”Työkaverini olivat opiskelleet
Oxfordissa tai Cambridgessa kanditutkinnon historiasta tai kemiasta, kuka
mistäkin. Ensimmäiset puoli vuotta minä, joka olin opiskellut taloustieteitä,
olin fiksuin ja filmaattisin, kun puhuttiin talousasioista. Mutta puolen vuoden
päästä he tiesivät vähintään saman kuin minäkin, ja lisäksi heillä oli paljon
parempi yleissivistys.”
Olen samaa mieltä Huberin kanssa: tämän päivän Suomessakaan
ei pitäisi tuijottaa liikaa tutkintoja, vaan henkilön edellytyksiä suoriutua
työstään. Uusi työntekijä täytyy joka tapauksessa perehdyttää työtehtäviinsä.
Me urapsykologit kyllä rohkaisemme asiakkaitamme hakemaan avoimin silmin töitä,
mutta se ei yksin riitä – myös työnantajien täytyisi olla yhtä rohkeita.
Monissa työpaikkailmoituksissa onkin jo vuosia ollut
koulutusvaatimuksena ”soveltuva korkeakoulututkinto” tai ”ei
pohjakoulutusvaatimusta – me koulutamme sinut alalle”. Tämä ei tietenkään
tarkoita, että koulutus olisi turhaa, tai ettei sillä olisi merkitystä.
Kaikella osaamisella on merkitystä. Korkeakoulutuksella pyritään tarjoamaan
opiskelijalle valmiuksia tehdä itsenäistä asiantuntijatyötä: käyttää tietoa
työvälineenä, hankkia tarvittavaa uutta tietoa, arvioida uuden tiedon
pätevyyttä ja hyödyllisyyttä, ja perustella tiedolla erilaisia valintoja.
Vastaavalla tavalla muillakin koulutusasteilla opitaan paljon muutakin kuin
alaan ja ammattiin kiinteästi kuuluvia asioita. Näitä siirrettäviä taitoja on
tärkeää osata tunnistaa ja kertoa niistä työnhaussa.
Monipuoliset koulutustaustat johtavat monipuoliseen
osaamiseen työpaikalla. Näin työntekijöiden erilaiset taustat voivat osoittautua
yllättävän hyödyllisiksi. Moninaisuus, diversiteetti, tarkoittaa kaikkea sitä
ihmisten erilaisuutta, mikä ilmenee työyhteisössä. Moninaisuus voi viitata
ikään, sukupuoleen ja seksuaalisuuteen, terveyteen, etniseen ja sosiaaliseen
taustaan, kulttuuriin, äidinkieleen, uskontoon, koulutukseen, ammattiin, kykyihin,
arvomaailmaan, persoonallisuuteen tai vaikka toimintatapoihin. Moninainen
työyhteisö voi oppia toisiltaan, inspiroida ja inspiroitua, ammentaa
erilaisista näkökulmista, ja näin saada aikaan huomattavasti luovempia ja
monipuolisempia työtuloksia kuin keskenään samanlaisista ihmisistä koostuva
työyhteisö. Tämä näkökulma mielessä on ehkä helpompaa rohkaistua hakemaan
uudenlaisiakin työtehtäviä!
Satu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti