Minua ärsytti nuorena, kun tutut ja täysin ventovieraatkin kommentoivat, että ”kylläpä olet niin isäsi näköinen että!”. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä selkeämmin huomaa, että sukulaiset muistuttavat ulkoisesti toisiaan. Vaan huomaa myös, että sukulaiset muistuttavat toisiaan myös muuten, taitojensa, käyttäytymisensä ja luonteenpiirteidensä suhteen.
Elämme
aikaa, jossa nopeus, muutokset, mahdollisuudet ja erilaiset uhat ovat kaiken
aikaa läsnä. Siirtyminen agraariyhteiskunnasta teollistuneen kautta
postmoderniin ja nykyiseen digitaaliseen aikaan, on tuonut abstraktisuutensa
myötä juurettomuutta, jossa elämän pohja voi tuntua huteralta. Kysymykseen, mistä olet kotoisin, harva enää
vastaa yhden paikkakunnan nimen. Moni alkaa selittää, kuinka hän on asunut
siellä ja käynyt koulunsa tuolla ja on muuttanut opiskelun tai työn perässä
tänne. Yhteiskunnallisesti odotetaan, että työntekijä voi joustavasti liikkua
työn perässä. Juurettomuuden tunteeseen voi saada apua miettimällä omia lähtökohtiaan.
Sukututkimus
on ollut jo pitkään suosittu harrastus. Sen rinnalle on tullut trendikäs ja
nopea dna-testaus. Asiantuntijat
neuvovat, että kannattaa teettää useamman firman edullinen testi, sillä näiden
tulkinnat vaihtelevat. Eräs tuttavamies teetti tällaisen dna-testin jo muutama
vuosi sitten ja sai vastauksena mm. listauksen geeniperimänsä
prosenttiosuuksista. Hän kertoi omaavansa hitusen intiaaniverta… kyllä, toden
totta, hän on hitusen intiaanin näköinen, tumma ja kyömynenäinen…
DNA-tutkimuksella
on pystytty selvittämään Suomen muinaisten asukkaiden alkuperää. Muinaiset
suomalaiset olivat eri puolilta tulleiden geenien sekoitus eli kerroksellisia,
aivan kuten Suomen nykyasukkaatkin. https://yle.fi/uutiset/3-10528089
Tieteen
edistyminen on lopettanut väittelyn siitä, kumpi vaikuttaa ihmiseen
kehityksessä enemmän, perimä vai ympäristö. Psykologian professori emerita
Liisa Keltikangas-Järvinen toteaa artikkelissaan ”Ympäristö vai perimä – psykologian
pitkä tie tasapainoiseen ihmiskäsitykseen”, että geenien vaikutus ymmärretään
vasta sitten, kun ympäristön vaikutus on otettu huomioon. Perimä on mukana
kaikessa, mutta geenit saavat merkityksensä siinä ympäristössä, jossa ne
toteutuvat. Psykologisia ilmiöitä pitää tarkastella näiden kahden tekijän vuorovaikutuksen
kautta. https://journal.fi/tt/article/view/56492
Koulutusasteiden
ja -alojen on todettu eri tutkimusten mukaan periytyvän vanhemmilta lapsille. Vahvimmin
periytyvä ammatti on maanviljelijän ammatti, samoin yksityisyrittäjyys periytyy
usein. Suomessa on taiteilija- ja pappissukuja. Sosiologian professori Jani
Erola on tutkinut ammattien ja sosiaalisen aseman periytyvyyttä sekä
sosiaalista liikkuvuutta. Hänen mukaansa Suomessa yleisimmin periytyviä
ammatteja ovat opettajan, juristin ja lääkärin ammatit. Yhdistävinä tekijöinä
näissä ammateissa on vahva ammatti-identiteetti ja pitkä koulutuspolku. Myös
teollisuustyö voi periytyä. Nuorena urapsykologina työskentelin paikkakunnilla,
Mäntässä ja Nokialla, joissa nuoret seurasivat ylpeänä vanhempiaan
tehdastyöhön.
Urapsykologina
olen kuullut joiltakin asiakkailta kertomuksia, joissa he ensin nuorena ovat
halunneet valita tarkoituksellisesti täysin suvustaan poikkeavan ammatin. He
ovat valmistuneet ja toimineet ammatissa, menestyneet ja onnistuneet, mutta
keski-ikäistyessään ovat alkaneet kaivata muutosta. Kun he kertovat
taustastaan, he hoksaavat, että usea sukulainen on ammatissa tai työssä, josta
he nyt ovat alkaneet haaveilla. Jossain suvuissa on puolestaan saattanut olla
tyylinä valita samanlainen urapolku kuin muillakin sukulaisilla on ollut. Syynä
on voinut olla käytännöllisyys, kotiseuturakkaus, turvallisuushakuisuus tai
tuttuus. Vai onko valinta ollut helppo siksi, että se on ollut niin luonteva?
On hyvä, jos
voi valita sellaisen ammatin tai työn, jossa omat vahvuudet pääsevät esiin. Vahvuudet
ovat piirteitä, ominaisuuksia, taitoja ja strategioita, jotka ovat jalostuneet sopivissa
olosuhteissa sukupolvien ketjussa ja ilmenevät nykyisyydessä itsen kautta.
Puu kasvaa
suureksi juurtensa voimalla. Juuristaan se saa ravinteet ja veden, juuret kiinnittävät
sen kasvualustaansa. Ei ole ollenkaan pahitteeksi tuntea omia juuriaan.
Elise
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti