Jatkuvan oppimisen suotuisa suunta

Tällä hetkellä kaikkien koulutuksen parissa työskentelevien puheessa vilisee juttua jatkuvasta oppimisesta. Yhtäkkiä oppilaitokset ja koulutusalan virastot ovat täynnä erilaisia jatkuvan oppimisen toimenkuvia; jatkuvan oppimisen koordinaattori, jatkuvan oppimisen kehittämispäällikkö, jatkuvan oppimisen projektisuunnittelija, jatkuvan oppimisen asiantuntija jne. jne. Jatkuvan oppimisen käsite on peräisin meneillään olevasta, hallitusohjelmassa linjatusta, jatkuvan oppimisen uudistuksesta. Uudistuksella pyritään vastaamaan tarpeeseen kehittää osaamista elämän ja työuran kaikissa eri vaiheissa.

Mitä tällä jatkuvalla oppimiselle sitten tarkoitetaan? Onko kyseessä aiemmin suositun elinikäisen oppimisen uusi 2.0 versio vai onko jotain aidosti uutta tullut mukaan? Keskeisenä visiona jatkuvan oppimisen parlamentaarisessa uudistuksessa on, että meillä kaikilla olisi se osaaminen, jota tarvitsemme merkitykselliseen elämään, erityisesti työelämään, ja että pystyisimme tätä osaamistamme kehittämään jatkuvasti ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen to do-lista on pitkä ja sitä on lyhyesti ehkä hieman haastavaa avata, mutta yritän silti.

Uudistuksessa linjataan muun muassa, että

• eri koulutusasteiden toimintaa, ohjausta ja rahoitusta kehitetään siten, että syntyy työelämälähtöisiä, monimuotoisia koulutuskokonaisuuksia
• osaamisen tunnistamista ja tunnustamista kehitetään
• luodaan kattavat elinikäisen ohjaukset palvelut ja tuetaan aliedustettujen ryhmien osallistumista aikuiskoulutukseen
• lisätään työelämässä muunto-, täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia
• oppisopimuskoulutusta kehitetään uudelleenkoulutus- ja aikuiskoulutusväylänä
• korkeakouluja kannustetaan avaamaan koulutustarjontaansa ja kehitetään korkeakoulujärjestelmää jatkuva oppimisen alustana
• muutosturvalla työntekijöiden osaamista ja työllistymistä.
• kehitetään rakennemuutosten ennakointia

Opiskelun aikaiseen toimeentuloon liittyviä linjauksia ovat muun muassa opintovapaan ja aikuiskoulutustuen kehittäminen sekä työttömien sivutoimisen opiskelun mahdollisuuksien parantaminen.

Näiden linjausten toteuttaminen, mahdollistaminen ja tuominen käytäntöön on täydessä vauhdissa ja lukuisia toimenpiteitä, projekteja, hankkeita sekä palveluita on käynnistetty ympäri Suomen.

Miten jatkuvan oppimisen uudistus tulee näkymään elämässämme? Tavoitteena on, että meillä on mahdollisuus kehittää osaamistamme kaikissa elämän vaiheissa meille sopivalla tavalla. TE-toimiston asiakkailla on onneksi monia eri mahdollisuuksia opiskella, jos eri tavat eivät ole vielä tuttuja suosittelen vierailua täällä.

Pikaisesti toimitettu laskutoimitus omasta kouluttautumishistoriastani näyttää pitkää listaa: kaksi toiseen asteen tutkintoa, kaksi ylemmän asteen tutkintoa, ope-koulutus, lifecoach, hr-assistenttikurssi, näyttötutkintokoulutus, noin miljoona itsensäkehittämiswebinaaria ja -kurssia ja vähintään yhtä monta elämäntapakurssia. Ja sitten vielä kaikki työurani 14 eri työantajan tarjoamat lukuisat henkilöstökoulutukset. Eli onhan tuota tullut koulutusta kerrytettyä ja seuraava jo suunnitteilla. Ehkä ei mikään ihme, että oma työnimikkeeni on tällä hetkellä jatkuvan oppimisen johtava asiantuntija. Kaikille ei kuitenkaan opiskelu maistu ja jatkuvan oppimisen uudistuksella pyritäänkin löytämään keinoja, joilla saada houkuteltua mukaan myös ne, jotka eivät kouluttautumisesta yleensä pahemmin innostu. 

Jatkuvan oppimisen uudistuksen tavoiteltuja hyötyjä ovat väestön osaamistason nousu, työllisyysasteen paraneminen, osallistumisen tasa-arvon lisääntyminen sekä osaavan työvoiman saatavuuden paraneminen. Näiden tavoitteiden saavuttamisen eteen, tehdään nyt töitä kädet syvällä savessa ja hartiavoimin monessa paikassa. Toivon, että edellytykset näiden tavoitteiden saavuttamiseen toteutuvat ja pääsemme kaikki niistä hedelmistä nauttimaan.

Oppia ikä kaikki eikä oppi ojaan kaada, näillä sanoilla toivotan oikein rentouttavaa joulun aikaa ja hauskaa vuoden 2022 vaihtumista!

Toivotti Mira,
Johtava asiantuntija, jatkuva oppiminen
Uudenmaan TE-toimisto

Linkkejä syvemmän tiedon äärelle

https://okm.fi/jatkuva-oppiminen
https://okm.fi/-/1410877/strategia-elinikainen-ohjaus-tukee-yksiloita-koulutus-ja-urapolulla
https://okm.fi/-/jatkuvan-oppimisen-uudistukselle-hyvaksyttiin-yhteiset-linjaukset-osaaminen-turvaa-tulevaisuuden
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162614
https://okm.fi/-/osaamisen-tunnistamiseen-kehitetaan-ja-kokeillaan-uusia-valineita
Oppilaitosten ja muiden koulutusta tarjoavien tahojen omilla sivuilla on tietoa heidän omista jatkuvan oppimisen uudistukseen liittyvistä projekteista.

Omaehtoinen opiskelu - hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Omaehtoinen opiskelu on TE-toimiston suosituimpia palveluita. Kielteiset tukiratkaisut aiheuttavat ihmetystä ja turhautumista tuen hakijoissa. Lue seuraavaksi, mitä sinun on hyvää tietää, jos haluat päästä opiskelemaan työttömyysetuudella tuettuna. Muista, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, ikinä ei ole liian aikaista ottaa yhteyttä TE-toimistoon, kun mietit omaehtoista opiskelua.

Vuodenvaihteen lähestyessä opiskelijahaku on käynnissä monessa oppilaitoksessa ja monta uutta ryhmää tulee aloittamaan koulupolkunsa tammikuussa 2022. Uusi alku on muutos, joka tuo mukanaan suuria odotuksia, mutta myös epävarmuutta. Aikuisiässä opiskelua aloitteleva joutuu pohtimaan montaa tekijää - itsensä ja usein myös perheensä elättäminen on suurimpia kysymyksiä, kun koulupolulle astutaan. Voinko saada opintotukea, rahoitanko opintojani osa-aikatyöllä, olisiko minulla mahdollisuuksia ammatillisen kuntoutuksen tukeen, entäpä työttömyysetuudella tuetun opiskelun mahdollisuus?

Vuodenvaihde on aikaa, jolloin myös TE-toimistoihin tulvii omaehtoisen työttömyysetuudella tuetun opiskelun hakemuksia. Joululomalta palaavaa TE-asiantuntijaa takuuvarmasti odottaa melkoinen muistilista jätettyjä soittopyyntöjä liittyen pian alkaviin tai juuri alkaneisiin opintoihin. Jos asiakas on ottanut puhelinpalvelun neuvoista vaarin, asiantuntijan sähköpostissa saattaa odottaa samoihin opintoihin liittyvät omaehtoisen tuen hakulomakkeet. Sieltä löytyy oppilaitoksen täyttämä TEM 621, ja omat perustelut koulutukseen hakeutumiselle odottavat TE-toimiston arviointia lomakkeessa TEM 623.

Seuraa hektinen hakemusten käsittelyrumba. Uusia suunnitelmia laaditaan niiden kanssa, joiden opiskelua tuetaan, mutta hyvin moni saa postissa ikävän tiedoksiannon, ettei omaehtoista opiskelua tullakaan tukemaan työttömyysetuudella. Tämä saattaa olla pysäyttävä hetki, jolloin herää paljon kysymyksiä: miksi koulutustani ei tuettu, mutta kaveri hyvin samankaltaisessa tilanteessa sai kuulla myönteisestä ratkaisusta? Onko tämä lopullinen ratkaisu vai voidaanko tätä vielä muuttaa? Tarkoittaako tämä, etten pääsekään opiskelemaan? Mitä tapahtuu, jos sittenkin menen opiskelemaan?

Tässä vaiheessa voisimme tehdä aikahypyn menneisyyteen, hetkeen, jolloin opiskeluaie alkoi itämään. Omaehtoisen opiskelun tuen hakija on varmasti pitkään pohtinut eri vaihtoehtoja, myös kouluttautumista. Tämä ajatusten itämis- ja kypsymisvaihe ei ole lainkaan liian varhainen, ettei sen kanssa voisi kääntyä TE-toimiston puoleen. Päinvastoin olisi suositeltavaa ottaa asia esille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Oma vastuuasiantuntija on henkilö, jonka kanssa työnhakija-asiakas voi pohtia eri vaihtoehtoja, joka tuntee asiakkaan lähtökohdat ja tilanteen parhaiten. Kun tilannetta käydään läpi ja todetaan, että omaehtoinen opiskelu on ehdottomasti paras tapa tukea työllistymistä, tukemisesta laaditaan alustava työllistymissuunnitelma ja epävarmuudelle jää paljon vähemmän tilaa. Silloin koulutukseen hakemiseen voi keskittyä ilman häiritseviä stressitekijöitä.

Mitkä ovat sitten ne kriteerit, joita TE-toimisto arvioi, kun työnhakija-asiakas kertoo opiskeluaikeista. Varmaa on, ettei asiaan tule vaikuttamaan asiantuntijan huonot yöunet, vaan ratkaisu perustuu vahvasti lakipykäliin: omaehtoisen opiskelun tukemisen kriteereistä on säädetty Julkisen työvoima- ja Yrityspalvelulain 6. luvussa. Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ® Lain mukaan omaehtoisen opiskelun tarkoitus on parantaa aikuisten ammattitaitoa ja mahdollisuutta saada työtä tai säilyttää työpaikka ja turvata ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta. Kun ratkaisu opintojen tukemisestä tehdään, laissa säädettyjen kriteereiden pitää täyttyä sekä työnhakija-asiakkaan että valitun koulutuksen kohdalta.

Asiakkaan tulee olla 25 vuotta täyttynyt työnhakija, jolla on koulutustarve. Sen lisäksi omaehtoisen opiskelun tukemisen tulisi olla työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaisin keino parantaa ammattitaitoa ja mahdollisuuksia saada työtä. Omaehtoisesta opiskelusta tulee olla lähtökohtaisesti sovittu työllistymissuunnitelmassa ja edellytyksien työttömyysetuuden saamiselle tulisi täyttyä. Sen lisäksi asiantuntijan täytyy harkita kokonainen liuta muita tekijöitä, esim. asiakkaan soveltuvuutta valittuun koulutukseen ja alalle. Hyvää tarkoittava palvelu ei saisi vaikuttaa negatiivisesti työllisyyteen, joten on katsottava, ettei asiakkaan nykyinen työsuhde kärsi opintojen tukemisesta. Asiakas ei saisi irtisanoutua opiskellakseen työttömyysetuudella. Asiakkaalla ei ole subjektiivista oikeutta työttömyysetuudella tuettuun opiskeluun, ja on muistettava, että ensisijainen opintojen tukimuoto Suomessa on edelleen opintotuki.

Valitun koulutuksen tulee ennen kaikkea olla työllistävä, mutta sen lisäksi laki tarkasti sanelee muitakin tukemisen kriteereitä, joita asiantuntijamme käyvät tarkasti läpi valittua koulutusta arvioidessaan: mm. onko koulutus päätoimista, johtaako koulutus tutkintoon tai tutkinnon osaan, onko kyse lisä- tai täydennyskoulutuksesta.

TE-toimiston ratkaisusta ei ole mahdollista valittaa, mutta on mahdollista pyytää asian uudelleenkäsittelyä, jos esim. tuntuu siltä, että lomaketta täyttäessä ei kiireen vuoksi onnistuttu tuomaan esiin kaikkia perusteluja tai jotakin tärkeää jäi kertomatta.

TE-toimiston tehtävä on auttaa työnhakijaa työllistymään ja lain mukaan jokaisessa asiakastapauksessa on käytettävä tilanteen kokonaisharkintaa ja valittava sopivin ja tehokkain apukeino. Ei ole oikein lähteä sopimaan pitkästä toimenpiteestä, kuten tutkintotavoitteellisesta opiskelusta, jonka vaikuttavuus alkaisi näkyä vasta vuosien kuluttua, jos työllistymiseen paljon tehokkaammin auttaisi jokin ketterämpi palvelu.

TE-toimiston käytössä on varsin laaja työkaluarsenaali. Jokaisessa asiakastapauksessa pyritään valitsemaan sopivimmat keinot, riittäisikö työnhakusparraus, auttaisiko lyhyt työkokeilu, olisiko palkkatuki hyvä idea vai pitäisikö kuitenkin harkita kouluttautumista, ja jos näin, niin millaista? TE-toimisto tarjoaa varsin laajan valikoiman tehokkaita työvoimakoulutuksia, jotka kaikki suuntautuvat työllistymiseen, ja asiasta kiinnostuneen kannattaa ehdottomasti tutustua tarjontaan: Haussa oleva työvoimakoulutus - Haku hakutekijöillä (te-palvelut.fi)

Kaikille uudelleen kouluttautumista harkitseville työnhakijoille suosittelen käsittelemään omia suunnitelmia TE-toimiston asiantuntijan kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hyvin suunniteltu on puoleksi tehty!

Zane
johtava asiantuntija, omaehtoinen opiskelu
Uudenmaan TE-toimisto

Tarinat viimeistelevät työnhakusi

 

Epävarmuuden kokeminen työtä hakiessa on yleistä. Usein työnhakijoita mietityttää omasta itsestä kertominen: Miten voisin erottua työnhaussa? Mitä osaamista ja vahvuutta minulla on, onko minulla mitään erityisempää osaamista mitä toisilla hakijoilla? Tästä blogikirjoituksesta löydät ideoita, miten voisit tarinoiden avulla havainnollistaa osaamistasi, ja vakuuttaa näin itsesi ja tulevan työnantajasi.

Tarinan aiheen valinta

Hyvä ennakkovalmistautuminen erilaisiin työhaastattelukysymyksiin helpottaa jännittävässä tilanteessa sanojen löytämistä. Saat hyvää materiaalia hakutilanteeseen, kun valmistelet muutaman tarinan omasta elämästäsi. Tarinat toimivat havainnollisena esimerkkinä ja samalla tekevät haastattelustasi ainutlaatuisen ja kiinnostavan. Tarinoita on helpoin työstää kirjoittamalla. Voit aloittaa keräämällä omia vahvuuksia ja osaamisiasi WorkSmart -ohjeiden mukaan. Jotta saat toden tuntua työnhakuprojektiisi, valitse muutama osaamiseesi sopiva työpaikka tai etsi niitä Työmarkkinatorin profiili -toiminnon avulla. Kirjoita ylös kunkin työpaikan osalta, mikä osaaminen niissä on oleellista – jos et ole varma, tutustu työnantajan nettisivuihin ja etsi netistä työnantajaa koskevia uutisia ja päättele niiden avulla mikä työssä on tärkeää. Mieti näiden työpaikkojen edellyttämien taitojen avulla, mitä omaan elämään liittyvää tarttumapintaa löydät niihin. Tarkenna katseesi elämäntapahtumiin ja omiin arvoihin ja asenteisiin. Poimi muutama työpaikan kannalta tärkeä tapahtuma menneisyydestäsi. Voit hyödyntää kokemuksia, joissa olet saanut hyvää palautetta tai olet keksinyt uudenlaisen ratkaisun johonkin tilanteeseen, tai muutoin ylittänyt omiakin odotuksia työssä suoriutumisesta. Voit kertoa tarinaa eri taitojen tai kiinnostusten kehittymisestä läpi työuran, kehitysprosessi voisi huipentua nyt hakemaasi työpaikkaan, jossa pääsisit toteuttamaan pitkäaikaisia haaveitasi. Kokemasi ja kertomasi tarina on itsessään totta, ja voit valita tarinassa, mitä ja miksi haluat nostaa esiin. Jos kerrot sosiaalisuudesta, kuvaile tarkemmin esimerkki työsi asiakaspalvelutilannetta, josta on jäänyt hyvä mieli – näin saat tuotua haastatteluun mukaan myös työn iloa. Voit kuvailla myös ryhmätilanteita töissä hyödyntäen esimerkkejä eri kysymyksiin – missä asioissa sinun puoleesi käännytään töissä ja mihin rooliin itse tarjoudut tiimissä – oletko mieluiten kirjuri, ideoija, aikatauluttaja tai puheenjohtaja?

Miten tarina luodaan kirjoittaen

Kirjoita yksi tarina kerrallaan. Eläydy muistoihin, muista tarinassasi tunteita, arvoja ja asenteita. Elävyyttä tarinaan saat ottamalla mukaan visuaalisuutta, liikettä, tuoksuja ja ääniä kuvaavia sanoja. Kun olet kirjoittanut tarinan, lue se. Tarkista onko teksti sopivan mittainen, hyvä teksti on tiivis ja kertoo olennaisen sanomasi selkeästi. Kielioppia ei tarvitse tässä huomioida mitenkään. Voit muuttaa tekstiä – nostaa esiin olennaista tai poistaa epäolennaista. Tarinanäkökulma auttaa löytämään myönteisen näkökulman itseesi, koska tarina etäännyttää sinua sopivalla tavalla kokemuksistasi ja auttaa löytämään niihin näkökulmia ja tulkintoja. Tarinassa saa esittää omia tunteita, käsityksiä ja mielipiteitä. Mieti vielä tarinaa työnantajan näkökulmasta: Mitä luulet, että hän ajattelisi tästä tarinastasi? Kirjoitetuista tarinoista jää mieleesi muistijälki. Sinun on työhaastattelutilanteessa helppo valita tarinoista tilanteeseen sopiva. Tarina helpottaa työnantajaa miettimään, miten mahtaisit pärjätä uudessa työpaikassasi. Kokeile esittää peilin edessä itsellesi pari tarinaa. Tarina auttaa sinua innostumaan työstäsi, saat hyvin tuotua motivaation mukaan elävänä työhaastattelutilanteeseen, kun kuvailet eläytyen omaa kokemusta. Säästä tarinat, jotta voit kaivaa ne esiin hakemusta laatiessa tai haastatteluun lähtiessä pidemmänkin ajan kuluttua.

Miten parantaisin tarinoitani? En ole aivan tyytyväinen

Voit tutustua tarinankerronnan perusteisiin vaikkapa kirjoituksen lopusta löytyvien linkkien avulla. Draaman kaari on perinteinen juonen kehittelyn malli, jota on sovellettu esimerkiksi kirjallisuudessa ja elokuvissa. Myös markkinoinnissa hyödynnetään tarinoita. Ideoita tarinan päähenkilön eli hahmon luomiseen voit poimia esimerkiksi seuraavasta Anne Kalliomäen (2014) markkinointiviestinnän tarinoihin liittyvästä jäsennyksestä: 

1. Kiehtovalla hahmolla on vahva tahto, selkeitä päämääriä ja jotain arvokasta pelissä
2. Kiehtova hahmo on uskottava ja totta omassa maailmassaan 
3. Kiehtovan hahmon maailma on sekä totta että satua. Hahmo on samaan aikaan sekä tuttu että tuntematon 
4. Kiehtovassa hahmon toiminnassa on toistoa, näin syntyy tunnistettava kokemus 
5. Kiehtova hahmo osoittaa tunnistettavia tunteita 
6. Kiehtovia hahmoja luodaan liioittelemalla ominaisuuksia. Karikatyyrit kiehtovat 
7. Kiehtovalla hahmolla on jokin tärkeä ominaisuus, jota käytetään tarinassa loogisella tavalla 
8. Kiehtovaan hahmoon voidaan samaistua samankaltaisuuden, sankaruuden, kokemuksen tai tunteen tunnistettavuuden vuoksi 
9. Samaistuttavuus tuo kiehtovuutta hahmoon: samaistumme inhimillisiin mutta rohkeisiin eli ihailtaviin hahmoihin.  
10. Kiehtova hahmo toimii vain, jos tarina toimii. Siihen tarvitaan hyvä käsikirjoitus. 
    

Tarinan lisäksi voit ujuttaa työhakemukseesi tai esittelypuheeseesi ”one-liner” -väitteen. Elsa Ervasti ja Joonas Turunen (2020, s 15) ehdottavat että se voi esiintymiskouluttajalla olla vaikkapa: ” Suomalaiset insinöörit eivät tiedä miten esiintyä, minä autan heitä”. Lausetta perustellaan sillä, että vaikka esittelylause on provosoiva ja yksinkertainen, se jää kuulijan mieleen ja yhdistetään sanojaansa, joka auttaa ihmisiä. Se toimii otsikkomaisena aloituksena kaikelle seuraavaksi esiin tulevalle. Kannattaa miettiä omasta työurasta haettavaan työpaikkaan sopiva väite, ja liittää siihen esimerkin tavoin omaa kyvykkyyttä hyödyntävä ratkaisu. Väite herättää tunteita, jos siihen liittyy esimerkiksi arvojesi mukaisia perusteluja, vaikkapa:” Luokaopettajana pidän tärkeänä, että luokassa on lapsilla leluja nähtävillä ja saatavilla. Käytän niitä opetuksen havainnollistamiseen, taitoaineiden projektitöiden ideoimiseen lasten kanssa ja niillä saa leikkiä. En halua että koulu on kliininen ja autoritaarinen, vaan haluan kannustaa yhdessä ideoimiseen, kokeiluihin ja oppimiseen.” One-liner -lauseeksi kiteytettynä voisi jopa sanoa: ”Vaikka olisi villi luokka, pystyn saamaan lapset keskittymään eläintarinoillani”

Työnhakua oppii tekemällä, siispä ei voi tietää kovin tarkasti hakemista aloittaessaan, hakeeko itselleen kaikkein sopivimpaan työpaikkaan. Suuri osa tästä sopivuudesta löydetään käytännössä – työhaastattelut selventävät mitä sinulta odotetaan, millainen työpaikan henki ja toimintatavat ovat. Oman tarinamateriaalin valmistelun lisäksi kannattaa miettiä mitkä seikat ovat sinulle tärkeitä työssä. Jos olet siirtymässä työstä toiseen työhön, niin mielikuva vaa’asta voi auttaa – pääset vertailemaan eri kriteeriesi suhteen kumman työpaikan suuntaan vaaka kallistuu. Myös erilaiset reunaehdot ja riskit ovat vaikuttamassa painopisteeseen.

Työnhaussa aloittaminen ja liikkeelle pääsy on tärkeää. Strategia kehittyy kokemuksen myötä. Toivotan suotuisia tuulia työnhakuun!

Heli
Psykologi, Uraohjaus

Lähteet ja vinkkejä

Anne Kalliomäki: Tarinallistaminen – Palvelukokemuksen punainen lanka, s. 112. Talentum 2014

Elsa Ervasti ja Joonas Turunen: Pitch! Innostavan tiivistämisen taito. S&S 2020

Katso MessiLive -esitys, missä työnantaja ja rekrytointikonsultti kertoo vinkkejä siitä, mitä työhaastattelussa puhutaan ja miten vaikeisiin kysymyksiin kannattaa valmistautua
https://www.youtube.com/watch?v=HCg6DsMZGzY

Vinkkejä toisista hakijoista erottumiseen työnhakutilanteessa, tarinat avainasemassa
https://www.salkunrakentaja.fi/2018/10/nain-jaat-haastattelijan-mieleen-tyohaastattelussa/
https://piilo-osaajat.com/2021/02/17/tarinankerronta-tyonhaku/

Ideoita ja esimerkkejä tarinoiden käytöstä hakemuksissa (englanniksi)
https://www.indeed.com/career-advice/resumes-cover-letters/storytelling-resume

kirjoitus päivitetty 21.9.2022

MOOC-opinnot harrastuksena tai polkuna kohti uutta alaa

 MOOC on lyhenne sanoista Massive Open Online Course. MOOC-opinnoilla tarkoitetaan pääsääntöisesti kaikille avoimia ja yleensä maksuttomia verkkokursseja. Opintotarjonta on laaja ja kursseja tarjoavat sekä kotimaiset että ulkomaiset korkeakoulut. MOOC-opinnot mahdollistavat itsensä kehittämisen omalla alalla tai täysin uuteen alaan tutustumisen.

Apuna MOOC-opintoja hakiessaan voi käyttää erilaisia opintojen koontisivustoja. Alla on esimerkkejä kotimaisesta ja ulkomaisesta MOOC-tarjonnasta. MOOC-opintoja tarjoavat sekä yliopistot että ammattikorkeakoulut. Ammattikorkeakoulujen tarjonta on kuitenkin yliopistojen tarjontaa vähäisempää.

FITech-opinnot

FITech-verkostoyliopisto tarjoaa maksuttomia tekniikan alan sivuaineopintoja sekä yksittäisiä kursseja ja maisteriohjelmia. Opinnot on tarkoitettu tutkinto-opiskelijoille ja yksittäiset kurssit myös aikuisopiskelijoille. Aikuisopiskelijoilla tarkoitetaan hakijoita, joilla ei ole voimassa olevaa opinto-oikeutta suomalaisessa korkeakoulussa. Opintojen tarkoituksena on täydentää työelämässä toimivien osaamista. Osa kursseista järjestetään MOOC-opintoina, mutta jotkin opinnot saattavat edellyttää läsnäoloa kampuksella. FITech-opintoja järjestävät Aalto-yliopisto, Jyväskylän yliopisto, LUT-yliopisto, Tampereen yliopisto, Oulun yliopisto, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi. 5G-aiheisia kursseja järjestää myös Helsingin yliopisto. https://fitech.io/fi/

Coursera

Coursera on yhdysvaltalainen yritys, joka tarjoaa maksuttomia MOOC-opintoja yhteistyöyliopistoihinsa. Kursseja on mahdollista selata kurssilla käytettävän kielen, kurssin tason, pituuden ja oppiaineen sekä kurssilla opetettavan aiheen, yhteistyöyliopiston ja opiskelumuodon perusteella. Tarjonta on todella laaja ja yksistään englanninkielisiä kursseja on tarjolla yli 1000. Miltä esimerkiksi kuulostaisi psykologian, neurobiologian, johtamisen tai klassisen musiikin johdantokurssi? https://www.coursera.org/

Helsingin yliopisto

Helsingin yliopisto tarjoaa MOOC-opintoina tietojenkäsittelytieteen opintoja. Kurssit ovat maksuttomia. Tarjolla on mm. ohjelmointia, tekoälyn perusteet sekä tietoturvaan perehtymistä. Kursseja on sekä aloittelijoille että jo alaa opiskelleille tai sillä toimiville. Kurssin suoritettuaan siitä on mahdollista saada todistus. Digital Education For All -hankkeen kautta on myös mahdollista suorittaa ensimmäisen vuoden tietojenkäsittelytieteen opinnot maksutta. Opintojen pohjalta on mahdollista hakea tutkinnonsuoritusoikeutta Helsingin yliopistosta. https://www.mooc.fi/fi/#courses

Yllä olevat lyhyet esittelyt ovat vain esimerkkejä verkko-opintojen laajasta tarjonnasta. Lisää koontisivustoja ja tarjolla olevia MOOC-opintoja löytää googlettamalla.

Lisää tietoa erityyppisistä MOOC-kursseista ja niiden historiasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Massiivinen_avoin_verkkokurssi

Hannele
Psykologi
Valtakunnallinen uraohjaus

Korkeakoulututkinto tuo uutta nostetta uralle

 

Opiskelemaan lähteminen aikuisena saattaa jännittää, mutta elämänkokemus ja hyvä motivaatio tekevät oppimisesta helppoa.

Korkeakoulututkinnon puuttuminen sai Iiris Vuorisen, 36, hakemaan opiskelijaksi Turun ammattikorkeakouluun. Hän opiskelee nyt toista vuotta myyntityön tradenomiksi.

“Tein yli kymmenen vuotta töitä myynnin parissa ja olen kiinnostunut siitä, miten yritysmaailma toimii. Siksi halusin opiskella nimenomaan liiketaloutta”, Vuorinen kertoo. 

Iiris Vuorinen aloitti insinööriopinnot Turun AMK:ssa heti lukion jälkeen, mutta päätyi nopeasti työelämään ja ehti suorittaa alkuperäisestä tutkinnostaan noin puolet. Nyt hän haluaisi löytää itselleen uusia työmahdollisuuksia ja ennen kaikkea edetä urallaan.

“Minulla on paljon monipuolista työkokemusta, mutta työnhaussa se ei välttämättä riitä. On tullut sellainen fiilis, että eteenpäin pääseminen vaatii korkeakoulututkintoa. Lisäksi opintojen myötä saan lisää esiintymiskokemusta, jota työnantajat tuntuvat arvostavan”, Vuorinen selittää.

Korkeakoulututkinnon suorittaminen on jo pitkään ollut Iiris Vuorisen haaveena.
Kuva: Salla Nurminen

Opiskelu aikuisena on usein tarkkaan harkittu päätös

TE-palvelujen ammatinvalintapsykologin Mari Nurmen mukaan aikuisopiskelijat usein miettivät, mahtavatko he enää pärjätä opinnoissaan tai onko heillä ylipäänsä oikeutusta opiskella, jos takataskussa on jo jokin aiemmin suoritettu tutkinto. Jotkut myös pohtivat sitä, miten nuoret opiskelijakollegat heihin suhtautuvat. 

Iiris Vuorista jännitti ennen opintojen alkua eniten juuri se, miten opiskelu lähtee sujumaan pitkän tauon jälkeen. Uuden tiedon sisäistäminen ja olennaisten asioiden erottaminen epäolennaisista on kuitenkin tuntunut helpolta. Samalla hän sanoo, että on paljon vaativampi itseään kohtaan kuin aiemmin.

“Tuntuu, että haluan tehdä kaiken joskus vähän liiankin hyvin. Itsensä voisi ehkä jossain tilanteissa päästää helpommallakin”, Vuorinen toteaa. 

Vuorinen ei ole edes halunnut selvittää, voisiko saada aiempia opintojaan hyväksiluettua. 

“Niistä on jo niin kauan, ja asiat ovat muuttuneet. Päätin tehdä kaiken uudestaan, jotta opiskelusta tulee kunnolla rutiinia”, hän sanoo. 

Mari Nurmi vahvistaa, että aikuiselle on opinnoissa etua elämänkokemuksesta. Uudet asiat on helppo liittää jo olemassa olevaan tietopohjaan. 

“Aikuisopiskelijat ovat myös harkinneet opiskelemaan lähtemistä perin pohjin ja ovat siksi motivoituneita opiskelemaan. Motivaatio tunnetusti edistää oppimista”, Nurmi sanoo. 

Ammatinvalintapsykologi Mari Nurmi tietää, mitä aikuisena opiskelemaan lähtevät mietiskelevät.
Kuva: Mari Nurmi

Omaa tai opiskelijakollegoidensa ikää Vuorinen ei oikeastaan kovin paljon ajattele. 

“On sitä paitsi vahvuus, että porukassa on eri-ikäisiä. Kaikki nuoret osaavat editoida ja käyttää esimerkiksi erilaisia esitysohjelmia, ja olen sitä kautta oppinut myös itse. Minulla taas on kyky tarttua toimeen ja saada asiat etenemään, koska se on työelämästä tuttua. Siitä on paljon hyötyä ryhmätöissä”, hän sanoo.

Aikuiset opiskelevat määrätietoisesti

Mari Nurmi haluaa kannustaa aikuisia opiskelun pariin, vaikka esimerkiksi toimeentulon järjestäminen opiskelun ajaksi voi saada epäröimään päätöstä jättää työelämä ja sitoutua opiskeluun. Korkeakoulututkinnon suorittaminen vie kuitenkin vain muutamia vuosia ja on usein kannattava investointi tulevaisuutta ajatellen. 

“Aikuisopiskelijoita yhdistää se, että heillä on yleensä halu päästä mahdollisimman pian takaisin työelämään. Vaikka on olemassa erilaisia keinoja rahoittaa opiskelua myös aikuisiällä, monilla on silti painetta suorittaa opinnot nopeasti”, Nurmi sanoo.

Salla Nurminen

Teksti julkaistu alunperin 30.9.Turun ammattikorkeakoulun Tutka -verkkojulkaisussa: https://tutka.pro/yhteiskunta/korkeakoulututkinto-tuo-uutta-nostetta-uralle/

Opintojen etenemisvaatimus työttömyysetuudella tuetussa omaehtoisessa opiskelussa

(Päivitetty 3.12.2024)

Opintojen etenemiseen liittyvistä vaatimuksista löytyy hyvin vähän kirjallista aineistoa, joka inspiroi minua kokoamaan ajatukseni tähän blogitekstiin. Täsmennyksenä mainittakoon, että tekstini koskee nimenomaan työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun etenemistä. Kerron asioista tavalliseen tapaani kysymysten ja vastausten kautta. Toivottavasti tästä tekstistä on apua kaikille teille, jotka harkitsette työttömyysetuudella opiskelua tai jotka olette jo opinnot aloittaneet.

Toisin kuin lyhytkestoisessa ja sivutoimisessa opiskelussa, työttömyysetuudella tuetussa omaehtoisessa opiskelussa pitää edetä opinnoissa vaaditulla tavalla ja etenemistä seurataan määräajoin. Lisäksi opinnoilta vaaditaan päätoimisuutta. Opintojen etenemisen ja päätoimisuuden vaatimukset ovat joskus samat, mutta eivät suinkaan aina. Etenemisvaatimuksesta on säädetty palvelulain ja soveltamisohjeen 6 luvun 6 §:ssä. Lähdetään vyyhdin purkamisessa liikkeelle siitä, että etenemisvaatimus riippuu suorittamistasi opinnoista.

Korkeakouluopinnot

Etenemisvaatimus on korkeakouluopinnoissa keskimäärin vähintään 5 opintopistettä opiskelukuukautta kohti. Toisin sanoen, korkeakouluopinnoissa pitää edetä puolessa vuodessa vähintään 30 opintopistettä ja vuodessa 60 opintopistettä, jotta eteneminen on riittävää. Vaatimus koskee sekä tutkintoon johtavia että tutkintoon johtamattomia korkeakouluopintoja. Jälkimmäisistä esimerkkinä avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun opinnot.

Korkeakouluopintojen etenemisvaatimus ei toteudu automaattisesti kaikissa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavissa opinnoissa, jotka ovat suunniteltu työn ohessa tehtäviksi. Sellaisessa tilanteissa kannattaa selvittää suoraan ammattikorkeakoulusta, onko opinnot mahdollista suorittaa nopeammalla aikataululla. On hyvä tiedostaa, että jos etenemisvaatimus (väh. 5 op/kk) ei toteudu ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen kohdalla, se ei tarkoita opintojen olevan sivutoimisia.

Ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoon johtavat opinnot ovat lähtökohtaisesti päätoimisia riippumatta siitä, kuinka monta opintopistettä opinnoista kertyy keskimäärin opiskelukuukautta kohti. Tilanne on opiskelun tukemisen kannalta hankala, jos opintojen etenemisvaatimus ei voi täyttyä, mutta päätoimisen opiskelun kriteerit täyttyvät. Silloin työttömyysetuutta voi saada vain, jos opiskelu on osoitettavissa sivutoimiseksi työhistorian tai työsuhteen aikana aloittamisen perusteella. Se taas ei onnistu opintojen alkamisesta lähtien. Opintojen tukemisen kannalta on välttämätöntä, että sekä etenemisvaatimus että päätoimisuuden vaatimukset toteutuvat.

Tutkintoon johtamattomissa yli 3 kuukautta kestävissä avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun opintojen päätoimisuuden vaatimus täyttyy, kun opintosuunnitelman mukainen laajuus on keskimäärin vähintään 5 opintopistettä opiskelukuukautta kohti. Avoimen opintojen päätoimisuuden vaatimus on siis tässä tilanteessa sama kuin etenemisvaatimus.

Muiden tutkintoon johtamattomien korkeakouluopintojen tilanne ei ole enää sama tammikuussa 2023 voimaan astuneen lakimuutoksen johdosta. Esimerkiksi varsinaisen yliopiston erilliset opinnot, kesäyliopiston opinnot ja ammatillisen opettajakorkeakoulun opinnot ovat päätoimista opiskelua, jos opintoja järjestetään keskimäärin vähintään 4 päivänä kalenteriviikossa 6 tuntia päivässä. Silloin opinnot ovat kokoaikaisia. Mukaan lasketaan lähiopetus, opintoihin kuuluvaa harjoittelu tai vastaava toiminta, mutta ei itseopiskelua. Opintopisteillä ei ole enää mitään merkitystä näiden opintojen päätoimisuuden arvioinnin kannalta. Edellä mainittujen opintojen päätoimisuus lasketaan siten, että kaikki opintojaksoon kuuluvat vähintään 6 tunnin opiskeluläsnäolopäivät lasketaan yhteen ja jaetaan opiskeluviikkojen määrällä. Opiskelu on päätoimista, jos näin laskemalla 6 tunnin opiskelupäiviä on keskimäärin vähintään 4 per viikko. Muussa tapauksessa kyse on sivutoimisesta opiskelusta.

Muut kuin korkeakouluopinnot

Muiden opintojen osalta edellytetään, että opinnot etenevät koulutus- tai opintosuunnitelmassa tarkoitetulla tavalla. Esimerkiksi ammatilliseen tutkintoon tai tutkinnon osaan johtavat opinnot kuuluvat tähän kategoriaan.

Kokemukseni perusteella on melko yleistä, että opintojen riittävän etenemisen ja opintojen päätoimisuuden vaatimukset sekoittuvat keskenään. Molemmat niistä vaatimuksista pitää täyttyä opintojen tukemisen kannalta, mutta ne eivät ole aina samat. Yritän havainnollistaa asiaa kahdella esimerkillä.

Esimerkki 1. Suoritat työttömyysetuudella tuetusti sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon johtavia opintoja. Lain mukaan opintojen pitää edetä koulutus- tai opintosuunnitelmassa tarkoitetulla tavalla. Ammatilliseen perustutkintoon johtavat opinnot ovat päätoimisia riippumatta siitä, kuinka monta osaamispistettä opiskelukuukautta kohti opinnot etenevät. Riittävän opintojen etenemisen tahdin määrittää siis koulutus- tai opintosuunnitelma.

Huom.! Muista ilmoittaa koulutus- tai opintosuunnitelman muuttumisesta TE-toimistolle tai kuntakokeilulle riippuen siitä kumman asiakas olet.

Esimerkki 2. Suoritat työttömyysetuudella tuetusti ajoneuvoalan ammattitutkintoon johtavia opintoja. Lain mukaan opintojen pitää edetä koulutus- tai opintosuunnitelmassa tarkoitetulla tavalla. Ammattitutkintoon johtavat opinnot ovat päätoimisia, jos niiden henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) mukainen laajuus on keskimäärin vähintään 4,5 osaamispistettä opiskelukuukautta kohti. Opintojen on siis edettävä keskimäärin riittävän monta osaamispistettä opiskelukuukautta kohti senkin vuoksi, että opinnot ovat päätoimisia ja opiskelua voidaan tukea. Tässä on ero ammatilliseen perustutkintoon nähden.

Opintojen päätoimisuus muissa kuin korkeakouluopinnoissa

Tuettavien opintojen päätoimisuuden vaatimuksesta on säädetty palvelulain 6 luvun 3 §:ssä. Tiivistetysti mainittakoon, että ammatillisen perustutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon osan suorittaminen täyttää päätoimisen opiskelun kriteerit. 

Ammatti- tai erikoisammattitutkintoon tai tutkinnon osaan johtavat opinnot ovat päätoimisia, jos niiden henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) mukainen laajuus on keskimäärin vähintään 4,5 osaamispistettä opiskelukuukautta kohti. 

Päätoimisia ovat aikuisten perusopetuksen opinnot, joiden laajuus on vähintään 22 kurssia lukuvuodessa. Sellaiset lukio-opinnot katsotaan päätoimisiksi, joiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 150 opintopistettä ("vanhan lain" mukaan vähintään 75 kurssia). Ainakin nuorille suunnatut lukio-opinnot täyttävät tämän kriteerin. Päätoimisia ovat myös sisäoppilaitoksessa (esim. kansanopistossa) järjestetyt lukio-opinnot. 

Työttömyysturvalain 2 luvun 10 §:n listaus päätoimisista opinnoista on tyhjentävä, joten en lähde toistamaan sen tietoja tässä kohtaa. Aihe on muutenkin liian laaja käsiteltäväksi tässä blogitekstissä. Tarvittaessa saat lisätietoja lain soveltamisohjeen luvusta 3.2. tai ottamalla yhteyttä meille Koulutusneuvontaan.

Kuka opintojen etenemistä seuraa?

Opintojen etenemistä seuraa oman alueesi TE-toimisto tai kuntakokeilu, riippuen siitä kumman asiakas olet. Asiointi-palvelun etusivulta voit tarkistaa oletko kuntakokeilun asiakas.

Seuraa oman alueesi TE-toimiston tai kuntakokeilun antamia ohjeita. Muista myös pitää TE-toimisto tai kuntakokeilu ajan tasalla kaikista tuettua opiskelua koskevista muutoksista.

Miten opintojen etenemisestä sovitaan?

Opintojen etenemisen seurannasta sovitaan työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa siinä vaiheessa, kun opintojen tukemisesta työttömyysetuudella on päätetty. Suunnitelmaan kirjataan päivämäärät mihin mennessä ja miten opintojesi etenemistä seurataan. Yleensä sinun pitää ilmoittaa opintojen etenemisestä puolen vuoden välein, jos kysymys on pidemmistä opinnoista. Voit tarkistaa opintojesi seuranta-ajankohdat Asiointi-palvelusta.

Kuinka opintojen etenemisestä ilmoitetaan?

Opintojen etenemisestä ilmoittaminen onnistuu kätevimmin rasti ruutuun -periaatteella Asiointi-palvelussa. Lain soveltamisohjeen 6 luvun 6 §:n mukaan opiskelijan oma ilmoitus TE-toimistolle riittää opintojen etenemisen todentamisessa. Kuntakokeilun asiakas ilmoittaa opintojen etenemisestä Asiointi-palvelussa kautta tai suoraan kotikuntaan.

Seuraa oman alueesi TE-toimiston tai kotikuntasi antamia ohjeita. Mikäli sinua on pyydetty toimittamaan opintosuoritusote, tutkintotodistus tai jokin muu selvitys, voit tarvittaessa kuvata tai skannata sen ja lisätä Oma asioinnista tekemäsi ilmoituksen liitteeksi. Kannattaa suosia liitteissä joko pdf-, jpg- tai word-muotoa, jotta asiakirjat saadaan varmasti avattua. Vaihtoehtoisesti asiakirjoja voi toimittaa TE-toimistolle Turvaviestin kautta.

Tarkistathan Oma asioinnista, että puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi ovat ajan tasalla, jotta sinuun saadaan tarvittaessa yhteys.

Mitä tapahtuu, jos en ilmoita opintojen etenemisestä ajoissa?

Jos et ilmoita opintojen etenemisestä sovitulla tavalla ja sovitussa ajassa, opintoja ei voida enää tukea seuranta-ajankohdasta lukien ja työttömyysetuuden maksaminen katkeaa.

Mikäli toimitat selvityksen kuitenkin myöhemmin ja se hyväksytään, opintojen tukeminen työttömyysetuudella jatkuu siitä mihin se alun perin katkesi. Asiasta on säädetty lain soveltamisohjeen 6 luvun 7 §:ssä.

Tuetut opintoni eivät etene riittävästi. Voinko suorittaa rinnalla jotain muita opintoja siten, että niistä saadut opintopisteet otetaan huomioon etenemistä tarkasteltaessa?

Opintosuoritusten pitää olla tuettavaan opintokokonaisuuteen kuuluvia. Jos suoritat rinnalla muita opintoja, niitä ei huomioida. Toimi seuraavan kysymyksen vastauksessa annettujen ohjeiden mukaisesti.

Kuinka toimin, jos opinnot eivät etene vaaditulla tavalla?

Opintojen viivästyessä ota heti yhteyttä TE-toimistoon, jotta opintojen tukeminen voidaan arvioida uudelleen. Jos olet kuntakokeilun asiakas, ole yhteydessä kotikuntaasi.

Voit esimerkiksi jättää yhteydenottopyynnön Asiointi-palvelun kautta koskien koulutusta. Kerro tekstikentässä tilanteestasi. Sinuun ollaan puhelimitse yhteydessä TE-toimistosta tai kuntakokeilusta riippuen siitä kumman asiakas olet. 

Mikäli opintosi eivät etene esimerkiksi sairauden, perhevapaan tai työhön menon vuoksi, kysy viipymättä TE-toimistosta tai kotikunnasta voisiko opiskelun tukemisen keskeyttää tilapäisesti. Tilapäisen keskeytyksen aikana opinnoissa ei tarvitse edetä, mutta eteneminen on kuitenkin sallittua. Tilapäinen keskeytys onnistuu vain pätevästä syystä. Löydät lisätietoja tilapäisen keskeytyksen mahdollisuudesta lain soveltamisohjeen 6 luvun 5 §:stä.

Mitä opintojen etenemisen laiminlyönnistä voi seurata?

Pahimmassa tapauksessa sinulle maksettuja työttömyysetuuksia voidaan periä takaisin. Opintoja ei voida enää tukea työttömyysetuudella, jos opinnot eivät ole edenneet riittävästi sinulta saadun selvityksen mukaan. Oikeus etuuteen voidaan evätä takautuvasti siitä ajankohdasta, josta alkaen olet laiminlyönyt koulutus- ja opintosuunnitelmassa määrättyjä opintosuorituksia. Lainsäädäntö mahdollistaa etuuden lakkauttamisen myös sovitusta seuranta-ajankohdasta lukien. Seurauksista on säädetty lain ja soveltamisohjeen 6 luvun 7 §:ssä.

Huom.! Jos opintojen tukeminen joudutaan lopettamaan, samoja opintoja voidaan tukea uudelleen aikaisintaan opintojen oltua todisteellisesti keskeytyneenä vähintään vuoden ajan. Opintojen todisteellisella keskeytymisellä tarkoitetaan sitä, että sinulla ei ole opintosuorituksia vähintään vuoteen etkä ole muutoinkaan ottanut osaa opetukseen tai valmistellut lopputyötä. Sillä ei ole merkitystä, oletko ilmoittautunut oppilaitokseen poissaolevaksi vai läsnäolevaksi.

Opiskelun tukeminen työttömyysetuudella voi jatkua ihan normaalisti, jos TE-toimisto tai kotikunta arvioi esittämäsi suunnitelman perusteella sinun pystyvän suorittamaan puuttuvat opinnot ja saavuttamaan etenemistavoitteen seuraavan tarkastelujakson aikana. Tarvittaessa on mahdollista pidentää tarkastelujaksoa. Asiasta sovitaan työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa.

Hyväksyttäväksi syyksi opintojen etenemättömyydelle katsotaan, jos et saa suoritettua tukijakson aikana sovittua määrää opintoja oppilaitoksesta riippuvasta syystä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sellaista tilannetta, jossa olet suorittanut opinnot hyväksytysti, mutta suorituksia ei ole vielä ehditty kirjaamaan opintorekisteriin. Ilmoitathan tästäkin tilanteesta TE-toimistoon tai kotikuntaasi.

Otetaanko hyväksiluvut huomioon etenemistä seurattaessa?

Ei oteta huomioon. Etenemistä seurattaessa vain tukiaikana suoritetut opinnot otetaan huomioon. Esimerkiksi aikaisemmista opinnoista tai työhistoriasta saatavia hyväksilukuja ei oteta huomioon. Asiasta on säädetty palvelulain soveltamisohjeen 6 luvun 7 §:ssä.

Milloin opintojen ei tarvitse edetä?

Opintojen ei tarvitse edetä oppilaitoksen lomakuukausina, opintojen tukemisen tilapäisen keskeytyksen aikana tai jaksotettujen opintojen tapauksessa jaksojen välisenä aikana. Lomakuukaudet eivät ole opiskelukuukausia. Lomakuukausien pitää olla seurausta oppilaitoksesta johtuvista syistä. Lomakuukaudet ovat sellaisia, joista oppilaitos ilmoittaa esimerkiksi TEM621- tai KK621-lomakkeella. Myös sinulla on velvollisuus ilmoittaa opintojen aikaisista lomajaksoista. Korkeakouluopinnoissa opiskelukuukausia on lähtökohtaisesti 12 vuodessa, mutta otathan huomioon, että opintosuoritusten ei tarvitse jakautua tasaisesti ympäri vuoden. Kerron siitä lisää seuraavaksi.

Pitääkö suoritusmerkintöjä tulla rekisteriin jokainen kuukausi vähintään 5 op tai 4,5 osp?

Ei tarvitse tulla. Opintojen etenemisen seurannassa tarkastellaan keskimääräistä etenemistä opiskelukuukautta kohti. Silloin kun etenemistä tarkastellaan opintosuoritusotteen tasolla ja jos etenemiselle on opinnoissasi asetettu tietty määrällinen vaatimus (esim. op tai osp/kk), tarkastelujakson aikana suoritettujen opintojen opintopisteiden tai osaamispisteiden yhteenlaskettu määrä jaetaan tarkastelujakson opiskelukuukausien määrällä. Eteneminen on ollut riittävää, jos tulos on etenemisvaatimuksen mukainen ja opiskelu on päätoimista. On täysin luonnollista, että opintosuorituksia kertyy epätasaisesti opintojen ajalle: yhtenä kuukautena voi tulla suorituksia 15 opintopistettä ja toisena kuukautena 0 opintopistettä.

Esimerkiksi korkeakouluopinnoissa kesäajat voivat olla hiljaisempia opintosuoritusten kertymisen osalta. Tärkeää on, että opintoja kertyy kuitenkin keskimäärin vähintään 5 opintopistettä opiskelukuukautta kohti. Pitempien opintojen kohdalla tämä tarkoittaa vähintään 60 opintopistettä vuodessa. Kesän ajaksi kannattaa pyrkiä järjestämään esimerkiksi itseopiskelua, työssäoppimista, valmistautumista tuleviin tentteihin tai lopputyön tekemistä.

Tosielämässä voi tulla vastaan monenlaisia haasteita opinnoissa etenemisen suhteen. Joku hankala kurssi ei välttämättä mene läpi ensimmäisellä yrittämällä tai opintosuorituksen kirjautuminen rekisteriin voi viivästyä itsestä riippumattomista syistä. On tärkeää pitää TE-toimisto tai kuntakokeilu ajan tasalla opintojen etenemisen haasteista.

Mistä saan lisätietoja?

Lisätietoja voit kysyä Koulutusneuvonnasta, jos haluat keskustella opintojen etenemisestä ja siihen liittyvistä vaatimuksista yleisellä tasolla. Oman alueesi TE-toimistoon saat yhteyden jättämällä Asiointi-palvelussa yhteydenottopyynnön koskien koulutusta tai lähettämällä Turvaviestiä TE-toimiston kirjaamoon. Jos olet kuntakokeilun asiakas, ota yhteyttä kotikuntaasi. Tarvittaessa voit tarkistaa Oma asioinnin etusivulta oletko kuntakokeilun asiakas.

/Panu
Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen koulutusneuvonta

Lähteet

Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (28.12.2012/916) (viitattu 9.9.2021)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120916

Työttömyysturvalaki (30.12.2002/1290) (viitattu 17.9.2021)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290

Työ- ja elinkeinoministeriö: Työ- ja elinkeinoministeriön ohje TE-toimiston tehtävistä työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanossa (30.08.2024 VN/24841/2024) (viitattu 3.12.2024)
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/50758

Työ- ja elinkeinoministeriö: Työ- ja elinkeinoministeriön ohje julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain ja asetuksen soveltamisesta (28.06.2023 VN/20391/2023) (viitattu 3.12.2024)
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/49517

TEM.fi: Työllisyyden kuntakokeilut (viitattu 15.9.2021)
https://tem.fi/tyollisyyskokeilut

Työmarkkinatori: Töiden ja tekijöiden kohtaamispaikka (viitattu 20.5.2022)
https://tyomarkkinatori.fi/

Kuntaliitto.fi: Työllisyyskokeilut (viitattu 15.9.2021)
https://www.kuntaliitto.fi/elinvoima-ja-tyollisyys/tyollisyys/tyollisyyskokeilut

OPH: Opintopolku.fi -portaali (viitattu 15.9.2021)
https://opintopolku.fi/wp/fi/

Suotuisa suunta: Opintojen osoittaminen sivutoimiseksi työhistorialla (viitattu 15.9.2021)
http://suotuisasuunta.blogspot.com/2021/02/opintojen-osoittaminen-sivutoimiseksi.html

Suotuisa suunta: Lyhytkestoinen opiskelu ei estä työttömyysetuuden saamista (viitattu 21.9.2021)
http://suotuisasuunta.blogspot.com/2019/02/lyhytkestoinen-opiskelu-ei-esta.html

(Päivitetty 3.12.2024. Päivitettiin soveltamisohjeiden linkit.)

(Päivitetty 31.10.2024. Päivitettiin Työmarkkinatorin linkit.)

(Päivitetty 9.2.2024. Lisättiin tarkennus siitä, kuinka työttömyysturvalain 2 luvun 10 §:n 2 momentin 11 kohdan mukaisten opintojen päätoimisuus lasketaan.)

(Päivitetty 16.2.2023. Päivitettiin koko teksti tammikuussa 2023 voimaan astuneiden lakimuutosten johdosta.)

(Päivitetty 20.5.2022. Päivitettiin linkit ja lähdeluettelo ajan tasalle.)

Löydä kätevästi osaamistasi vastaavat työpaikkailmoitukset Työmarkkinatorilla

 

Useamman vuoden työn ja opiskelun jälkeen voi olla epäselvää millaiseen työhön oma osaaminen sopii. Myös ammatinvaihdon tai täydennyskoulutuksen jälkeen voi syntyä kysymys, löytyisikö työtä jossa voi yhdistää erilaisia osaamisia.

Työmarkkinatori.fi -palvelu on Keha-keskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön perustama palvelusivusto, jossa voi etsiä tietoa työelämän eri tilanteisiin. Työmarkkinatorissa työpaikkoihin on liitetty osaamistunnisteita, jotka helpottavat osaamisvaatimusten ymmärtämistä. Työmarkkinatorille voi tehdä oman osaamisprofiilin, joka helpottaa osaamisen mukaisen työpaikkailmoituksen löytämistä. Enää ei siis tarvitse tietää mikä ammattinimike on etsinnässä tai käyttää epätarkkaa sanahakua, vaan Työmarkkinatorin taustalla oleva koneäly tekee etsintätyötä puolestasi. Jos haluat, voit julkaista oman profiilin jolloin työnantaja voi käydä lukemassa profiilitietosi ja lähettää sinulle sähköpostia. Profiilin poistaminen on helppoa, se onnistuu välittömästi oikean ylälaidan ”Omat tiedot” -valikosta kohdasta ”Tilin hallinta”.

1. Käy tutkimassa avoimia työpaikkoja – Työmarkkinatorin etusivulla on hakuikkuna johon voit jo heti kirjoittaa hakusanan ja ”näytä työpaikat” -painikkeesta saat hakusanaa vastaavan listan näkyviin. Kokeile löydätkö omaa koulutusta/osaamista vastaavia avoimia työpaikkoja tällä haulla ja huomaa ilmoituksen alalaidassa mahdollisesti esiintyvät osaamistunnisteet kohdassa ”vaaditut osaamiset”. Mitä huomioita teet ”vaaditut osaamiset” – kentistä? Vertaile oman alan tai alojen työpaikkojen vaadittuja osaamisia.
2. Tutustu Työmarkkinatorin oma profiili -toimintoon, johon pääset etusivulta painamalla ”Henkilöasiakkaat” ja sitten ”Luo profiili”. Tarvitset profiilin luomista varten pankkitunnukset. Voit katsoa tarkempia ohjeita videolta. Tee profiili, mikä onnistuu useammankin ammatin ja niitä vastaavien tehtävien ja osaamisten osalta. Katso millaisen työpaikkalistauksen saat profiilin avulla. Kirjaa ylös erilliseen tiedostoon talteen, millaisia havaintoja teit listauksesta ja esiin tulleista työpaikoista. Voit tallettaa kiinnostavia tietoja tulevaisuutta varten: ammattinimikkeitä ja niihin liittyviä osaamisia, kiinnostavia työnantajia jne. Työpaikkailmoituksissa on yleensä linkkejä työnantajien sivuille, katso löytyykö sieltä ”töihin meille” tai ”rekry”-sivuja. Paitsi että saatat löytää työpaikan, jota ryhdyt hakemaan, voit löytää paljon muuta hyödyllistä: Saat käsitystä, millaisia toiveita työnantajilla on. Saat myös vinkkejä, millaisia teemoja voit käsitellä työhakemuksissa oman alan töitä hakiessa. Kirjoita havaintosi muistiinpanotiedostoosi

Heli
psykologi

Uraohjaus

hyvä esittelyvideo Työmarkkinatorin käytöstä työn etsimiseen löytyy TE-livestä 

Self-motivated studies as part of the integration

 

Please note: This blog posting contains partially outdated information. The new employment services model has come to effect 2.5.2022. This blog posting will be updated.

Are you a jobseeker in the TE Office or in the Municipal Employment Services and have an integration plan? Do you want to study? You can apply to the TE Office or municipality for the support of your studies by unemployment benefit. In this text we refer to the TE Office and the Municipal Employment Services as PES, as in Public Employment Services.

A language course as self-motivated studies

Once you have registered as a jobseeker and an integration plan has been made, PES invites you to the integration training. It includes learning Finnish or Swedish and offers an introduction to the Finnish society and working life.

At times, a jobseeker may need to wait for the integration training to start. While waiting, you can search for a training or language course yourself and ask PES to approve it. In order for PES to approve a course of your choice instead of PES integration training, it must consist of at least 20 hours of studying per week. For instance, there could be 16 hours of lessons and four hours of homework per week. When a course is approved instead of PES integration training, it means that it is supported as self-motivated studies.

Other studies as self-motivated studies

Act on the Promotion of Immigrant Integration (Integration Act, Laki kotoutumisen edistämisestä) allows PES to approve studies that are taught mostly in Finnish or Swedish and that promote integration and employment. In addition to language courses, PES can approve vocational education, pre-vocational preparatory education, studies in an open university and university of applied sciences. Also, basic education or learning to read and write can be supported. Studies taught in a language other than Finnish or Swedish, however, cannot be supported.

Applying for approval

Once you have been granted admission to a school or institution, you need to apply for PES’s approval by sending in the form 0714. It should be filled in by a school representative. PES may also ask you to fill in the form 623. The forms must be submitted to PES before starting the studies, preferably as soon as you have been granted admission. If PES approves your studies, it sends a labour policy statement to Kela or an unemployment fund for you to claim unemployment benefit and expense allowance while studying. Please note that if your course has a tuition fee, it is not compensated.

Monitoring of studies

PES follows the progress of the studies approved. Usually, a jobseeker should notify PES about the progress of their studies every 6 months on their E-Services (Oma asiointi) account. When your studies have progressed according to the plan, you can mark the corresponding task completed by ticking the box "Yes" ("Kyllä").  Include a transcript of records (opintosuoritusote) or other study progress report. If your studies have not progressed enough, still provide PES with the transcript of records.

Studying is mandatory

When studies have been approved according to the Integration Act, it is mandatory for the jobseeker to study. If you interrupt your studies without a valid reason, you have no right to receive unemployment benefit for 60 days. However, studying itself is not a valid reason to quit a job or to reject job offers.

Approving studies by Integration Act or Act on Public Employment and Business Service

In addition to the Integration Act, PES can approve jobseeker’s independent studies by the Act on Public Employment and Business Service (Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta, JTYPL). JTYPL allows a jobseeker to apply for support if they are at least 25 years old and entitled to unemployment benefit. For PES to approve your studies, you must have a need of training according to PES’s estimate. It is also required that completing the studies fundamentally improves your possibilities of finding employment. It is possible for PES to approve independent studies according to the JTYPL also for foreigners. However, during the time of integration, the preferred option is approval by the Integration Act.

Approving jobseeker’s independent studies by the JTYPL differs somewhat from approving them by the Integration Act. Studies approved by the JTYPL must have vocational orientation. Thus, language studies cannot be supported. On the other hand, it is possible to support vocational studies taught in other languages than Finnish or Swedish, if the school is based in Finland. Other differences are the possibility to withdraw from the studies without losing the unemployment benefit and that the expense allowance is not paid. If you want to apply for PES to approve your studies by the JTYPL, submit the forms 621 and 623 to PES at least two weeks before starting your studies.

Other possibilities of independent studying with unemployment benefit are short-term studies and part-time studies. See also the blog postings (in Finnish) on applying for the support for independent studies according to the JTYPL and on financing your studies, as well as the Finnish language version of this posting.

Katja
Service Specialist 

References

Act on the Promotion of Immigrant Integration. Laki kotoutumisen edistämisestä (30.12.2010/1386)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101386

Instructions by the Ministry of Economic Affairs and Employment of Finland for the application of the Act on the Promotion of Immigrant Integration in the Employment and Economic Development Office (unofficial translation of the title by author). Työ- ja elinkeinoministeriö: Ohje kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) soveltamisesta työ- ja elinkeinotoimistoissa (01.04.2015 TEM/642/07.10.02/2015)
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/42077

Unofficial English translation of the Act on the Promotion of Immigrant Integration
https://www.finlex.fi/en/laki/kaannokset/2010/en20101386.pdf

Integration.fi
https://integration.fi

Act on Public Employment and Business Service. Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (28.12.2012/916)
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120916

Instructions by the Ministry of Economic Affairs and Employment of Finland for the application of the Act on Public Employment and Business Service and the Decree on Public Employment and Business Service (unofficial translation of the title by author). Työ- ja elinkeinoministeriö: Työ- ja elinkeinoministeriön ohje julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain ja asetuksen soveltamisesta (19.12.2017 TEM/2376/00.03.05.02/2017)
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/42910

Unofficial English translation of the Act on Public Employment and Business Service
https://finlex.fi/en/laki/kaannokset/2012/en20120916.pdf

Unemployment Security Act. Työttömyysturvalaki (30.12.2002/1290)
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290

Instructions by the Ministry of Economic Affairs and Employment of Finland on the duties of the Employment and Economic Development Office in the implementation of the unemployment security system (unofficial translation of the title by author). Työ- ja elinkeinoministeriö: Työ- ja elinkeinoministeriön ohje TE-toimiston tehtävistä työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanossa (20.12.2018 TEM/2414/03.01.04/2018)
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/42905

Korkeakoulujen syksyn yhteishaku alkaa 1.9. - vinkkejä uudistuneen Opintopolun käyttöön

Tänään on käynnistynyt korkeakoulujen syksyn yhteishaku! Hakuaika on 1.9. klo 8.00 – 15.9. klo 15.00. Hakeminen tapahtuu Opintopolun kautta kuten aiemminkin, mutta syksyn yhteishaku tehdään Opintopolun uudistuneessa versiossa. Kokosimme alle vinkkejä avuksesi uuden Opintopolun käyttöön.

Näin aloitat haun

Uuden Opintopolun löydät täältä. Hakeminen kannattaa aloittaa etusivun hakukentästä (katso kuva alla). Kuvan alta löydät esimerkkejä siitä, miten haku kannattaa tehdä eri tilanteissa. 

Esimerkki 1: Haluat nähdä koko yhteishaussa mukana olevan korkeakoulujen opintotarjonnan. Tee haku näin: älä laita mitään tekstiä hakukenttään. Klikkaa “rajaa” ja ruksaa kohdasta “Koulutustyyppi” vaihtoehdot “AMK (korkeakoulutus)” ja “Yliopisto (korkeakoulutus)”. Sen jälkeen ruksaa kohdasta “Hakutapa” kohta “Yhteishaku”. Rajauksista pääset pois klikkaamalla sivua sen ulkopuolelta. Sen jälkeen paina “Etsi”.

Esimerkki 2: Haluat tietää, mitkä oppilaitokset tarjoavat syksyn yhteishaussa sosionomin AMK-opintoja. Kirjoita hakukenttään “sosionomi”. Voit rajata hakua kohdasta “Rajaa”, esimerkiksi paikkakunnan ja koulutustyypin perusteella. Sosionomin AMK-tutkintoa haettaessa kannattaa rajata hakua valitsemalla koulutustyypiksi “AMK-tutkinto”, jolloin hakutuloksiin ei tule mukaan YAMK-tutkintoja. Sen jälkeen paina “Etsi”.

Esimerkki 3: Jos tiedät jo mihin koulutukseen olet hakemassa, löydät linkin hakulomakkeeseen heti hakukentän alta.

Hakutulokset-näkymä

Kun olet tehnyt haun, saat esille sivun, jossa näkyvät hakutulokset (katso kuva alla). Voit rajata hakutuloksia sivun vasemman laidan valikosta. 

Jatka eteenpäin klikkaamalla hakutuloksista haluamaasi koulutusta, esimerkiksi “Sosionomi (AMK), sosiaaliala”. Tällöin etenet näkymään, josta löytyvät ensin kyseisen koulutuksen perustiedot ja koulutuksen kuvaus. Näiden jälkeen, otsikon “Tutustu tarjontaan” alta löydät listan oppilaitoksista, jotka kyseisiä opintoja tämän syksyn yhteishaussa tarjoavat. Myös tässä näkymässä voit rajata hakutulosta. Esimerkiksi jos olet kiinnostunut vain monimuoto-opinnoista, etkä tehnyt sitä rajausta etusivulla, voit tehdä sen nyt.

Hakukohteen tiedot, valintaperusteet ja hakulinkki

Klikkaamalla “Tutustu tarjontaan” -otsikon alla olevalta listalta kiinnostavaa koulutusta pääset kyseisen oppilaitoksen tietoihin ja näet tarkemmin, miten opintojen toteutus ja hakeminen juuri tässä oppilaitoksessa tapahtuu.

Kohdasta “Koulutuksen perustiedot” näet esimerkiksi opetustavan ja opintojen keston (katso kuva alla). Jos jonkin kohdan vieressä on i-merkki, sitä klikkaamalla saat asiasta lisätietoa. 

Kohdasta “Koulutuksen hakukohteet” näet, mitä opintovaihtoehtoja oppilaitos yhteishaussa tarjoaa (katso kuva alla) . Huomaathan, että samalla oppilaitoksella voi olla useampi vaihtoehto mukana yhteishaussa, esimerkiksi eri paikkakunnille tai eri opetusmuotoihin. 

“Koulutuksen hakukohteet” -laatikon alalaidasta löydät myös kaksi painiketta (katso kuva yllä). Painikkeesta “Lue valintaperusteet” klikkaamalla löydät tietoa hakukohteen valintaperusteista ja valintatavoista. Eli sieltä näet esimerkiksi sen, käyttääkö kyseinen hakukohde AMK-valintakoetta vai valintakurssia opiskelijavalinnoissa ja tarvittavat aikataulutiedot. Painikkeesta “Täytä hakulomake” pääset täyttämään hakulomakkeen. Hakulomake-painike on aktiivinen vain yhteishaun ajan.

   

Tietyn oppilaitoksen opintotarjonnan hakeminen

Jos olet kiinnostunut tietyn oppilaitoksen opintotarjonnasta, voit hakea koulutuksia suoraan oppilaitoksen nimellä. Tällöin kirjoita etusivun hakukenttään oppilaitoksen nimi ja paina “Etsi”. Saavut hakutulossivulle, jossa näet kyseisen oppilaitoksen tarjonnan syksyn yhteishaussa (katso kuva alla). Vasemmasta laidasta pääset rajaamaan hakutulosta. 

Jos haluat opintotarjonnan lisäksi lisätietoa oppilaitoksesta, sinun kannattaa tässä kohtaa klikata välilehteä “Oppilaitokset” ja hakea sieltä haluamasi oppilaitoksen tiedot. Kun klikkaat oppilaitoksen nimeä, pääset näkemään tietoa kyseisestä oppilaitoksesta sekä listan opinnoista, joita kyseinen oppilaitos tarjoaa syksyn yhteishaussa. 

Muut toiminnot

Opintopolusta löydät myös hyödyllistä tietoa koulutuksista ja niihin hakemisesta. Valikon saat esille, kun klikkaat etusivun vasemmassa ylälaidassa olevaa viivakuvaketta (katso kuva alla). 

Klikattuasi viivakuvaketta vasempaan reunaan tulee näkyville valikko (katso kuva alla). Valikon alta kohdasta ”Hae koulutukseen” ja edelleen ”Korkeakoulujen yhteishaku” löydät hyödyllistä tietoa korkeakoulujen yhteishausta. Kohdasta “Ohjeet ja tuki” ja edelleen “Neuvonta ja ohjaus” löydät tietoa siitä, minne ottaa yhteyttä, jos sinulla on kysymyksiä yhteishaun suhteen. Ensisijainen neuvova taho korkeakouluhauissa ovat oppilaitosten omat hakijapalvelut. Niiden yhteystiedot löydät oppilaitosten sivustoilta tai Opintopolusta. 

Onnea hakuun!

Uraohjauksen psykologit ja Koulutusneuvonnan väki

Linkit

https://beta.opintopolku.fi

Syksy koittaa—Minne opiskelemaan

Keväällä blogit täyttyvät laihdutusvinkeistä. Pohditaan, kuinka pääsee rantakuntoon. Syksyn lähestyessä voi pohtia, kuinka pääsee opiskelukuntoon. Oma tuntuma on, että vuoden vaihteessa moni tekee päätöksiä terveemmästä elämästä. Kesälomien jälkeen taas tahdotaan kehittää itseä. Sitä se aurinko tekee. Loppukesä ja syksy ovat hyvää aikaa pysähtyä miettimään, mitä tahtoo tulevaisuudelta, sillä silloin on hakuja useisiin koulutuksiin. Koulutukset alkavat pääosin tammikuussa, joten syksyn aikana voi viritellä itseään opiskelukuntoon esimerkiksi kertaamalla aineita aikuislukiossa.

Korkeakoulujen syksyn yhteishaussa 4.9.–14.9.2023 haetaan tammikuun alussa alkaviin koulutuksiin. Tarjolla on runsaasti ammattikorkeakoulututkintoja ja ihan muutamia yliopistotutkintoja. Tänä syksynä koulutukseen haetaan ensimmäisen kerran uudistuneen Opintopolun kautta. Voit hakea enintään kuuteen koulutukseen. Laita enimmäiseksi se koulutus, johon tahdot eniten. Voit päästä vain yhteen koulutukseen ja sinulle tarjotaan ylintä hakutoivetta, johon valintamenestyksesi riittää. Alemmat hakutoiveesi peruuntuvat.

Osa opiskelupaikoista jaetaan todistuspisteiden perusteella. Todistusvalinnassa opiskelijat valitaan pelkkien ylioppilasarvosanojen, kansainvälisen EB-, IB- tai RP/DIA-tutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon perusteella. Jos saat opiskelupaikan todistusvalinnassa, sinun ei tarvitse osallistua valintakokeisiin. Valintakokeet järjestetään 30.10.-1.11.2023. Valintakokeessa arvioidaan valmiuksia ammattikorkeakouluopintoihin ja niihin ei ole ennakkomateriaalia.

Jos et millään malta odottaa tammikuuhun, voit opiskella jo syksyllä avoimessa yliopistossa tai avoimessa ammattikorkeakoulussa. Voit suorittaa niissä yksittäisiä kursseja tai laajempia opintokokonaisuuksia. Erittäin suosittuja ovat esimerkiksi avoimen yliopiston perusopinnot tai avoimen ammattikorkeakoulun polkuopinnot. Polkuopintojen kautta voit hakea suoraan varsinaiseksi opiskelijaksi ammattikorkeakouluun. Vastaava reitti on käytössä myös yliopistossa. Sitä kutsutaan avoimen väyläksi. Väylä on vielä melko harvinainen, mutta sitä kehitetään jatkuvasti.

Syksyllä voit hakea moniin jatkuvan haun ammatillisiin koulutuksiin. Oppilaitokset päättävät itsenäisesti hakuajoista. Joihinkin koulutuksiin on todella nopeat aloitukset ja on mahdollista, että pääsisit opiskelemaan jo syksyn aikana. Voit etsiä jatkuvan haun koulutuksia Opintopolusta. Kaikkia koulutuksia ei löydy Opintopolusta, joten sinun kannattaa etsiä koulutuksia myös oppilaitosten sivuilta. Ne ovat paras tietolähde.

Jatkuva haku on tarkoitettu erityisesti niille, joilla on aiempi tutkinto tai työelämässä hankittua osaamista. Sinulle laaditaan oma suunnitelma (HOKS), jossa määritellään mitä osaamista tarvitset tutkinnon suorittamiseksi. Jatkuvassa haussa voit hakea opiskelemaan ammatillista perustutkintoa, ammattitutkintoa tai erikoisammattitutkintoa tai näiden tutkintojen osia. Tämän päivän koulutus on siitä fiksua, että aina ei tarvitse suorittaa koko tutkintoa. Voit täydentää aiempaa tutkintoasi uudella osatutkinnolla. Joskus pelkkä osatutkinto voi riittää työllistymiseen. Halutessasi voit siis lähteä töihin jo osatutkinnon suorittamisen jälkeen ja jatkaa myöhemmin tutkinnon valmiiksi joko oppisopimuksella tai varsinaisena opiskelijana.

Lisäksi kannattaa pitää mielessä työvoimakoulutukset. Voit tutustua työvoimakoulutustarjontaan, jos olet työttömänä tai jäämässä työttömäksi. Koulutuksia alkaa ympäri vuoden. Tarjolla on sekä ammatilliseen tutkintoon että osatutkintoon johtavaa koulutusta, lyhytkursseja tai suoraan työllistymiseen tähtäävää rekrykoulutusta. Hakeutuminen koulutukseen tapahtuu TE-toimiston kautta.

Syksy on siitä hienoa aikaa, että mahdollisuuksia riittää. Voit tutustua myös kansanopistojen, kansalaisopistojen ja aikuislukioiden tarjontaan. Niistäkin löytyy aarteita. Jos jokin mietityttää, voit aina soittaa meille, niin katsotaan vaihtoehtoja yhdessä.

Kirsti
koulutusneuvoja
Valtakunnallinen koulutusneuvonta

 

Päivitetty 8.8.2023

Tietojen jakaminen Koski-tietovarantoon kirjatuista opinnoista

 

(Päivitetty 31.10.2024)

Tiesitkö, että voit tarkastella tietoja omista (ja huollettaviesi) opintosuorituksista, suoritetuista tutkinnoista ja opiskeluoikeuksista Koski-tietovarannosta? Kosken käyttäminen on helppoa ja ilmaista. Kirjautuminen tapahtuu Oma opintopolku -palvelun kohdasta Omat opintosuoritukseni. Tarvitset kirjautumiseen pankkitunnukset, mobiilivarmenteen tai sirullisen henkilökortin.

Koskesta löytyvät tällä hetkellä tiedot:

• Peruskoulusta, lukiosta ja ammatillisista oppilaitoksista vuodesta 2018 alkaen
• Ylioppilastutkinnot vuodesta 1990 alkaen
• Korkeakoulusta vuodesta 1995 alkaen (tässä voi olla korkeakoulukohtaisia poikkeuksia)

Koski on luotettava tietolähde. Tietojen tallentamisesta vastaavat oppilaitokset ja tietovarannon toiminnasta vastaa Opetushallitus. Koski perustuu valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annettuun lakiin. Kosken tietoja käyttävät päätöksenteossa muun muassa Kela ja Työllisyysrahasto. Jos havaitset Kosken tiedoissa puutteita, ota yhteyttä oppilaitokseen.

Mihin Koskea voi käyttää? Voit jakaa tietoa suorittamistasi koulutuksista työnantajille, oppilaitoksille tai viranomaisille – myös TE-palveluille – ihan kenelle haluat. Kosken kautta vanhempi voi seurata alaikäisen lapsen opintojen etenemistä. Koski voi myös pelastaa päivän, jos olet kadottanut paperisen todistuksen muuton yhteydessä ja tarvitsetkin yllättäen todistuksen tietoja. Otathan kuitenkin huomioon sen, ettei Koskesta löydy tietoja kovin vanhoista tutkinnoista.

Omien suoritustietojen jakaminen onnistuu näitä askelia seuraamalla:

1. Kirjaudu sisään (esim. pankkitunnuksilla)
2. Valitse “Jaa suoritustietoja”
3. Valitse jaettavat suoritustiedot rasti ruutuun periaatteella
4. Valitse “Jaa valitsemasi opinnot” → Järjestelmä näyttää sinulle jakolinkin
5. Valitse “Katso, miltä suoritusote näyttää selaimessa”, josta pääset esikatselemaan miltä jakamasi tiedot näyttävät linkin avaajalle
6. Valitse jakolinkin voimassaolon viimeinen päivä
7. Kopioi jakolinkki talteen

Olet valmis! Jakolinkki on ihan tavallinen selainohjelmalla avattava nettiosoite (https://opintopolku.fi/koski/opinnot/…). Voit lähettää jakolinkin haluamallasi tavalla, jolloin linkin avaaja voi tarkastella suoritustietojasi kirjautumatta sisään itse palveluun. Jakolinkin avaaja näkee suoritustietojen lisäksi myös koko nimesi ja syntymäaikasi, mutta ei henkilötunnuksen loppuosaa. Halutessasi voit poistaa jakolinkin käytöstä milloin vain kirjautumalla palveluun, valitsemalla “Jaa suoritustietoja” ja kyseisen linkin kohdalta “Poista linkki käytöstä”.

Loppuun vielä tärkeä muistutus: määrittele jakolinkin voimassaolo mieluummin liian pitkäksi kuin lyhyeksi. Esimerkiksi antaessasi Asiointi-palvelussa selvitystä opinnoista TE-palveluille, ota huomioon asioiden käsittelyajat. Käsittely voi pitkittyä, jos jakamasi linkin voimassaolo päättyy ennen kuin asia on loppuunkäsitelty.

/Panu

Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen koulutusneuvonta

Lähteet

Laki valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä (14.12.2017/884) (viitattu 19.5.2021)
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170884

Oph.fi: Koski-tietovaranto (viitattu 19.5.2021))
https://www.oph.fi/fi/palvelut/koski-tietovaranto

Opintopolku.fi: Kirjaudu sisään Oma Opintopolkuun (viitattu 19.5.2021))
https://opintopolku.fi/oma-opintopolku/

Opintopolku.fi: Opintoni (viitattu 24.5.2021))
https://opintopolku.fi/koski/

Työmarkkinatori: Töiden ja tekijöiden kohtaamispaikka (viitattu 20.5.2022)
https://tyomarkkinatori.fi/

(Päivitetty 31.10.2024. Päivitettiin Asiointi-palvelun linkki.)

(Päivitetty 20.5.2022. Päivitettiin linkit ja lähdeluettelo ajan tasalle.)