Toivon, että saan sen työn!

Ajatellaan, että kirjoitan hakemusta työpaikkaan, joka vähän kiinnostaa, johon ohimennen tutustun ja johon ehkä jokseenkin olisin pätevä. Ajatellaan uudelleen.

Työnantaja ei hae puolittain motivoitunutta ja jokseenkin pätevää työntekijää. Työpaikan saanti vaatii uskoa itseen, tutustumista työnantajaan ja työpaikkaan, mahdollisesti koulutuksen päivittämistä. Työnhakeminen on työn tekemistä. Mukavuusalueella on mukavaa, ei muuta.

Toivomalla saavani sen työn alan uskoa itseeni. Teen myös enemmän töitä saadakseni haluamani. Herättääkseni motivaation minun on tehtävä taustatyötä. Mihin oikeastaan olen hakemassa? On mietittävä vahvuuksiaan ja sitä, miten ne kohtaavat työn asettamat vaatimukset. Mieleeni tulee parin vuoden takainen Reikä seinässä -ohjelma, jossa kilpailijat joutuivat käyttämään luovaa ajattelua ja taivuttamaan itseään jos jonkinlaiseen asentoon päästäkseen läpi lähestyvän seinän aukosta. Ehkä työnhakemista voisi ajatella juuri tällaisena palansovittamistehtävänä. On mietittävä, mitä annettavaa minulla on tälle työpaikalle. Sopiva työpaikka ei välttämättä tule vain vastaan, sitä on tavoiteltava. Sitä on usein etsittävä myös avoimilla hakemuksilla ja suorilla yhteydenotoilla työnantajiin, joiden töihin haluaa päästä. Määrittämällä itsensä, osaamisensa ja kiinnostuksensa suhteessa työpaikkaan välttyy pään lyömiseltä seinään.

Jos työnhaku ei tuota toivottua tulosta, voi olla hyvä tarkistaa ja kehittää työnhakutaitojaan. Asettaessaan itsensä epämukavuusalueelle joutuu myös kohtamaan epämiellyttäviä tunteita. Pettymys siitä, ettei tulekaan valituksi, voi olla suuri. Tällaisessa tilanteessa kannattaa pyytää palautetta työhaastattelusta. Tai jos haku tyssäsi ennen haastatteluvaihetta, voi olla hyvä miettiä, voisiko hakemusta tai ansioluetteloa muokata selkeämpään tai toimivampaan suuntaan. Joskus vain käy niin, että työnantajan hakema puuttuva palanen ei vastaa itseä. Vahvuudet eivät pääsisi tässä työssä oikeuksiinsa. Onkin hyvä tarkastella pitkin matkaa millaiselle työlle, työpaikalle ja työnantajalle olisi eniten annettavaa ja tarvittaessa muuttaa suuntaa.

Toivo työpaikan saamisesta mahdollistaa itseensä uskomisen silloin, kun uskoa omaan osaamiseen juuri tarvitaan. Ajattelisin, että toivo vie puolitiehen. Loppumatka on tehtävä töitä.

Toivon että saan sen työn… – Voisi vaikka toimia!

Hannele