Luin pokkarina Fredrik Backmanin kirjoittaman romaanin
Britt-Marie kävi täällä. Kirjalla on selkeä tunneyhteys sekä työvoimatoimiston
virkailijan työhön sekä iäkkään kotirouvan siirtymiseen asumuseroon ja uuteen
työmaailmaan. Joitakin ammatinvalintapsykologin työtä ja asiakkaita sivuavia
romaaneja olen lukenut aiemminkin, mutta tämä vei sydämeni monitasoisuudellaan.
Kirja on huumoriltaan aika brittiläistä ja toisaalta skandinaavista, samoja piirteitä
löytyy TV-sarjasta Pokka pitää ja toisaalta siinä on Kaurismäen elokuvista
tuttua staattisuutta ja yhteiskuntakritiikkiä.
Kirjassa on aistittavissa suru pienen paikkakunnan
palvelujen häviämisestä ympäriltä. Korjaava laastari tähän haavaan on lämmin
naapuriapu ja yhteen hiileen puhaltaminen, jota ei voi rahassa mitata. Näihin
tunnelmiin on helppo samaistua koska sitä tapahtuu monilla suomalaisillakin
paikkakunnilla koko ajan: jäädään valtatien varteen ja suuret autot ajavat ohi.
Britt-Marien lähtökohdat työnhakuun ovat surkeat pitkän kotiäitiyden ja
jumittavien persoonallisuuden piirteiden vuoksi. Hän ottaa pikkupalkkaisen työn
ja selättää vastoinkäymiset yksi kerrallaan uskollisella jääräpäisyydellään ja
tekee itsestään arvokkaan osan pienen paikkakunnan elämää. Tällaisia
voimaantumiskertomuksia TE-toimistossa pääsemme toisinaan todistamaan. Sekä
virkailijan että asiakkaan itsensä ennakkoluulot saattavat osoittautua
turhaksi, ja ihmisistä voi löytyä taitoja ja elämäntarinoita joista vain osa
tulee viestittyä asiakassuhteessa. Työpaikkoja voi löytyä ja kutsumus niihin
voi syntyä kaiken ikäisenä.
Kirja virittää myös arvopohdintaan: mikä on ihmisen arvo
yhteisössä, ja mikä arvo työllä ja yhteiskunnalla on elämänkuluissa. Tässä
kirjassa kohtaavat mukavasti yhteiskuntaluokat, tästä huokuu myötätuntoa,
välittämistä ja tulevaisuuden luomista. Alkulähtökohdat karmivat lukijan
selkäpiitä niin kaupunkilaisten egoistisuuden kuin köyhän maaseutupaikkakunnan
lähtökohtien puolesta. Ihmiset eivät rohkene puhua todellisista tunteistaan ja
toimintatavoistaan, mutta lukevat toisiaan rivien välistä ja löytävät yhteyden
toisiinsa. Loppupuolella on myös luvassa jännitystä tiukan
päätöksentekotilanteen edessä: mihin kirjan alussa erakoituvalta vaikuttava
Britt-Marie päätyy sekä työssään että parisuhteessaan? Mitä valintoja
Britt-Marie tekee, miksi? Vaihtoehdot ovat ilmeiset, mutta silti Britt-Marie
yllättää ratkaisullaan. Suosittelen tämän kirjan lukemista TE-hallinnon
virkamiehille ja työtä etsiville.
Heli
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti