Oletko paras versio itsestäsi? Pitäisikö sinun liikkua enemmän? Aloittaa elämäntaparemontti? Tehdä jotain unelmiesi eteen? Nukkua enemmän, ajatella positiivisemmin, suorittaa elämääsi nopeammin, korkeammalle ja tehokkaammin?
Vai pitäisikö sinun olla armollinen itsellesi? Nyt niin muodikasta life coachausta myydään sekä tehokkuus- ja suorittamispuheella että armollisuuspuheella. Välillä tarvitaankin ulkopuolisen apua kirkastamaan omia tavoitteita ja suunnittelemaan seuraavia askeleita. Jos haluat rauhassa pohtia uraasi jonkun sellaisen kanssa, joka ei hiosta eikä yritä myydä sinulle lisää valmennustunteja tai kaiken korjaavia ihmetuotteita, miksi et hakeutuisi julkisten työvoimapalveluiden uraohjaukseen? Uraohjaus on tukenasi esimerkiksi, kun kohtaat haasteita työelämässä tai etsit uutta ammatillista suuntaa.
Olet itse oman elämäsi paras asiantuntija. Ohjaaja ei anna valmiita vastauksia tai ratkaisumalleja, vaan pyrkii vahvistamaan omaa asiantuntijuuttasi elämäsi suhteen. Ohjauksen tavoitteena on, että hahmotat paremmin vaihtoehdot ja sinulle mahdolliset toimintatavat, jotka johtavat toivomallesi tielle. Ohjauksessa korostetaan asioiden tulkinnanvaraisuutta ja pyritään löytämään uudenlaisia näkökulmia.
Toisen näkökulmaa voi tarvita esimerkiksi omaa kehittymistä pohtiessa. Moni arvioi omaa osaamistaan vain erilaisissa kilpailu- ja arviointitilanteissa, kuten työtä tai opiskelupaikkaa hakiessa. Silloin itsekriittisyys kasvaa ja kriittiset ajatukset voivat estää oman osaamisen laajuuden tai syvyyden hahmottamista. Itsemyötätunto auttaa oman osaamisen tunnistamisessa, mutta suorituskeskeisessä yhteiskunnassamme tarvitaan joskus se ohjauksen ammattilainen, joka antaa luvan olla itselleen armollinen.
Kun uraohjauksessa puhutaan mikrotarinoista, ei niillä tarkoiteta tiktok-videoita tai someen jaettua oman elämän esittämistä. Pikemminkin on kyse oman elämän suunnittelusta (Life Design) sekä toivottavan tulevaisuuden rakentamisesta. Ohjauksessa voi rakentaa oman uratarinansa uudelleen. Ura tai tuleva ura koostuu erilaisista mikrotarinoista ja valintojen hetkistä. Niissä saattaa toistua samanlaisia narratiiveja tai toistuvia toimintamalleja, jotka näkee paremmin ulkopuolelta. Ohjauksen ammattilainen auttaa oman haitallisen ajattelutavan tunnistamisessa ja oman uratarinansa uudelleen rakentamisessa.
Jos sinua kiinnostaa tarinallinen lähestymistapa ammatilliseen suuntautumiseesi, verkko-ohjaus voisi sopia sinulle oikein hyvin. Verkko-ohjauksessa työstät tarinaasi kirjoittamalla ja myös keskustelemalla. Julkisten työvoimapalveluiden uraohjaus on monikanavaista, ja tekstipohjainen ohjaus vain yksi kanava muiden joukossa.
Koko maan TE-toimistoilla sekä TE-puhelinpalveluilla on nyt käytössä uusi verkko-ohjauksen alusta Ohjaustaverkossa.fi. Se sopii oikein hyvin kaikille, joilla on halu muutokseen työuralla sekä aikaa työskentelyyn ammattilaisen tuella. Verkko-ohjauksessa voit pysähtyä pohtimaan siirtymävaiheita, rakentamaan tarinaasi uudelleen sekä kuvittelemaan ja työstämään parempaa versiota tulevaisuudestasi.
Ohjaustaverkossa.fi on tietoturvallinen virtuaalinen alusta, jonka avulla voit
käydä ohjaajan kanssa luottamuksellista keskustelua kirjoittamalla
jakaa ohjaajalle henkilökohtaisia tietojasi ja tiedostoja turvallisesti
työstää ohjaajan suosittelemien aktivoivien tehtävien avulla tilannettasi ja tarinaasi myös ohjauskeskustelujen välissä.
Tarvitset vain nettiselaimen sekä vahvan tunnistautumisen välineet. Hakeudu verkko-ohjaukseen TE-toimistojen tai TE-puhelinpalvelujen ajanvarauskäytännön kautta. Ohjaaja luo ohjaustilan ja lähettää sinulle sähköpostikutsun. Tunnistaudut Suomi.fi:llä ja yhteinen verkkotyöskentely kohti uutta ja toivottavampaa suuntaa voi alkaa.
Satu Meriluoto
Digitalisaation moniosaaja ja verkkovuorovaikutuksen kehittäjä. Innostunut elinikäisen ohjauksen ja jatkuvan oppimisen teemoista aina vain.
Keski-Suomen ELY / Kohtaamo-hanke Ohjaustaverkossa.fi
Tässä blogitekstissä kerron sinulle niistä edellytyksistä, joilla voit säilyttää työttömyysetuuden saamisen yliopistossa suoritettavan jatkotutkinnon aikana. Mitä sitten ovat jatkotutkinnot? Työttömyysturvalain soveltamisohjeen luvun 3.2.6 mukaan jatkotutkintoja ovat tohtorin ja lisensiaatin tutkinnot lukuun ottamatta eläinlääketieteen, hammaslääketieteen ja lääketieteen lisensiaatin tutkintoja. Viimeksi mainitut ovat ylempiä korkeakoulututkintoja, joita ovat myös filosofian maisterin ja diplomi-insinöörin tutkinnot. Tutkintoon johtamattomat erikoislääkärin, erikoishammaslääkärin, erikoiseläinlääkärin, erikoispsykologin (70 op) ja erikoissosiaalityöntekijän (70 op) koulutukset eivät ole jatkotutkintoja. Jatkotutkintoja kutsutaan usein myös jatko-opinnoiksi.
Huom.! Niin sanottujen post doc -tutkijoiden ja muiden kuin jatkotutkintoon tähtäävien tutkijoiden oikeutta työttömyysetuuteen arvioidaan työttömyysturvalain omassa työssä työllistymistä koskevien säännösten perusteella.
Lyhytkestoinen opiskelu voi tulla kyseeseen vain, jos olet 25 vuotta täyttänyt ja opinnot kestävät enintään 6 kuukautta. Tämä vaihtoehto ei tarkoita esimerkiksi mahdollisuutta opiskella työttömyysetuudella ensimmäiset 6 kuukautta kaikkiaan 4 vuotta kestävistä jatko-opinnoista. Tämä vaihtoehto sopii lähinnä kesken jääneiden jatko-opintojen loppuun saattamiseen tilanteissa, kun opinnot ovat olleet keskeytyneenä vähintään vuoden ajan tai jos ne ovat esimerkiksi aloitettu työsuhteen aikana.
Tämä vaihtoehto ei ole kovin yleinen jatko-opintojen rahoitusmuoto, koska jatko-opinnot kestävät yleensä vuosia ja lyhytkestoisen opiskelun soveltaminen jo alkaneisiin opintoihin on rajoitettua. Lyhytkestoinen opiskelu on mainittu tässä blogitekstissä kuitenkin ensimmäiseksi, koska se on lain mukaan ensisijainen työttömyysetuudella opiskelun muoto. Löydät tarkan kuvauksen tästä vaihtoehdosta blogitekstistäni Lyhytkestoinen opiskelu ei estä työttömyysetuuden saamista.
Video: Lyhytkestoinen opiskelu
Sivutoiminen opiskelu
Toinen mahdollisuus on jatko-opintojen katsominen sivutoimiseksi. Sivutoimiselle opiskelulle ei ole enimmäisaikaa. Opinnot voidaan katsoa sivutoimiseksi kolmessa eri tilanteessa.
Jos niiden opintosuunnitelman mukainen laajuus on keskimäärin alle 5 opintopistettä opiskelukuukautta kohti. (TTL 2 luku 10 §)
Jos opiskeluaikaisen vähintään 6 kuukauden vakiintuneen työssäolon tai yritystoiminnan harjoittamisen perusteella voidaan katsoa, ettei opiskelu ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. (TTL 2 luku 10 a §)
Jos opinnot on aloitettu työsuhteen aikana ja työttömyys johtuu lomautuksesta tai irtisanomisesta taloudellisella tai tuotannollisella perusteella. (TTL 2 luku 10 a §)
Vaihtoehdon 1 tapauksessa, jos ilmoittaudut työnhakijaksi kesken opintojen, opintojen laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon opinnot kokonaisuudessaan niiden alkamisesta lukien. Vaihtoehtojen 2 ja 3 tapauksissa jatko-opinnot ovat osoitettavissa sivutoimisiksi vaikka ne olisivat laajuuden perusteella päätoimisia (vähintään 5 op/kk). Tarkemmat tiedot 2 ja 3 vaihtoehdoista löydät blogitekstistäni Työn ohessa aloitettujen opintojen osoittaminen sivutoimiseksi. Vaihtoehto 3 tuli uutena lisäyksenä työttömyysturvalakiin ja on voimassa tammikuusta 2023 lähtien.
Jatkotutkintoa suorittava henkilö saattaa saada kokoaikaiseen työskentelyyn tarkoitettuja apurahoja. Apuraha ei vaikuta suoritettavien opintojen laajuuteen. Tämän vuoksi apurahalla ei ole vaikutusta jatkotutkintoa suorittavan henkilön työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittisiin edellytyksiin, eikä siitä anneta työvoimapoliittista lausuntoa. Jos kuitenkin ilmoitat, ettet hae apurahakauden aikana kokoaikatyötä, työttömyysetuuden saaminen katkeaa.
Kuinka tohtorin tutkintoon johtavien opintojen sivu- tai päätoimisuutta arvioidaan laajuuden perusteella?
Lähtökohtana opintojen sivu- tai päätoimisuutta arvioitaessa pidetään, että tohtorin tutkintoon johtavien opintojen laajuus on 240 opintopistettä, ellei laajuudesta ole muuta tietoa. Opintojen laajuuteen lasketaan mukaan myös väitöskirja, vaikka sitä ei olisi erikseen määritelty opintopisteinä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että 240 opintopisteen laajuiset tohtoriopinnot voidaan katsoa sivutoimisiksi laajuuden perusteella (alle 5 op/kk), jos opintojen kesto ylittää 48 opiskelukuukautta. Päätoimisiksi opinnoiksi ne voidaan katsoa laajuuden perusteella (vähintään 5 op/kk), jos opintojen kesto on enintään 48 opiskelukuukautta.
Työnhaku pitää säilyttää voimassa opiskelun aikana tai muuten etuuden saaminen katkeaa. Kaikki työttömän työnhakijan oikeudet ja velvollisuudet koskevat lyhytkestoisesti tai sivutoimisesti opiskelevaa. Työttömyysetuutta saadaksesi sinun pitää hakea työtäTE-toimiston tai kuntakokeilun kanssa suunnitelmassa sovitulla tavalla opinnoista huolimatta. Työllisyyden kuntakokeilun asiakkaita palvelee kotikunta. Voit halutessasi tarkistaa oletko TE-toimiston vai kuntakokeilun asiakas kirjautumalla sisään Asiointi-palveluun.
Ilmoitathan työnhakijana ollessa jatko-opinnoista TE-toimistolle tai kuntakokeilulle. Kuinka ilmoittaminen tapahtuu? Lyhytkestoisten opintojen ilmoittaminen tapahtuu kätevästi jättämällä Asiointi-palvelussa yhteydenottopyyntö koskien koulutusta. Tekstikentässä voit kertoa lyhytkestoisesta opiskelusta sekä tietoja opinnoista. Sinuun ollaan yhteydessä puhelimitse yhteydenottopyynnön johdosta.
Sivutoimiset ja päätoimiset jatko-opinnot voit ilmoittaa sähköisesti Asiointi-palvelun kautta kohdasta, jossa ilmoitetaan muutoksesta tilanteessasi. Ilmoituksesi perusteella selvitetään, onko opinnoilla vaikutusta työttömyysetuuden saamiseen.
Voiko työttömyysetuudella opiskelu vaikuttaa palkkatuen suuruuteen?
Sen sijaan lyhytkestoisella tai sivutoimisella opiskelulla ei ole vaikutusta. Sillä ei ole merkitystä, onko opiskelu sivutoimista laajuuden vai esimerkiksi työhistorian perusteella. Lyhytkestoisen opiskelun piiriin kuuluvatkin katsotaan nykyään palvelulain mukaan työttömiksi, joka yksi palkkatuen keskeisistä edellytyksistä.
Valtakunnallinen koulutusneuvonta
(Päivitetty 26.11.2024. Lisättiin kysymys ja vastaus koskien tohtorin tutkintoon johtavien opintojen sivu- tai päätoimisuuden arvioimista laajuuden perusteella.)
(Päivitetty 31.10.2024. Päivitettiin Työmarkkinatorin linkit.)
(Päivitetty 18.4.2024. Korjattiin tieto koskien erikoislääkärikoulutusta. Nykymuotoinen tutkintoon johtamaton erikoislääkärikoulutus ei ole tieteellinen jatkotutkinto.)
(Päivitetty 10.11.2023. Lisättiin Koulutusneuvonnan YouTube-video lyhytkestoisesta opiskelusta blogitekstiin.)
(Päivitetty 15.5.2023. Lisättiin tieto erikoispsykologin ja erikoissosiaalityöntekijän koulutuksista.)
(Päivitetty 24.2.2023. Lisättiin Koulutusneuvonnan YouTube-video blogitekstiin.)
(Päivitetty 16.2.2023. Päivitettiin käsitekartta ja koko teksti tammikuussa 2023 voimaan astuneiden lakimuutosten johdosta.)
(Päivitetty 20.5.2022. Päivitettiin linkit ja lähdeluettelo ajan tasalle.)
(Päivitetty 5.4.2022. Poistettiin tieto lomautettujen ja yrittäjien lakimuutoksista vanhentuneena.)
(Päivitetty 23.2.2022. Lisättiin tieto työttömyysetuudella opiskelun mahdollisesta vaikutuksesta palkkatukeen.)
(Päivitetty 20.10.2021. Päivitettiin tieto yrittäjiä koskevan lakimuutoksen jatkumisesta.)
(Päivitetty 9.8.2021. Päivitettiin tieto yrittäjiä koskevan lakimuutoksen jatkumisesta.)
Työ- ja elinkeinoministeriö: Työ- ja elinkeinoministeriön ohje julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain ja asetuksen soveltamisesta (19.12.2017 TEM/2376/00.03.05.02/2017) (viitattu 16.3.2021) https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/42910
