keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Onnistuuko alanvaihto aikuisena?


Alanvaihto voi onnistua aikuisena. Välillä aika epätodennäköisetkin asiat voivat toteutua, ajatelkaamme vaikka huippukapellimestarien tai formulakuskien uria. Toisaalta työvoimapula-ammatteihin on hyvinkin todennäköistä työllistyä. Kaikki eivät löydä työpaikkaa oikein miltään alalta. Tässä epävarmuuden maailmassa kannattaa kuitenkin tehdä se minkä voi: ottaa asioista selvää, kysyä, hakea kiinnostavia työ- ja koulutuspaikkoja, huolehtia omasta terveydestään, nauttia tekemisestä kotiympäristössä, opetella viestintään liittyviä asioita, opetella tuntemaan itseään ja keskustelemaan joustavasti.

Alanvaihtotilanteessa voi olla hyvä vertailla eri alojen paikallisia työllistymisnäkymiä esimerkiksi www.foreammatti.fi –sivuilla tai www. ammattibarometri.fi –sivuilla. Näitä TE-toimistossakin seurataan, ja työllistymisnäkymät otetaan huomioon opiskelumahdollisuuksia myönnettäessä (työvoimakoulutus ja omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella). Oppilaitoksestakin saa hyviä tietoja eri alojen opettajilta: miten kyseessä olevan alan koulutus on järjestetty ja millaisia ovat työssäoppimispaikat olleet, mihin on työllistytty koulutuksen jälkeen. Toisaalta kukin ihminen tarvitsee vain sen yhden työpaikan kerrallaan. Esimerkiksi oppisopimuksella on onnistuttu työllistymään harvinaisemmillekin aloille, joihin ei välttämättä kouluopintoja ole tarjolla.

Voi olla myös työtehtäviä mihin ei ole suoraan yhtä ainoaa koulutusta, esimerkiksi teollisuudessa on ammatteja/työtehtäviä, joihin voi oppia työssä. Silloin tärkeimpänä ominaisuutena rekrytoitaessa ehkä pidetään työn vaatimia ominaisuuksia, joskus myös sitä, että on täysi-ikäinen ja jonkin tutkinnon suorittanut. Toisaalta korkeakoulutetut saattavat toimia keskenään saman tyyppisissä työtehtävissä hyvinkin eri koulutustaustoilla, esimerkiksi projektipäällikköinä, viestintätehtävissä, kirjastossa, virastojen asiakaspalvelijoina ja niin edelleen.

Alanvaihtoon menee resursseja vaihteleva määrä: tarvitaan aikaa, rahoitusta mahdollisten opintojen ajalle, ehkä tarvitaan omalta työnantajalta opintovapaata tai TE-toimistolta siunaus sille, että saa opiskella menettämättä työttömyysturvaa. Perheellisillä perhe saattaa joutua joustamaan sinä aikana, kun vanhempi opiskelee. Tarvitaan kiinnostusta ja puhtia opiskeluun. Ja sitten tarvitaan se työpaikka uudelta alalta jotta alanvaihto onnistuu. Tässä prosessissa on hyvä miettiä mitä tekee ja miksi. Kannattaa ynnätä entisen ja tulevan työn etuja/varjopuolia. Yksi vaihtoehto on vaikkapa perinteinen SWOT-analyysi, eli erotella tilanteesta vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhkat. Entisessä ammatissa on ehkä jotain työntövoimia, eli seikkoja joiden vuoksi ei halua sitä työtä tehdä. Uudessa ammatissa on vetovoimia, mutta myös tässäkin ruusussa on luultavasti omat piikkinsä, kun tarkemmin tarkastelee. Näitä kannattaa puntaroida, jotta sopeutuminen muutokseen etenee.

Joskus käy niin, ettei alanvaihto onnistukaan. En ole kuitenkaan kuullut, että uuden alan opiskelu olisi ollut turhaa. Itselleen tärkeiden asioiden tavoittelu harvoin on. Parhaillaan eri alan koulutukset täydentävät toisiaan. Työssä kuin työssä on yleensä yhtymäkohtia toisiinsa, laajasta elämänkokemuksesta on hyötyä. Opiskellessa rakentaa myös uutta vertaistukiverkostoa – aikuisopinnoissa on usein eri alojen ihmisiä saman elämäntilanteen äärellä. Joskus myös opinnoissa vietetty aika tarkoittaa ajan kulumista, ajan kuluessa kun seuraa työmarkkinoita, voi löytyä joku uusi työmahdollisuus entiseltä, nykyiseltä tai vaikka uudeltakin alalta, joka onkin se sopiva.

Onnistumistarinoita alan vaihtamisesta löytyy seuraavilta sivuilta

www.ammattinetti.fi > Uratarinat> Hae uratarinoita-kohdan alta valitaan aiheryhmäksi ammatinvaihtajat





Ja tässä tietoa arvioita siitä, mitä tyypillisesti kadutaan omalla työuralla

 
- Heli -

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti