Tyttöjen touhuihin vai poikien puuhiin

Parivuotias poika leikkii. Hänellä on isän suuri kollegetakki päällään ja jalassa äidin korkokengät. Hän työntää nukkea rattaissa. Vielä viisivuotiaina pojat ja tytöt leikkivät yhdessä samoja leikkejä. Mikä saa tytöt myöhemmin valitsemaan helposti naisten ammatteja ja pojat miesten ammatteja?

Kyse on muustakin kuin biologiasta. Ihmisen käsitys itsestä, identiteetti, kehittyy koko elämän ajan persoonallisten ominaisuuksien kehityksen ja kokemusten vaikutuksesta vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristön kanssa. Silläkin on vaikutusta, kuinka suhtautuu muiden odotuksiin ja vaatimuksiin, missä määrin omaksuu niitä osaksi minäkuvaa. Lapsi ja nuori etsii identiteettiään kokeilemalla erilaisia rooleja ja toimintatapoja. Sukupuoli-identiteetti ja ammatti-identiteetti ovat osa kehittyvää kokonaisuutta.  Millaisia mahdollisuuksia tytöillä ja pojilla on kokeilla erilaisia rooleja ja toimintatapoja kotona, päivähoidossa, koulussa, ammattiopinnoissa  ja työelämässä?

Ei tarvitse mennä monta vuosikymmentä taaksepäin, kun perheiden työnjako noudatti perinteistä sukupuolijakoa: naiset hoitivat lapsia ja kodin, miehet tekivät työtä kodin ulkopuolella. Tytöt kävivät tyttökoulua ja pojat poikakoulua. Naisten ei ollut soveliasta käyttää pitkiä housuja eikä pojilla voinut olla pitkää tukkaa. Usein kuultuja sanontoja olivat: ”Eiväthän pojat itke” ja ”Eihän miehen tarvitse tiskata”. Perinteiset miesten ammatit on edelleen helppo erottaa naisten ammateista: kirvesmies, putkimies, … samoin miehille työelämässä varatut asemat: esimies.

Perinteet muuttuvat hitaasti. Tulevaisuuden aikuisia kasvattavat edellisten vuosikymmenten aikuiset. Nykylapset kuulevat aiempien sukupolvien odotuksia ja vaatimuksia ja oppivat heidän asenteitaan ja käyttäytymismallejaan. Lapsiin suhtaudutaan edelleen eri tavalla vauvasta alkaen. Pikkuprinssit ja -prinsessat puetaan eri tavoin, heille annetaan erilaisia leluja ja leikkimahdollisuuksia. Heitä kannustetaan, palkitaan ja kielletään eri perustein. Hyviin oppimistuloksiin pystyvä poika on viisas ja tyttö ahkera.

Monet koulun käytännöt sopivat paremmin tytöille kuin pojille. Silti miesten eteneminen työuralla on helpompaa ja palkkataso korkeampi kuin naisten. Hoitovapaalle jää useammin nainen kuin parempipalkkainen mies. On tavallisempaa, että perhe muuttaa miehen työn kuin naisen työn perässä. Edelleen pitää paikkansa, että ”koti on naisen maailma ja maailma on miehen koti”. Vaikka naisjohtajia on enemmän kuin aiemmin, monen naisen uralla etenemistä estää edelleenkin lasikatto. Yhteiskunnallisilla käytännöillä ja poliittisilla päätöksillä on historiansa.

Muutostakin on tapahtunut.  Fyysisesti raskaat ammatit ovat muuttuneet kevyemmiksi teknologian kehityksen, automaation ja digitalisaation myötä. Mahdollisuudet opiskella ja valita ammatti ovat lisääntyneet. Naisten ja miesten roolit ovat vapaampia ja joustavampia kuin aiemmin. Tytöille ja pojille tarjotaan tietoisemmin mahdollisuuksia saada monenlaisia kokemuksia identiteettinsä rakentamiseen. Vaikka perinteinen jako naisten ja miesten töihin jatkuu, monilla aloilla on jo enemmän kuin aiemmin vähemmistösukupuolen edustajia. Mies hoitajana ja nainen rekkakuskina  ei enää hätkähdytä. On luonnollista ja hyvä valita omia vahvuuksia ja kiinnostuksia vastaava koulutus ja ammatti silloinkin, kun valinta noudattaa perinteistä sukupuolijakoa.

Sari