keskiviikko 21. syyskuuta 2016

Päätöksenteosta

Ammattia valitessa ja uramuutoksia suunnitellessa tarvitaan päätöksiä. Muuten ei pysty toimimaan tavoitteidensa hyväksi. Miten päätöksiä voi tehdä? Listaan kuulemiani vaihtoehtoja.

1. Tee kuten kaveritkin.
On haikeaa erota hyvistä kavereista. Siksi voi tuntua turvalliselta ja hyvältä hakea samaan koulutukseen, samalle paikkakunnalle ja jopa samaan asuntoon heidän kanssaan. Aikuistuminen tuo mukanaan itsenäistymistä, ammatillisten tavoitteiden eriytymistä ja elämäntilanteiden muutoksia. Elämänkumppanikin löytyy usein uusista ystävistä.

2. Noudata vanhempien neuvoja.
Vanhemmat tuntevat lapsensa vauvasta asti. Parhaimmillaan heiltä saa hyviä huomioita omista vahvuuksista ja taipumuksista. Joskus he ovat kriittisiä ja huomaavat enemmän kehittymistarpeita. Kaikki vanhemmat eivät luota aikuistuvaan lapseensa, vaan pitäisivät hänet mielellään vielä siipiensä suojassa. Kuitenkin kannustus auttaisi paremmin eteenpäin kuin jarruttelu. Oma epävarmuus lisää halua olla mieliksi.

3. Kuuntele opettajien palautetta.
Opettajat arvioivat oppilaita oman aineensa näkökulmasta. Mukavan opettajan kannustava palaute rohkaisee ja vahvistaa kiinnostusta kehittää osaamista siihen suuntaan, missä on hyvä. Omasta toiminnasta, oppimisesta ja kiinnostuksista tehdyt omat huomiot ja johtopäätökset ovat tärkeitä, vaikka ne eroaisivat opettajan palautteesta.

4. Hakeudu hyväpalkkaiseen ammattiin.
Palkkatilastoja löytyy helposti googlettamalla. Keskipalkat kertovat palkkatasosta ja palkkahaitarit ovat usein leveitä, työtehtävän vaativuudesta, osaamisesta ja aikaansaannoksista riippuvia. Työ turvaa toimeentulon. Harva kuitenkaan kykenee ja pääsee mihin tahansa hyväpalkkaiseen työhön, esimerkiksi pop-idoliksi, suuryrityksen johtajaksi, ministeriksi tai kirurgiksi.

5. Mene sinne, minne on helppo päästä.
Esimerkiksi vapaiksi jääneille oppilaspaikoille voi olla helppo päästä, ellei niissä ole pääsykokeita. Vapaita oppilaspaikkoja on kuitenkin tarjolla vain harvojen alojen opintoihin. On myös joitakin töitä, joihin ei edellytetä koulutusta, esimerkiksi marjanpoiminta ja lehdenjako. Pääsyn helppous liittyy myös yksilöllisiin edellytyksiin: mikä on helppoa yhdelle, voi olla vaikeaa toiselle. Ajatellaan vaikkapa kielten, matematiikan, lakipykälien ja soittamisen oppimista.

6. Valitse työvoimapula-ammatti.
Työvoimapula-ammateista julkaistaan lyhyen ja pitkän ajan ennusteita monta kertaa vuodessa eri medioissa. Listoilla on hyvin erilaisia ammatteja: lääkäreitä, myyntiedustajia, erityisopettajia, sanomalehtien jakajia, … Niihin tarvitaan erilaisia kiinnostuksia, vahvuuksia ja osaamisia. Joihinkin on pitkät, haastavat opinnot ja toisiin pääsee ilman koulutusta.

7. Käytä apuna AVO-ohjelmaa.
AVO-ohjelma kyselee kiinnostuksia ja toiveita työn sisällön suhteen. Se antaa arvion kiinnostusten suuntautumisesta ja TOP 10 –ammattilistoja harkittaviksi ja tutustuttaviksi. Pääset mobiiliversioon tästä linkistä.

8. Katso, mitä jää jäljelle, kun rajaat vaihtoehtoja.
Joskus on helpompi tietää, mitä ei halua kuin mitä haluaa. Vaihtoehdot vähenevät, kun poistaa ne alat ja ammatit, jotka eivät tule kyseeseen. Vaihtoehtoja voi rajata myös koulutustason perusteella, valita vain perustutkinnoista tai ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnoista. Terveysrajoitteetkin voivat vähentää vaihtoehtoja. Silloin on tärkeä ottaa huomioon, mitä voi ja mitä ei voi tehdä. Tarvittaessa kannattaa keskustella terveysrajoitteista ja suosituksista lääkärin kanssa. Liikaa rajaamalla voi käydä niinkin, ettei mitään jää jäljelle. Silloin kannattaa miettiä, millainen kompromissiratkaisu olisi riittävän hyvä.

9. Luota itseesi.
Tunnista kiinnostuksesi, vahvuutesi ja mahdollisuutesi. Tutustu vaihtoehtoihin tietoja hankkimalla. Päätä niiden perusteella.

10. Toteuta unelmasi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti