Työpaikkakiusaaminen voi viedä työn ilon ja voimavarat. Vähitellen työolosuhteista johtuva stressi ja psyykkinen kuormitus on voinut mennä niin pitkälle, että asiakas on ajautunut työuupumukseen.
Työuupumuksen oireet ja ilmenemismuodot ovat hyvin yksilöllisiä, mutta tavallisimpia ovat voimakas kokonaisvaltainen väsymys, kyynistynyt asenne työtä kohtaan ja heikentynyt ammatillinen itsetunto. Uupumusasteisen väsymyksen taustalla on pitkään jatkunutta pinnistelyä tavoitteiden saavuttamiseksi ilman riittäviä toimintaedellytyksiä. Väsymys ei helpotu vapaa-ajalla normaalilla levolla eikä liity työn yksittäisiin kuormitushuippuihin. Psyykkinen palautuminen ei ehdi tapahtua vapaa-ajalla, joten uupumuksen kierre on vaarassa syvetä. Kyynistyminen tarkoittaa, että epäilee oman työn merkitystä ja kokemus työn mielekkyydestä katoaa. Asenne työtä kohtaan muuttuu: oma työ ei tunnu enää yhtä tärkeältä kuin ennen. Ammatillinen itsetunto koostuu siitä, että kokee pystyvänsä työhönsä. Nämä pystyvyyden ja aikaansaamisen kokemukset vähenevät työuupumuksen kehittyessä, ja se johtaa usein riittämättömyyden tunteisiin ja jopa häpeään, kun tuntuu ettei ole työtehtäviensä tasalla. Työntekijä alkaa ajatella olevansa huonompi työntekijä kuin muut ja huonompi työntekijä kuin ennen oli. Työuupumus voi ilmetä myös univaikeuksina, ahdistuneisuutena, epäonnistumisen pelkona, tyhjyyden ja ansassa olon tunteena sekä jännittyneisyytenä ja keskittymiskyvyn vähenemisenä. Monelle työuupumus aiheuttaa myös somaattisia oireita, kuten vatsavaivoja, sydämen rytmihäiriöitä tai selkäkipuja.
Työuupumuksen taustalla on yleensä ristiriita työn vaatimusten ja työntekijän voimavarojen välillä. Tila on kehittynyt työuupumukseksi, koska tilanteeseen ei ole löytynyt ratkaisua työntekijän tai työyhteisön riittämättömien selviytymiskeinojen vuoksi.
Työuupumus ei mene ohi hoitamatta, vaan voi johtaa syvään masennukseen ja muihin sairauksiin. Tämän vuoksi uraohjauksen psykologi ohjaa asiakkaan lääkärin vastaanotolle, jos keskustelussa asiakkaan kanssa tulee esille työuupumukseen liittyviä oireita. Isoja elämänratkaisuja, kuten irtisanoutumista tai alanvaihtoa, ei kannata tehdä uupuneena, koska silloin ihmisen näköala on väsymyksestä johtuen hyvin kapea ja huomio suuntautuu mahdollisuuksien sijasta uhkiin ja ongelmiin. Ammatillisen itsetunnon ollessa alentunut on vaikea tunnistaa omaa osaamistaan ja vahvuuksiaan. Jos uupumusta ei hoida ja hakeutuu vähentynein voimavaroin uuteen työpaikkaan tai uudelle alalle, uupumus voi pahentua ennestään ja johtaa pahimmillaan jopa työkyvyttömyyteen.
Oma terveys kannattaa pitää urasuunnittelussa aina etusijalla ja hakeutua työterveyslääkärin tai -hoitajan vastaanotolle, jos huomaa, että työhuolet ovat jatkuvasti mielessä vapaa-ajalla eikä työn psyykkisestä kuormituksesta ehdi palautua vapaa-ajalla. Työpaikan työsuojeluhenkilöstön tai luottamusmiehen puoleen voi kääntyä, jos kuormituksen taustalla on työolosuhteisiin tai työn organisointiin liittyviä haasteita. Työuupumuksen ennaltaehkäisyssä auttaa se, että huolehtii omasta palautumisestaan päivittäin. Tauot työpäivän aikana, työajan noudattaminen, riittävä lepo, terveelliset elämäntavat sekä mieluisa ja virkistävä vapaa-ajan tekeminen vastapainona työlle auttavat työelämän haasteiden kohtaamisessa.
Lisätietoja aiheesta:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00681
http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/mieli/tyouupumus_vaatii_etta_jonkun_on_muututtava
https://www.mehilainen.fi/yrityksille/tyohyvinvointi/tyontekijan-hyvinvointi/tyouupumus
Milla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti