keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Miten nuori valitsee koulutusalan?




Jokaisen täytyy etsiä oma polkunsa työelämään


Ammatinvalintatestit, kuten AVO-ohjelma, lähtevät liikkeelle hakijan kiinnostuksen kohteista ja kyvyistä. Joskus terveyssyyt rajaavat pois joitakin vaihtoehtoja. Aiempi koulumenestyskin voi vaikuttaa opiskelupaikan saamiseen, joskin hyvä valmistautuminen pääsykokeisiin mahdollistaa opiskelupaikan todistuspisteistä huolimatta. Näiden tuttujen seikkojen lisäksi tuore väitökirjatutkimus kertoo muistakin nuoren koulutusalavalintoihin liittyvistä taustatekijöistä.

Lähiseudun koulutustarjonta


Suoraan peruskoulusta tulevat toisen asteen opiskelijat asuvat luonnollisesti yleensä vielä lapsuudenkodissaan ja valitsevat opiskelupaikan läheltä kotia. Päteekö sama vielä korkea-asteen opiskelijoihin, jotka ikänsä puolesta ovat täysi-ikäisiä ja vapaita valitsemaan kiinnostuksiaan ja kykyjään vastaavan opiskelupaikan? Tuomo Suhonen on tutkinut sitä, miten yliopiston etäisyys opiskelijaksi aikovan asuinseudulta vaikuttaa koulutusalan valintaan. Tulosten mukaan sataa kilometriä pidempi matka lähimpään tietyn koulutusalan oppilaitokseen vähensi noin 15 prosentilla todennäköisyyttä valikoitua kyseiselle alalle. Toisaalta koulutusalojen välillä oli eroja: kasvatustieteiden, taidealojen tai lääke- ja terveystieteiden valintaan sijainnilla ei havaittu olevan merkittävää vaikutusta. Nämä alat ovat olleet hyvin suosittuja, ja niille pyrkineet nuoret ovat luultavasti tienneet mitä haluavat opiskella. Suhonen tulkitsee tutkimustuloksia niin, että opiskelualastaan epävarmat nuoret päätyvät usein valitsemaan jonkin läheisessä opinahjossa tarjolla olevan vaihtoehdon. Ehkä ajatus on vaihtaa opiskelualaa, jos jotain selvästi kiinnostavampaa löytyy opintojen kuluessa.

Vanhempien koulutustausta


Suhosen tutkimuksessa havaittiin vanhempien koulutusalojen periytyvän lapsille: yksilön todennäköisyys valikoitua jollekin alalle kaksinkertaistuu, jos hänen vanhemmallaan – erityisesti isällä –  on tutkinto kyseiseltä alalta. Alalla toimiva vanhempi voi toimia roolimallina ja antaa neuvoja ja ohjeita lapselleen. Oikeustieteellisen alan tutkinto periytyy muiden alojen tutkintoja huomattavasti useammin. Lisäksi Suhonen havaitsi, että miehet ovat naisia alttiimpia seuraamaan vanhempiensa koulutusalavalintoja. Ammatinvalinta- ja uraohjauksen asiakkaissa vanhempien koulutuksen vaikutus näkyy myös toisella tavalla: jos vanhemmat eivät vaikuta tyytyväisiltä valintaansa, nuori saattaa pyrkiä välttämään vastaavaa ratkaisua.

Työllisyysnäkymät


Uutiset YT-neuvotteluista ja työpaikkojen menetyksistä ovat saaneet nuoretkin miettimään koulutusvalintaansa työllistymisen näkökulmasta. On hankalaa ennustaa tilannetta viisivuotisten tai pidempienkin opintojen jälkeen, mutta yleisesti työttömyys on sitä harvinaisempaa, mitä korkeampi koulutus henkilöllä on (ks. AKAVAn tilastot). Akateemisten työttömyys on kasvanut viime aikoina, erityisen nopeaa muutos on ollut teknis-taloudellisilla aloilla. Korkeasti koulutetut sijoittuvat silti yhä hyvin koulutustaan vastaaviin työtehtäviin. Eri koulutusalojen väliset erot ovat suuria: joillakin aloilla on käytännössä täystyöllisyys, kun toisilla koulutusta vastaavan työpaikan löytäminen on huomattavan hankalaa. Taidealoilta ja hammaslääketieteistä valmistuneet ryhtyvät muita useammin yrittäjiksi. Pysyvät, kokoaikaiset palkkatyösuhteet ovat tyypillisimpiä teknillistieteellisen ja kauppatieteellisen tutkinnon suorittaneilla. Aarresaari-sivustolta löytyy yliopistoittain tilastoja työelämään sijoittumisesta.


- Satu -

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti