Työelämässä tulee vastaan tilanteita, joissa uuteen suuntaan lähteminen on eri syistä ajankohtaista. Näihin suunnanmuutoksiin voi vaikuttaa omaan sisäiseen motivaatioon liittyvät syyt tai ulkoa tulevat pakottavat syyt. Ulkoa tulevista tekijöistä koronapandemian kaltaiset työelämään ja työmahdollisuuksien määrään vaikuttavat tekijät ovat ehkä äärimmäisimpiä esimerkkejä tilanteesta, joissa valinta ja päätösvalta ei ole omissa käsissä. Ulkoiset realiteetit puhuvat selkeää kieltää eikä omassa työssä jatkamiseksi välttämättä löydy vaihtoehtoja. Miten tässä tilanteessa voit lähteä liikkeelle työelämästä uusien työmahdollisuuksien löytämiseksi?
1) Kuka olet ja mitkä asiat sinua työssä motivoivat?
Työuran muutokseen tähtäävä prosessi kannattaa aloittaa kääntämällä katse tiukasti itseesi. Lokakuussa -19 julkaistuun Suotuisa suunta blogiin Urasuunnittelun ABC on koottu konkreettisia sinuun itseesi ja työelämän tulevaisuuden toiveisiin liittyviä kysymyksiä, joita kannattaa miettiä työuralla sopivaa suuntaa pohtiessasi.
Käy rauhassa läpi näitä blogin kysymyksiä ja näkökulmia niitä sopivasti pienempiin osiin pilkkoen. Tee pohdinnan edetessä itsellesi muistiinpanoja eli kirjoita mieleesi nousevat ajatukset heti ylös. Ajatus on, että usein on hyvä pohtia riittävästi sitä minkälaiset työroolit, työn sisällöt, teemat ja tekemisen tavat tuntuvat tärkeiltä, arvokkailta ja tavoittelemisen arvoisilta. Kaikkiin näihin kysymyksiin löydät vastauksia tähänastisista työelämän kokemuksistasi. Näiden pohdintojen ja tiivistysten kautta voit onnistua selkeyttämään aiempaa paremmin minkälainen työrooli ja työn sisältö sopii sinulle – mitä haluat pitää mukana aiemmasta ja mistä olet enemmän kuin valmis luopumaan?
2) Osaamisalueet - Minkälaista siirrettävää osaamista sinulta löytyy?
Omien osaamisten tunnistaminen ja sanoiksi pukeminen on konkreettinen keino, joka auttaa sinua hahmottamaan mitä osaat ja sen jälkeen kertomaan sen muille. Mitä työstä toiseen tai alalta toiselle siirrettävissä olevia osaamisia ja taitoja sinulle on kertynyt? Aina ei ole välttämätöntä opiskella uutta tutkintoa uuteen työpaikkaan tai uudentyyppiseen työrooliin päästäksesi.
Ensiksi: Työhistorian läpikäyminenAloita nykyisestä työstäsi ja siirry yksi työpaikka kerrallaan taaksepäin. Kirjaa tekemäsi työtehtävät ylös mahdollisimman tarkasti koko työhistorian ajalta. Kirjoita muistiin kaikki mitä olet tehnyt ranskalaisin viivoin. Ota myös vähäpätöisiltä tuntuvat työtehtävät mukaan, palautellen mieleen minkälainen oli tyypillinen työviikko, mitä kaikkea siihen mahtui. Mitkä tekemiset tuottivat myönteistä onnistumisen oloa? Listauksesta voi tulla hyvinkin pitkä, se on vain hyvä. Tämä on muistilista, jonka pohjalta jatkat osaamisalueiden ryhmittelyä seuraavassa vaiheessa.
Tähän tyyliin siis:
Henkilöstöasiantuntija xxxx-xxxx- henkilöstön perehdyttämisohjelman jalkauttamisesta vastaaminen
- perehdyttämisohjelman päivittäminen ja kehittäminen
- henkilöstöohjeiden päivittämisvastuu intranettiin
- henkilöstön yhteydenottoihin ja kysymyksiin vastaaminen
- rekrytointiasioihin liittyvä esimiesten kouluttaminen
- some-kanavien käyttö rekrytointiviestinnässä
- asiakkaiden neuvonta puhelimessa yksityishenkilöiden vakuutusasioissa, suomeksi ja englanniksi
- asiakkaiden sähköisiin yhteydenottoihin vastaaminen ja neuvonta, suomeksi ja englanniksi
- tiimipalavereihin osallistuminen viikoittain
- sähköisen yhteydenottokanavan kehittämistyöryhmän jäsen
- sähköisen yhteydenottokanavan perehdyttäjä
- useiden tietojärjestelmien käyttö
- myymälästä huolehtiminen
- tuotteista huolehtiminen
- asiakaspalvelu suomeksi ja englanniksi
- myyntityö
- kassa- ja myyntilaskennat päivän päätyttyä
Käy läpi ensimmäisessä vaiheessa tekemääsi listausta ja luokittele samansisältöiset ja sisällöllisesti yhteen sopivat työtehtävät yläotsikoiden alle, jotka nimeät itse. Sinulla saattaa olla kokemusta saman tyyppisistä työtehtävistä eri työnantajien ja organisaatioiden palveluksesta, joten otsikoiden alle tiivistyy koko työhistorian ajalta kertyneet kokemukset. Työtehtävien ryhmittely erilaisten sisältöalueiden mukaan omien otsikoiden alle auttaa näkemään mistä kaikista aiheista, sisällöistä ja vastuista sinulla onkaan kokemusta.
Mieti myös löytyykö koulutuksistasi osaamista, joka ei tule työkokemuksen kautta esille? Myös vapaa-ajallasi olet saattanut saada taitoja ja kokemusta, jolle on myös työelämässä käyttöä, esimerkiksi järjestöissä mukana olemisen tai vapaaehtoistyön kautta.
Katso vielä omaa listausta ja osaamisalueita ikään kuin ulkopuolisen silmin. Itsellesi itsestään selvät ja helpot asiat saattavat olla arvokasta osaamista, kun niitä katsoo henkilö, jolle ala ei ole tuttu. On siis tärkeää kiinnittää huomiota mahdollisimman monipuolisesti siihen mitä osaat ja mistä kaikesta kokemusta on kertynyt.
Esimerkiksi näin:
Neuvonta ja opastus- henkilöstön yhteydenottoihin ja kysymyksiin vastaaminen
- asiakkaiden neuvonta puhelimessa yksityishenkilöiden vakuutusasioissa
- asiakkaiden sähköisiin yhteydenottoihin vastaaminen ja neuvonta
- sähköisen yhteydenottokanavan kehittämistyöryhmän jäsen
- asiakaspalvelu suomeksi ja englanniksi
- perehdyttämisohjelman päivittäminen ja kehittäminen
- sähköisen yhteydenottokanavan kehittämistyöryhmän jäsen
- sähköisen yhteydenottokanavan perehdyttäjä
- henkilöstön perehdyttämisohjelman jalkauttamisesta vastaaminen
- rekrytointiasioihin liittyvä esimiesten kouluttaminen
- asiakkaiden neuvonta puhelimessa yksityishenkilöiden vakuutusasioissa englanniksi
- asiakkaiden sähköisiin yhteydenottoihin vastaaminen ja neuvonta englanniksi
- asiakaspalvelu englanniksi
Kun olet näin ryhmitellyt yksittäiset työtehtäväsi osaamisalueiksi saat siis selkeämmän kokonaiskuvan omasta osaamisestasi. Sinulla on nyt käytössäsi konkreettisia esimerkkejä, kuvauksia ja sanoja siitä mitä osaat ja mistä kaikesta sinulle on kertynyt kokemusta. Tämä on tärkeää itseluottamuksen vahvistumisen kannalta.
3) Missä työtehtävissä sisältö ja osaamisesi mätsäävät riittävän hyvin?
Jatka tutkimalla kärsivällisesti ja ajatuksen kanssa työpaikkatarjontaa eri rekrytointisivustoilta. Missä työtehtävissä ja -rooleissa odotetaan niitä osaamisalueita ja taitoja, joita sinulta osaamisalueiden työstämisen pohjalta löytyy? Onko näissä työtehtävissä täsmäkoulutusvaatimus, vai vaikuttaako siltä, että oma koulutuspohjasi olisi passeli tähän tehtävään? Jos rekryilmoituksessa on yhteyshenkilö, soita ja kysy rohkeasti miltä oma osaamisesi vaikuttaa kyseiseen työhön suhteutettuna.
Työssä ja elämässä motivoivien ja merkityksellisten sisältöjen tunnistaminen ja omien alalta toiselle siirrettävissä olevien osaamisalueiden tunnistaminen voi auttaa hahmottamaan miltä uuteen työhön pääsemisen mahdollisuutesi näyttävät. Joskus tämä selvitystyö voi selkeyttää, että omalle osaamiselle on hyvinkin käyttöä työelämässä jollakin kokonaan uudella maaperällä. Tai saatat huomata, että mahdollisuudet päästä suoraan johonkin hyvältä tuntuvaan uuteen työhön ovat heikot.
Joskus kartoitustyö voi selkeyttää, että uuteen työhön pääseminen edellyttää lisäosaamisen hankkimista tietyistä itselle uusista sisällöistä. Voitko lähteä kartuttamaan tätä lisäosaamista esim. jonkin välivaiheen työpaikan kautta? Työn, jossa työnsisältö on ihan ok ja antaa kokemusta jostakin jutusta, joka voi viedä sinua eteenpäin haluamaasi suuntaan? Edellyttääkö tuohon haluamaasi suuntaan pääseminen lisäopiskelua tai kenties kokonaan uutta tutkintoa?
JenniPsykologi
Valtakunnallinen uraohjaus
Lähteenä osaamisalueiden tunnistamisen osiossa on käytetty KEHA-keskuksen Osaamisprofiili -tehtävää, joka on muokattu AS3:n tuottaman materiaalin pohjalta.
Lisätietoa:
Osaamispohjainen CV – Pääsylippusi työhaastatteluun?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti