Jokaisen täytyy etsiä oma polkunsa työelämään |
Ammatinvalintatestit, kuten AVO-ohjelma, lähtevät
liikkeelle hakijan kiinnostuksen kohteista ja kyvyistä. Joskus terveyssyyt
rajaavat pois joitakin vaihtoehtoja. Aiempi koulumenestyskin voi vaikuttaa
opiskelupaikan saamiseen, joskin hyvä valmistautuminen pääsykokeisiin
mahdollistaa opiskelupaikan todistuspisteistä huolimatta. Näiden tuttujen
seikkojen lisäksi tuore väitökirjatutkimus kertoo muistakin nuoren koulutusalavalintoihin
liittyvistä taustatekijöistä.
Lähiseudun koulutustarjonta
Suoraan peruskoulusta tulevat toisen asteen opiskelijat asuvat
luonnollisesti yleensä vielä lapsuudenkodissaan ja valitsevat opiskelupaikan
läheltä kotia. Päteekö sama vielä korkea-asteen opiskelijoihin, jotka ikänsä
puolesta ovat täysi-ikäisiä ja vapaita valitsemaan kiinnostuksiaan ja kykyjään
vastaavan opiskelupaikan? Tuomo Suhonen on tutkinut sitä, miten yliopiston
etäisyys opiskelijaksi aikovan asuinseudulta vaikuttaa koulutusalan valintaan. Tulosten
mukaan sataa kilometriä pidempi matka lähimpään tietyn koulutusalan
oppilaitokseen vähensi noin 15 prosentilla todennäköisyyttä valikoitua
kyseiselle alalle. Toisaalta koulutusalojen välillä oli eroja:
kasvatustieteiden, taidealojen tai lääke- ja terveystieteiden valintaan
sijainnilla ei havaittu olevan merkittävää vaikutusta. Nämä alat ovat olleet
hyvin suosittuja, ja niille pyrkineet nuoret ovat luultavasti tienneet mitä
haluavat opiskella. Suhonen tulkitsee tutkimustuloksia niin, että
opiskelualastaan epävarmat nuoret päätyvät usein valitsemaan jonkin läheisessä
opinahjossa tarjolla olevan vaihtoehdon. Ehkä ajatus on vaihtaa opiskelualaa,
jos jotain selvästi kiinnostavampaa löytyy opintojen kuluessa.
Vanhempien koulutustausta
Suhosen tutkimuksessa havaittiin vanhempien koulutusalojen periytyvän
lapsille: yksilön todennäköisyys valikoitua jollekin alalle kaksinkertaistuu,
jos hänen vanhemmallaan – erityisesti isällä – on tutkinto kyseiseltä alalta. Alalla toimiva
vanhempi voi toimia roolimallina ja antaa neuvoja ja ohjeita lapselleen. Oikeustieteellisen
alan tutkinto periytyy muiden alojen tutkintoja huomattavasti useammin. Lisäksi
Suhonen havaitsi, että miehet ovat naisia alttiimpia seuraamaan vanhempiensa
koulutusalavalintoja. Ammatinvalinta- ja uraohjauksen asiakkaissa vanhempien
koulutuksen vaikutus näkyy myös toisella tavalla: jos vanhemmat eivät vaikuta
tyytyväisiltä valintaansa, nuori saattaa pyrkiä välttämään vastaavaa
ratkaisua.
Työllisyysnäkymät
Uutiset YT-neuvotteluista ja työpaikkojen menetyksistä ovat
saaneet nuoretkin miettimään koulutusvalintaansa työllistymisen näkökulmasta. On
hankalaa ennustaa tilannetta viisivuotisten tai pidempienkin opintojen jälkeen,
mutta yleisesti työttömyys on sitä harvinaisempaa, mitä korkeampi koulutus
henkilöllä on (ks. AKAVAn tilastot). Akateemisten työttömyys on kasvanut viime aikoina, erityisen
nopeaa muutos on ollut teknis-taloudellisilla aloilla. Korkeasti koulutetut
sijoittuvat silti yhä hyvin koulutustaan vastaaviin työtehtäviin. Eri
koulutusalojen väliset erot ovat suuria: joillakin aloilla on käytännössä
täystyöllisyys, kun toisilla koulutusta vastaavan työpaikan löytäminen on
huomattavan hankalaa. Taidealoilta ja hammaslääketieteistä valmistuneet
ryhtyvät muita useammin yrittäjiksi. Pysyvät, kokoaikaiset palkkatyösuhteet
ovat tyypillisimpiä teknillistieteellisen ja kauppatieteellisen tutkinnon
suorittaneilla. Aarresaari-sivustolta löytyy
yliopistoittain tilastoja työelämään sijoittumisesta.
- Satu -
linkit päivitetty 24.1.2020
linkit päivitetty 24.1.2020
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti