Työssäkäyvän näkökulmasta työttömän työnhakijan arki
vaikuttaa sekä kadehdittavalta että pelottavalta. Voi herätä aamulla kaikessa
rauhassa, auttaa perheen pienimpiä aamutoimissa, ja suunnitella päivänsä kulun
melko vapaasti. Toisaalta palkan tuoma taloudellinen turva puuttuu, eikä
itsetuntoa buustaavaa työsuhdetta ja tunnetta johonkin työyhteisöön
kuulumisesta ole. Päivät täyttyvät työpaikkojen hakemisesta, sopivien työtehtävien
etsimisestä – tai monenlaisesta touhusta, jolla yritetään hetkeksi unohtaa,
ettei sitä sopivaa työtä ole vielä osunut kohdalle.
Työssäkäyvä ei ehkä ole koskaan joutunut edes hakemaan
töitä: on ehkä tullut pyydetyksi aina seuraavaan työtehtävään, tai on jotenkin
ajautunut omalle alalleen, tutun ehdotuksesta, tai kun tilaisuus on tullut
eteen. Monella työhakemuksia on kuitenkin tehtynä varsin rajallinen määrä, ja
työuran vakiintuessa niitä tehdään yhä harkitummin ja harvempiin tehtäviin.
Nykyisen työpaikan hakuprosessia voi muistella hymyillen – sehän päättyi
onnistuneesti työpaikkaan, vaikkei mennytkään täydellisesti.
Tarkemmin työnhakuaan miettivä voi muistaa sen jännityksen
ja epävarmuuden, mikä työnhakuun liittyy:
”Kuinka toisin esiin osaamistani ja vahvuuksiani? Pitäisikö olla
yhteydessä työnantajaan jo ennen hakuajan päättymistä, ja jos soitan, onko
minulla järkevää kysyttävää? Wuhuu, pääsin haastatteluun! Mitä laitan päälle?
Mitähän minun pitäisi ottaa mukaan? Ei kukaan ole koskaan halunnut nähdä
työtodistuksiani ja oppilaitosten todistuksia koulutuksista, mutta jos nyt
niitä kysytäänkin? Miten pääsen haastattelupaikalle ajoissa: mikä bussi sinne
kulkee, tai onkohan siellä lähellä parkkipaikkoja saatavilla? Mitähän ne
kysyvät, voisinko valmistautua kysymyksiin jotenkin? Onko minulla edes
realistinen kuva tästä työtehtävästä? Kelpaanko minä, vai etsivätköhän ne
jotain kokeneempaa, sopivamman koulutuksen käynyttä, tai ihan erityyppistä
persoonaa kuin olen? Mitä jos minua ei valita?”
Työtön työnhakija on hankalammassa asemassa kuin työstä
työhön hakeva. Kaiken muun jännityksen ja epävarmuuden lisäksi työtön saattaa
joutua miettimään sitä, kuinka pärjää taloudellisesti, jos ei nyt(kään)
tärppää. Työttömyyden pitkityttyä on säästöt jo käytetty, talous jo trimmattu
turhuuksista ja ehkä tarpeellisistakin (harrastukset – no, onhan sitä kirjasto
ja lenkkipolulle pääsee ilman kuukausimaksuja). Työ ja säännöllinen palkka
olisivat jo enemmän kuin tarpeen. Alkaako pitkä aukko CV:ssä jo näyttää
pahalta, ja pääsenkö enää ikinä takaisin työelämään – masentavia ajatuksia voi
nousta mieleen. Kuitenkin työnhaussa pitäisi voida esittää oma paras itsensä,
jotta voisi tulla valituksi. Toki työtön voi yleensä aloittaa työt milloin
hyvänsä, mikä saattaa olla etulyöntiasema joissakin tehtävissä.
Työnhakijana ottaa helposti arvioitavana olevan roolin, ja
pyrkii mahdollisimman hyvin täyttämään odotuksia. Tosiasiassa tilanteessa on
kyse neuvottelusta, ja molemmilla osapuolilla on sekä arvioitavan että
arvioijan rooli: myös työnhakija arvioi työnantajaa työnhakuprosessin aikana.
Työpaikka on vaikuttanut hakijasta ainakin jossain määrin kiinnostavalta, jos
sinne on päättänyt hakea, ja hakuprosessin edetessä vaikutelma voi vahvistua
tai muuttua kielteisemmäksi. Itse olen ainakin pyrkinyt työhaastattelussa
olemaan mahdollisimman autenttisesti oma itseni, ja ajatellut, että jos se ei
sitten työnantajaa miellytä, ei meidän yhteistyömme muutenkaan olisi sujunut.
En olisi onnellinen työpaikassa, missä en voisi olla sellainen kuin olen. Toki
työnhakutilanteessa pyritään antamaan rehellinen mutta edukseen oleva kuva
itsestä, vähän kuin ensimmäisillä treffeillä kiinnostavan ihmisen kanssa.
Kun työnantaja arvioi hakijoita ja laittaa heitä
järjestykseen tai kahteen pinoon (mahdolliset / ei meille sopivat), työnantaja
myös miettii, ottaako valittu hakija paikan vastaan, päästäänkö työsuhteen
ehdoista yhteisymmärrykseen, ja osoittautuuko rekrytointi ajan myötä
onnistuneeksi. Onnistuneen rekrytoinnin tuloksena sekä työnantaja että
työntekijä kokevat tehneensä hyvän valinnan, ja odotukset täyttyvät ainakin
kohtuullisessa määrin.
Jos valintaprosessissa ei päädytä sinuun, se ei tarkoita,
että sinua arvioitiin, ja köykäiseksi havaittiin. Se tarkoittaa vain, että
jonkun muun kohdalla arvio oli paremmin yhteensopiva työtehtävän vaatimusten
kanssa. Se ei tarkoita, että olit huono ja epäonnistuit. Päinvastoin, sinusta
on voinut jäädä hyvinkin positiivinen vaikutelma, ja työnantaja saattaa
ajatella, että pidetäänpä tuo hakija mielessä, jos meillä avautuu paremmin
hänen profiiliinsa sopiva tehtävä. Joskus työnhaun lopputulosta ilmoitettaessa
jopa vihjataan tällaisesta, ja pyydetään saada säilyttää henkilön yhteystiedot
– tai pyydetään ottamaan uudestaan yhteyttä myöhemmin. Työn hakeminen kasvattaa
paksumman nahkan lisäksi myös kontakteja eri organisaatioihin, ja lisää omaa
yritysten ja muiden työnantajien tuntemusta. Se auttaa jatkossa työnhaussa.
Tsemppiä työnhakuun! Ja jos et ole vähään aikaan hakenut
töitä, kun siihen ei ole tarvetta, kokeilepa hakea, ja testaa käytännössä,
pitääkö kirjoittamani paikkansa…
Satu
Työttömän kaltaisessa tilanteessa voi olla myös olemalla yrittäjä. En ole aktiivisesti hakenut töitä ikäsyrjinnän takia. Nyt minua pyydettiin hakemaan yhtä paikkaa, hain ja etenin loppukierroksille. Jäin kuitenkin kakkoseksi. Sapettaa mutta yritän sopeutua.
VastaaPoistaMoni yrittäjä on nyt uudessa tilanteessa miettimässä tulevaisuuttaan. Harmi että jäit työpaikkahaastattelussa kakkoseksi, ja harmista toipuminen vie aikansa. Sekä työnhakuun kehottanut henkilö, että työnantaja ovat kuitenkin huomanneet osaamisesi ja arvioineet sinut sopivaksi tehtävään. Tämä kertoo, että sinulla on tärkeää osaamista, josta ollaan kiinnostuneita. Työnhakijoita on useimmilla aloilla paljon. Haasteena on säilyttää työnhaussa sinnikkyys ja usko omaan itseen. Kannattaa hyödyntää lähipiirin tukea, ammatillisten verkostojen tukea ja vapaa-ajan harrastuksia voimavaroina tässä tilanteessa. Seuraavista työpaikkahauista voi joku jo onnistua. Toivotan onnea ja voimia työnhakuun. / Heli, Uraohjaus
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaTyöpaikan haku on vaikeaa. Minä itse olen yrittänyt etsiä uutta työpaikkaa jo pidemmän aikaa. Uskon, että täytyy ottaa rekrytointipalvelu avuksi. Kiitos kuitenkin vinkeistä.
VastaaPoistaKiitos kommentista! Hienoa että mietit mistä voisit saada lisää tukea etsintöihin. TE-palveluista voi saada tukea työnhakuun ja monet palveluistamme sopivat myös työssä oleville (https://tyomarkkinatori.fi/henkiloasiakkaat/tyonhaku/palveluita-tyonhaun-tueksi). Henkilöstöpalvelualan yrityksiin löydät yhteystietoja sivulta https://henkilostoala.fi/jasenpalvelut/lista-jasenyrityksista/. Onnea etsintään!
PoistaHeli/Uraohjaus