa työnhakijoille paineita nopeasta työllistymisestä ja hallitus suunnittelee heikennyksiä työttömien turvaverkkoihin. Näissä paineissa ja haasteissa on yksittäisen ihmisen joskus kohtuutonta pitää yllä työllistymisuskoa. Tilannetta helpottaa, jos erottaa asiat, joihin voi itse vaikuttaa ja joihin kannattaa panostaa.

Voi olla niinkin, että työllistymisusko on niin vahva, että se saa suhtautumaan ja toimimaan epärealistisen optimistisin odotuksin. Työttömyys tuntuu ansaitulta lomalta tai uupumuksesta ja pettymyksistä toipumiseen tarkoitetulta ajalta. Erotukipaketti ja ansioturva näyttäytyvät työn menettämisestä saaduilta vahingonkorvauksilta. Luottamus työn löytymiseen saa joskus valitsemaan työnhakukohteet ja -tavat suppeasti, jolloin on mukana vain harvoissa valintaprosesseissa. Työttömyyden pitkittyessä haasteeksi tulee helposti, miten ylläpitää tai parantaa osaamista.

Työllistymisusko alkaa horjua, jos toiveiden mukaista aiempaa osaamista, kokemusta ja etuuksia vastaavaa tai parempaa työtä ei  alakaan löytyä. Joutuu miettimään, mitä voisi tehdä eri tavalla, missä voisi joustaa ja mistä tinkiä, että työn saannin mahdollisuudet paranisivat. Joitakin auttavat täydennys- ja jatko-opinnot tai uudelleenkoulutus, joitakin muutto työn perässä Suomessa tai ulkomaille. Joidenkin elämäntilanteessa riittävät osa-aikaiset tai määräaikaiset työt, jolloin aikaa ja voimavaroja jää enemmän elämän muille osa-alueille. Jotkut rohkenevat yrittäjiksi.

Sari