keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

Mukava tapa kuulla kiitos ei

Miten erilaisia ovatkaan työhaastattelutilanteet! Kysymykset ovat osapuilleen samoja, mutta jos vertaa sitä kaikkea mitä työhaastatteluissa tapahtuu, ne ovat ainutlaatuisia kohtaamisia. Jälkikäteen tulee mietittyä mitä tuli sanottua ja mitähän haastattelijat mahtoivat ajatella minusta. Sai myös hieman kurkistaa uuteen organisaatioon: ketä siellä työskentelee ja mitä siellä tehdään.

Työnhaku on eräänlaista työtä, jota oppii tekemällä. Haastattelu ei ole mikä tahansa tilaisuus, vaan siinä tehdään molemmin puolin arvioita, kerätään tietoa. Hakijan roolissa tilanne tarkoittaa sitä, että haetaan jäsenyyttä uuteen yhteisöön jossa omalla työpanoksella on hinta. Puheenvuoro on hakijalla ja hän luo ympärilleen näköisensä ilmapiirin vastauksillaan. Se tuleeko työpaikkaan valituksi vai ei, luo monia ajatuksia: toiveita, pettymystä, luopumista ja kuulostelua sen suhteen hyväksytäänkö minut. Joskus voi olla myös helpotus, että haastattelussa ilmenikin että tämä työpaikka ei olisi sopiva minulle.

Kun muistelen tilanteita, joissa itse olen aiemmin ollut hakijana, tärkeimpinä ja myönteisimpinä ovat jääneet mieleen tilanteet, jossa haastattelija on kiinnostuneisuutensa lisäksi myös antanut jonkun osuvan myönteisen palautteen. Sen ei ole tarvinnut olla iso tai kovin merkityksellinen hakemani työtehtävän kannalta. Haastattelun ei ole tarvinnut johtaa työpaikan saamiseen.  Myönteinen palaute on antanut uskoa oman paikan löytämiseen työtehtävissä. Toisen antama huomio on tärkeää. Mutta vaikka näitä kultaisia sanoja ei kuulisikaan, voimme onneksi muodostaa omat hopeiset sanoituksemme tapahtuneelle ja mikä siinä sujui hyvin. 
Heli

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti