How I made it; Petra, Iso-Britannia

How I made it -tarinasarja sisältää aitoja kertomuksia suomalaisten työllistymisestä ulkomaille, heidän itsensä kertomana. Tarinat on aiemmin julkaistu EURES Suomi Facebook -sivulla.

Valmistuin psykiatrian erikoissairaanhoitajaksi joulukuussa -98. Opiskeluaikaan kuului kansainvälinen työharjoittelu ja meidän ryhmällä se oli Southamptonin yliopistossa. En edes hakenut sairaanhoitajan töitä Suomesta siinä pelossa, että joku vielä palkkaa minut. Pelko, että pitäisi niitä hommia tehdä eläkeikään oli kimmoke etsiä jotain muuta. Päätös lähteä Suomesta oli aika helppo. Lähtöpäätös syntyi kaupungilla kävellessä, ei ollut rahaa, eikä muitakaan sirkushuveja.

TEHY- lehdessä oli Professional Connections –yrityksen mainos; ”Töitä tarjolla Norjassa ja Lontoossa”. Ruotsin ja norjan kielen taitoni oli heikompi kuin englanti, joten päätin hakea Lontoon työpaikkoja. Työhakemukset sun muut oli helpot täyttää ja Professional Connections oli apuna jos oli vaikeuksia. Kaikki alkoi puhelinhaastattelulla ja sitä seurasi haastattelu Helsingissä. Haastattelijat olivat Lontoon sairaaloista. Haastattelu oli toukokuun alussa ja Lontooseen tulin kesällä -99.

Vastaanottava sairaala oli järjestänyt asunnon ”Nurses homesta”. Siellä oli oma huone, jossa sänky, vaatekaappi ja pöytä. Meillä oli tosi hyvä vastaanotto, oli ostettu uudet peitot, tyynyt sun muut. Asuntolassa asui siihen aikaan n. 40 muuta suomalaista sairaanhoitajaa. Itä-Lontoo oli aika shokki suomineidolle... Luulin tulevani maahan jossa puhutaan englantia! Suurin osa työkavereista oli afrikkalaisia tai Karibian saarilta... Ja aksentit sen mukaisia!

Alkuun oli rankkaa, kaikkea piti kuuntelemalla kuunnella, onneksi oli potilaspapereita, joista pystyi tarkistamaan. Oli myös tottuminen siihen, että ihmiset olivat aina myöhässä. Suomalaisena on tottunut että jos työaika alkaa kello 7, silloin ollaan valmiina ottamaan raporttia. Täällä ihmiset alkoivat valumaan sisälle 7 jälkeen, sitten tehtiin kupit teetä yms. Pankkitilin avaus oli aika arpapeliä, onneksi oli paljon kokeneempia suomalaisia neuvomassa. Suomessa on myöskin tottunut että työvuorolistat yms. lähetetään palkanlaskijalle, täällä pitää itse pitää huolta että sai ansaitsemansa lisät.

Tuntuu että lähtiessä en edes kyennyt ajattelemaan mitä voi joutua kohtaamaan ja miten vaikeuksista selviää, se oli vaan jännä seikkailu. Ajattelin, että ainahan täältä pääsee pois, jos on paha olla. Lontoo on helppo paikka tulla, kaikki ovat kotoisin jostain muualta ja apua on aina tarjolla. Täällä on enemmän mahdollisuuksia opiskella työn ohessa, moni työnantaja on halukas kouluttamaan työntekijoitään. Eduiksi lasken myös paremmat ylenemismahdollisuudet, enemmän lomapäiviä ja ne saa pitää milloin haluaa, ei ole lomakausia.

Suurin osa hoitajista, jotka tulivat kanssani samaan aikaan, olivat täällä n. 3 vuotta ja palasivat takasin Suomeen. Minulla oli tarkoitus olla täällä vuosi, mutta yhtäkkiä oli vuosi mennyt enkä ollut edes kerennyt käydä Suomessa lomalla! Täältä matkustaminen on paljon halvempaa, kimppakämpassa asuminen oli edullista, eli kaikki rahat ja vapaat meni ulkomailla. Oli aika huoletonta elämää. Sitten menivät suunnitelmat uusiksi kun tapasin nykyisen mieheni.. Nyt on asuntolaina, auto, työpaikka, mies joka ei puhu Suomea ja kaksi lasta. Yhdessä vaiheessa oli mielessä muuttaa jopa Australiaan mutta se sitten kuitenkin jäi. Johan sitä on kerran maata vaihdettu.

Lähtisinkö uudestaan? Ilman muuta! Lähtöä harkitsevalla on hyvä olla seikkailumieltä ja pitkää pinnaa, täytyy muistaa olevansa toisessa maassa ja opetella elämään maan tavoilla. Pääsääntöisesti ihmiset ovat halukkaita auttamaan, on vaan uskallettava kysyä!

Muistilista ulkomaille lähtijälle / http://www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/loyda_toita/toihin_ulkomaille/muistilista/index.html)

 

Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy;
sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy.
Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa,
itsestäni etsittävä on mun joulurauhaa.

Joulumaa on muutakin kuin tunturi ja lunta.
Joulumaa on ihmismielen rauhan valtakunta.
Eikä sinne matka silloin kovin kauan kestä,
Joulumaa jos jokaiselta löytyy sydämestä!

Joulumaasta kuvitellaan paljon kaikenlaista,
kuinka toiveet toteutuu ja on niin satumaista.
Voi, jos jostain saada voisin suuren puurokauhan,
sillä antaa tahtoisin mä maailmalle rauhan!

Joulumaa on muutakin kuin pelkkää toiveunta.
Joulumaa on ihmismielen rauhan valtakunta.
Eikä sinne matka silloin kovin kauan kestä,
Joulumaa jos jokaiselta löytyy sydämestä.

Joulumaasta uskoo moni onnen löytävänsä,
mutta sepä kätkeytyy tai narraa etsijänsä.
Onnea kun mikään mylly valmiiksi ei jauha –
itsestään on löydettävä ihmisen vain rauha.

                                          Juha Vainio 

 

Työlinjan ohjausväki toivottaa

hyvää ja rauhaisaa joulua!

 

Kiitokset lukijoillemme!

Suotuisa suunta -blogi on kerännyt reilun kolmen vuoden aikana jo yli 100 000 katselukertaa. Lämmin kiitos kaikille lukijoillemme! Kun perustimme tämän blogin, halusimme kertoa aiheista, jotka usein nousevat esiin ohjauskeskusteluissamme. Aiheemme käsittelevät työelämää, koulutusvalintoja, urapolkuja ja erilaisia elämäntilanteita, jotka vaikuttavat valintoihin. Kirjoittajat ovat Työlinjan ohjausalan ammattilaisia. Näyttäisi siltä, että olemme löytäneet paikkamme yhtenä monista ohjausalan some-palveluista, ja jatkamme blogin julkaisua entiseen tapaan.

Mistä haluaisit lukea tulevana vuonna 2017? Kerro se meille kommentoimalla alle!

- Suotuisa Suunta -blogin kirjoittajat -

TE-palveluiden esittely: Työhönvalmennus

Kuva: Shutterstock

Tämän juttusarjan avulla esittelemme TE-toimiston keskeiset palvelut, joista asiakas voi valita asiantuntijan avulla omaan tilanteeseensa soveltuvimmat. Tällä kertaa vuorossa on työhönvalmennuspalvelu. Juttusarja jatkuu 11.1. koulutuskokeilun kuvailulla.

Työhönvalmennus

Työhönvalmennus on TE-toimiston tarjoama ostopalvelu, joka auttaa työnhakijaa "kädestä pitäen" hänen tavoitteitaan vastaavan työpaikan (tai koulutuspaikan) löytämisessä. Työhönvalmentajan ohjauksella löydät ja tuot esille osaamisesi ja vahvuutesi työmarkkinoilla. Työhönvalmennusta voit saada enintään 50 tuntia vuodessa. Kun sopiva työpaikka on löytynyt, työhönvalmentaja voi auttaa sinua alkuun työpaikalla. Jos yhteydenotto tai hakemus ei johda työpaikkaan, valmentaja analysoi kanssasi hakutilannetta. Työhönvalmennuksen aikana saat samaa etuutta kuin työttömänä.

Työhönvalmentajalta saat tukea, kun

·        etsit työpaikkaa (tai oppisopimus- tai koulutuspaikkaa)

·        laadit työpaikkahakemuksen

·        valmistaudut haastatteluun

·        solmit työsuhteen

Työhönvalmennusta voidaan tarjota joka TE-toimistossa kaikille sitä tarvitseville asiakkaille taustasta riippumatta. Tässä on yksi esimerkki varsinaissuomalaisen työnhakijan valmennuskokemuksista.

Työhönvalmennuksella sparria työnhakuun ja uusia ideoita uralle

Työelämän infopiste on Turun työmarkkina-alueella toimiva yrityksemme, joka tarjoaa työhönvalmennusta Varsinais-Suomen TE-toimiston työnhakijoille. Olemme nimenneet työhönvalmennuksemme Navigaattoriksi. Navigaattori-työhönvalmennus on tavoitteellista ja henkilökohtaista palvelua. Valmentajamme työskentelevät päivittäin työnhaun parissa ohjaten asiakkaitamme haluttuun lopputulokseen – joko työhön tai työhön johtavaan koulutukseen. Yleensä yhdessä asiakkaamme kanssa laatima reitti johtaa nopeaan työllistymiseen, mutta joskus joudumme pohtimaan vaihtoehtoisia kiertopolkuja määränpäähän. Kaikessa tekemisessämme ovat keskiössä työmarkkinoiden vaatimukset, oman realistisen työnhaun suunnitelman ja käytännön työnhaun toteuttaminen.

Toimimme TE-hallinnon asettamien käyntikertojen puitteissa ja yleensä tapaamme kahdesta kymmeneen kertaan. Joka kerta teemme jotakin yhdessä; kartoitamme osaamista, suunnittelemme tulevaisuutta, teemme työhakemuksia avoimena oleviin työpaikkoihin, laadimme nykyaikaisen videoCV:n, perehdymme sosiaaliseen mediaan työnhaussa tai pohdimme yhdessä miten seuraavaksi etenemme kohti päämäärää. Työhönvalmennuksessa opitaan hallitsemaan oman uran kehitystä yhdessä valmentajan kanssa työtä tai koulutusta hakien.

Käytännön työmme on vaihtelevaa ja monipuolista. Tapaamme paljon erilaisissa elämäntilanteissa olevia työnhakijoita. Itse sain hetken kulkea samaa matkaa ja ohjata Karoliinaa, joka oli osa-aikaisessa työssä. Työtä oli muutama päivä viikossa ja halu muuttaa tilannetta oli kova. Karoliina oli osaava työssään, mutta työnhakuun ei liiennyt aikaa. Vaativa työ vei mukanaan ja osa-aikaisessa työssä piti saada tulosta aikaiseksi. Hän tuli työhönvalmennukseen, koska työnteon tohinassa oma osaaminen oli muuttunut vaikeaksi hahmottaa, tavoitteet omalle uralle olivat hieman hakusessa ja työnhaku takkusi.

Karoliinan toiveiden mukaisesti kartoitimme osaamista, mietimme osaamisen kehittämisen paikkoja ja samalla aktiivisesti pohdimme tulevaisuuden uratavoitteita. Karoliina luki paljon antamaani kirjallisuutta, laati välitehtäviä, teki hakemuksia, kävi haastatteluissa ja viimein teki päätöksen vaihtaa työpaikkaa. Haimme uudelle uralle vahvistusta, työkokeilupaikkaa, mutta työkokeiluhaastattelussa Karoliina saikin heti työpaikan. Nyt hän on uudessa työssä uuden edessä, mutta positiivisen uteliaana ja valmiina haasteisiin. 

Karoliina itse kuvaili työhönvalmennusta seuraavasti:

”Ajatusten ja pohdintojen sekamelskaan sai järjestystä jo ensimmäisellä työhönvalmennuskerralla. Koko valmennusmatka oli antoisa; aluksi omien fiilisten tunnustelu ja "mitä minä oikeasti isona haluan tehdä" -juttujen pureskelu oli vähän pelottavaakin, mutta oikeiden suuntaviivojen löytyessä projektista tuli mielenkiintoista ja suorastaan kivaa.

Sen hetkisten työolosuhteiden kaoottisuus sai miettimään ja jopa kyseenalaistamaan omia osaamisiaan ja tämä luonnollisesti nakersi itseluottamusta. Valmennuksessa erilaisten tehtävien ja keskustelujen kautta vahvistui jälleen luottamus omiin taitoihin ja ominaisuuksiin. Valmennuksessa en saanut suoria vastauksia kysymyksiini, vaan minut laitettiin itse etsimään vastaukset. Koen, että tällaiselle, niin asioita kuin itseään analysoivalle henkilölle tämä oli juuri oikea ohjaustapa palauttaa mieleen oma arvomaailma, toiveet ja tavoitteet, puhumattakaan uusista ideoista työhön ja opiskeluun.

Valmennuksesta sain hyvät eväät uuteen työpaikkaan ja jatkossa haluaisin kehittää vastaavanlaisessa valmennuksessa esimerkiksi tapoja toimia töissä.”

Valmentajana pidän työni parhaana puolena juuri niitä hetkiä, kun näen asiakkaani uudessa työssä, saan viestiä opintojen päättymisestä tai kuulen hyviä uutisia tavoitteiden saavuttamisesta.

Työmarkkinoiden muutostilanteissa ei tarvitse painia yksin. Tervetuloa työhönvalmennukseen!

Marika Karhi

Kouluttaja, VTM, työnohjaaja, OPO-opiskelija
Työelämän Infopiste Oy

Uudelle tasolle

Oletko huomannut että uusia asioita kohdatessasi saatat tarttua epäkohtiin ja huonona päivänä jopa ennustaa että muutokset tuovat huononnuksia saavutettuihin etuihin? Minä huomaan että näin tapahtuu itselläni monessa asiassa ja jopa viikoittain. Tällaisia me olemme. Sitä sanotaan muutosvastarinnaksi. Mitä sen jälkeen tapahtuu kun tajuat että olet tällaisessa tilanteessa? Mitä ajattelet? Huomaavatko muut kamppailuasi ja miten se näkyy ulospäin?

Muutosvastarinnan kanssa sisäistä taistelua käyvä voi päätyä jupinaan ja jopa valittamiseen, ehkä syyttelyyn ja selittelyyn. Saattaa olla havaittavissa kiemurtelua ja ajautumista jopa konflikteihin. Jälkikäteen ehkä muistelemme samoja muistoja, tulemme tuskaiselle tuulelle menneistä hankalista hetkistä. Muistamme meihin kohdistuneen paineen, toisten vaativan käytöksen ja oma tunteenpurkaus nolottaa.

Itsensä kanssa eläminen sovussa ja kannustaen on elinikäinen suhde, jossa voi kasvaa. Taitavuutta siihen voi ammentaa toisten ihmisten elämistä tarkkailemalla ja ottamalla opiksi. Joku tuttava voi olla hyvä epäonnistuja, joka myöntää virheensä ja vastuullisesti toimii jatkossa toisin. Joku toinen voi olla rohkea tuomaan esiin ajatuksiaan ja saa muutoksia aikaan ympäristössään. Arkea kun elää toisten kanssa, voi oppia sekä omista että toisten virheistä. Tärkeää on kasvattaa hyväksyvää ja kannustavaa asennetta toisia kohtaan, ja se kaikkein korkein oppiarvo löytyy oman itsensä kasvattamisesta myötätuntoisesti.  

Perheeseeni kuuluu tokaluokkalainen poika joka pelaa tietokonepelejä. Vaikka hän ei vielä osaa englantia paljoa, hän keksii nopeasti mitä eri peleissä pitää tehdä päästäkseen tehtävistä eteenpäin seuraaville pelin tasoille. Välillä näitä tasoja joutuu uusimaan, ja kun tason tehtävät on opittu niin seuraavalla tasolla tulee edellistä haastavampia vastaan. Elämää on verrattu monissa yhteyksissä teatterinäyttämöön. Elämä voisi olla myös peli, jossa levelit (pelin tasot) seuraavat toisiaan. Minecraft on peli jossa craftataan (rakennetaan ja luodaan esimerkiksi rakennuksia) ja spawnataan (luodaan uusia pelimaailmoja). Kyseisestä peliä voi pelata kaverin kanssa samassa maailmassa ja siellä on omat säännöt minkä puitteissa toimitaan, yö tulee ja vastoinkäymisiäkin tulee. Kaverin kanssa voi rakentaa maailmaa yhdessä yhteistyössä tai sitten toteuttaa vain omia suunnitelmiaan. Miten sinä pelaat tällä viikolla? Pelaatko samoja tasoja mitkä kyllästyttävät vai oletko kenties löytänyt ystävän jonka kanssa olette luoneet jotain uutta ja innostavaa? Millainen on mieliala omassa pelissäsi? Kannustatko kaveria, kannustatko itseäsi? Hyväksytkö uusia vastaantulevia tilanteita ja niiden herättämiä tunteita?

Uusien tehtävien äärellä on mahdollista kokea oppimisen iloa yrityksineen ja erehdyksineen. Jos tehtävä tuntuu liian vaikealta, se on rohkeustehtävä. Joka viikko voi ottaa jonkun rohkeustehtävän haasteekseen, kuten vaikkapa syödä rohkeusruokaa. Rohkeusruoka on meidän ruokapöydässä lapsille tarjottavaa ruokaa, josta saa rohkeuspisteitä. Parsakaalista saa eniten pisteitä, saattaa päästä jopa uudelle tasolle. Mikä on tällä viikolla sinun rohkeustehtäväsi? Miksi se vaatii rohkeutta? Mitä voisit oppia tekemällä uuden tehtävän. Millaisia pisteitä siitä saa? Mikä voisi olla uuden tason tehtävä tämän jälkeen?

- Heli -

How I made it… Marjatta, Norja

 

How I made it -tarinasarja sisältää aitoja kertomuksia suomalaisten työllistymisestä ulkomaille, heidän itsensä kertomana. Tarinat on aiemmin julkaistu EURES Suomi Facebook -sivulla.

 

Marjatta loi uran ja elämän Norjaan

 

Muutin 80-luvun alussa Helsinkiin, kun sain töitä päiväkodista. Neljän vuoden jälkeen kaipasin seikkailumaista muutosta. Ajattelin, että mitäs jos lähtisin Amerikkaan Au-Pairiksi? Aloin katsella Hesarin ilmoituksia. Huomioni kiinnittyi ilmoitukseen, jossa suomalais-norjalainen perhe haki kotiapulaista Norjaan. Ensin ajattelin, etten minä Norjaan, enemmän riittäisi kehuttavaa Amerikassa käynnin jälkeen. Mutta läheisyys koti-Suomeen ratkaisi asian. Niinpä olinkin kohta matkalla kahden tosi painavan matkalaukun kanssa, ensin laivalla Tukholmaan ja siitä junalla Oslon kautta lounaisrannikolle.

Palasin takaisin Suomeen Au-Pair -vuoden jälkeen ja sekavin tuntein ajattelin tulevaisuuttani. Kaipasin Norjaa ja sen kaunista luontoa ja maisemaa, ihmisiä joihin olin tutustunut. Ja eipä tarvinnut ajatella ja miettiä kauan. Yksi kaveri johon olin tutustunut, tuli käymään luonani Suomessa. Tiesin heti, että lähden hänen mukanaan takaisin Norjaan. Minulla ei ollut aavistustakaan, mitä ryhtyisin tekemään, mutta lähdettävä oli. Muutto sujui vaivattomasti, kun huristelimme henkilöautolla Norjaan. Muutaman henkilökohtaisen tavaran ja vaatekappaleen lisäksi kyydissä oli ompelukone ja silityslauta.

Saman syksyn alkupuolella luin paikallisesta lehdestä, että lastentarhanopettajaksi oli vapaita opiskelupaikkoja. Innostuin kovasti. Kielivaikeudet hankaloittivat opiskeluani kovasti ensimmäisen vuoden. Toinen vuosi meni paremmin, kolmas loistavasti. Työpaikka oli jo tiedossa ennen viimeisiä tutkintoja. Monia hauskoja ja välillä hankalia tilanteita sattui vajavaisen kielitaitoni takia, mutta huumorilla sitä aina selvittiin. Valitsemallani alalla on norjan kieli välttämäton.

Työkokemusta karttui aikanaan päiväkodin johtajan työstä ja sen myötä rupesin taas kaipaamaan jotain muuta. Sain tietää, että korkeakoululla tarvittiin opettajan viransijaista lastentarhaopettajakoulutukseen “pätevien” opettajIen puutteessa. Hain paikkaa ja sain sen. Minua kehotettiin myös kouluttamaan itseni eteenpäin, hankkimaan opettajan pätevyys. Mutta ei minua opiskelu niin suuressa määrin innostanut ja palasin johtajan hommiin. Vuodet kuluivat, viihdyin aikani ja vähitellen rupesin taas kaipaamaan muutosta.

Vuonna 2003 kävin valmentajakoulutuksen, koska halusin löytää uuden suunnan. Perustin oman yrityksen ja nyt olen reilut 10v. kiertänyt Norjaa ristiin rastiin ja pitänyt pääasiassa iltaluentoja päiväkotihenkilökunnalle ja lasten vanhemmille. Pääaiheet ovat positiivinen rajojen laittaminen lapsille sekä itsetunnon merkitys kiusaamisen ehkäisyssä. Työreissuja riittää ja teen niitä just sen määrän, mikä hyvältä tuntuu. Puuhailen myös käsityöyrityksen ja kuvakirjojen tuottamisen parissa ja uusia innostavia ideoita syntyy. Mitkä toteutuu, mitkä ei, aika näyttäköön. Pidän myös pieniä “inspiraatio hetkiä” uusille yksityisyrittäjille 4-6 kertaa vuodessa.

Olen norjalaisen miehen kanssa naimisissa ja pidän Norjaa toisena kotimaanani. Ainut haittapuoli täällä näin monen vuoden olemisen jälkeen, että alkaa osa suomenkielestä unohtumaan. Mutta tähän asti se on aiheuttanut vain hauskoja hetkiä.

Monia Norjaan työhön aikovia kiehtoo hyvä palkkataso. Siinä samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että asuinkustannukset ja muu päivittäinen eläminen on kalliimpaa kuin Suomessa. Kannustan kaikkia toteuttamaan haaveita ja unelmia, joko koti-Suomessa, tai muualla maailmalla.

Töihin Norjaan, TE-palvelut

Elämän sointi

Viihdeohjelma Soitinmenojen tunnusmusiikin sanat menivät 80-luvulla seuraavasti: ”Elämän sain soimaan, musiikin vain voimaan, luottaessain sain tien löytää”. Jokaisen meidän elämä soi eri sävelmää. Jotta instrumentti soi hyvin, sen täytyy olla ehjä ja huollettu. Ihmisen kohdalla huolto tarkoittaa riittävää lepoa, ravintoa, liikuntaa ja ihmissuhteita. Näitä jokaista tarvitaan jokainen päivä jotta voimme hyvin. Kääntäen ajateltuna, monet meidän huolistamme liittyvät näihin asioihin ja häiriöt näissä perusasioissa heikentävät nopeasti hyvinvointiamme.

Tiedämme miten pitäisi elää terveellistä elämää, tietoa olemme kaikki saaneet kouluaikoina, ja tiedotusvälineetkin sitä jakavat. Kun katsomme kaupan kassajonossa toisiamme niin ulkoinen olemus saattaa jo kertoa terveydestä paljon. Ikääntyessä aika kohtelee toisia lempeämmin, toisia rouheammin. Samassa jononäkymässä voi kuvitella näkevänsä myös ihmisen oman toiminnan seuraukset: joku on tarkka ulkonäöstään ja pukeutumisestaan, toinen puolestaan on urheilullinen ja tulossa liikuntaharrastuksista, joku ei niin välitä mitä toiset hänestä ajattelevat.

Kaikilla meillä on tapoja ja elämänrytmejä. Huolehdimme terveydestämme eri tavoin, joku meistä joutuu diabeteksen takia elämään säännöllistä ateriarytmiä, toisen vatsa ei kestä kaalin syöntiä. Ei ole vain yhtä terveellistä elämäntapaa. Joka päivä voi tehdä pieniä valintoja, jokaisella valinnalla on vaikutuksensa.  Elämisen tapa muotoutuu vuosien saatossa.  Kaikki eivät välttämättä ole tietoisia tai tunne vastuutaan asiasta. Joskus sairaudet saattavat herättää terveyden huoltamiseen. Mitä luulet, millaista terveen energistä olotilaa sinun olisi mahdollista elämäntavoilla saavuttaa?

Tänään puhelinohjausasiakkaani antoi minulle vinkin TE-toimistojen tiloihin. Hän toivoi että työttömille olisi yhteinen paikka, missä voisi kohdata tehden työhakemuksia. Kotona yksin siihen kyllästyy eikä pysy vireänä. Totesin, että tunnistan tilanteen: kannattaa pukeutua ja lähteä päivävaatteissa ihmisten ilmoille ihan vaan saadakseen ryhtiä päiväänsä. Samalla näkee ihmisiä, ehkä keskustelee heidän kanssaan kuulumisia. Tulee yhteenkuuluvaisuuden tunne.  Kuulin juuri televisiosta että suomalaisista noin 2 miljoonaa asuu perheissä, en tiedä mitä kaikkea tähän oli laskettu, mutta yksinasuvia ja yksinäisyyttä kokevia on paljon. Valtiontasolla emme yksinäisyyteen paljon pysty vaikuttamaan, mutta omassa elämässä kannattaa ihmisten kohtaamisiin panostaa. Tarvitsemme toisiamme ja saamme energiaa kohtaamisista, pääsemme parempaan vireeseen.

Millä asioilla sinä aiot virittää elämäsi sointia tällä viikolla?

 

- Heli -

TE-toimiston tarjoamat palvelut työnhaun, ammatinvalinnan ja urasuunnittelun tueksi

TE-toimisto tarjoaa useita palveluita työnhaun tueksi. Työttömyysturvaneuvonnan lisäksi voit saada tukea kun etsit uutta työpaikkaa, pohdit uuden alan valintaa tai tarvitset henkilökohtaista urasuunnittelua. Tämän juttusarjan avulla esittelemme TE-toimiston keskeiset palvelut, joista asiakas voi valita asiantuntijan avulla omaan tilanteeseensa soveltuvimmat. Oman alueesi TE-toimisto voi järjestää esittelemiemme palveluiden lisäksi työnhakua tukevia tapahtumia, hankkeita ja koulutuksia, joista löydät tarkempaa tietoa alueesi TE-toimiston nettisivuilta. Valtakunnalliset puhelinpalvelut TE-puhelinpalvelut ja Yritys-Suomi antavat yleisneuvontaa työ- ja elinkeinopalveluista sekä opastusta verkkopalvelujen käyttöön. Lisäksi Työlinja tarjoaa koulutusneuvontaa, psykologin uraohjausta puhelimitse tai videon välityksellä sekä mahdollisuuden osallistua virtuaalisiin työnhakuryhmiin. Halutessasi hyödyntää juttusarjassa esiteltyjä palveluja, ota yhteyttä oman paikkakuntasi TE-toimistoon tai Työlinjan palveluihin. Kaikki TE-toimiston tarjoamat palvelut ovat ilmaisia.

TE-toimiston henkilökohtaiset palvelut työnhakija-asiakkaalle ovat:

• TE-toimiston asiantuntijan neuvonta- ja ohjauspalvelut

• Psykologin ohjaus (ammatinvalinta ja urasuunnittelu)

• Työhönvalmennus

• Koulutusneuvonta

• Yrittäjyysneuvonta

• Työ- ja koulutuskokeilut

TE-toimiston ryhmämuotoiset palvelut työnhakija-asiakkaalle ovat:

• Työnhakuvalmennus

• Uravalmennus

Psykologin ohjaus (ammatinvalinta ja urasuunnittelu)

TE-toimistoissa ammatinvalinta- ja uraohjausta tarjoavat psykologit. Ammatinvalinnanohjaus on keskustelua, jolla autetaan asiakkaita ratkaisemaan ammatinvalintaan, ammatilliseen kehittymiseen ja kuntoutumiseen liittyviä kysymyksiä.  Ohjauksella tuetaan asiakkaiden työelämään sijoittumista ja elinikäistä oppimista. TE-toimiston psykologin asiakkaina on eri-ikäisiä ja erilaisessa työmarkkina-asemissa olevia asiakkaita. Ohjaus on tarkoitettu työttömille, työssä käyville ja työvoiman ulkopuolisille henkilöasiakkaille (mm. sairauslomalla, kuntoutustuella tai vanhempainvapaalla olevat, opiskelijat / koululaiset). Yksittäinen ohjauskeskustelu on noin tunnin mittainen, ja keskustelemassa voi käydä yhden tai useamman kerran saman psykologin kanssa. Ohjaukseen voi tarvittaessa sisältyä myös psykologin valitsemia testejä ja kotitehtäviä.

Psykologin ohjauksesta saat apua koulutus- ja uravaihtoehtojen pohtimiseen, jos mietit esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

• Mille alalle tai mihin koulutukseen suuntaudun, voisinko vaihtaa alaa?

• Mistä olen kiinnostunut, mikä on minulle tärkeää?

• Miten valitsen, kun kaikki kiinnostaa tai mikään ei kiinnosta?

• Mitä osaan, mitkä ovat vahvuuteni ja mitä voisin kehittää itsessäni?

• Kuinka paljon olen valmis laittamaan peliin tavoitteideni eteen?

• Onko minun huomioitava terveydentilani, kun teen ammatinvalintaratkaisuja?

Mitä ammatinvalinta- ja uraohjauksessa tapahtuu?

TE-toimistossa voit saada ammatinvalinta- ja uraohjausta kasvokkain, puhelimitse tai videon välityksellä. Lähtökohtana ohjauksessa ovat henkilökohtaiset toiveesi, edellytyksesi sekä eri alojen tarjoamat mahdollisuudet. Ensimmäisellä ohjauskerralla psykologi pyytää sinua kertomaan tilanteestasi ja tavoitteistasi sekä haastattelee sinua tarkemmin saadakseen kokonaiskuvan, minkä varaan urasuunnitelmaa lähdetään rakentamaan. Ohjauksessa käydään läpi tavoitteitasi, koulutus- ja työhistoriaasi, elämäntilannettasi, mahdollisia terveydellisiä rajoitteitasi sekä alueesi yleistä koulutus- ja työmarkkinatilannetta.   

Ohjauskeskustelujen aikana psykologi auttaa sinua jäsentämään elämäntilannettasi ja arvioimaan ominaisuuksiasi sekä suhteuttamaan ne eri alojen tarjoamiin mahdollisuuksiin ja vaatimuksiin. Tarvittaessa psykologi voi ohjauskeskustelujen lisäksi hyödyntää kyky-, persoonallisuus- ja intressitestejä, itsearviointitehtäviä sekä kotitehtäviä. Psykologi myös arvioi hyötyisitkö muista TE-toimiston palveluista kuten työhönvalmennuksesta, työ- ja koulutuskokeilusta tai esimerkiksi Kelan ja terveydenhuollon palveluista.

Jokainen ohjaus on ainutkertainen ja ohjauskeskustelujen määrä vaihtelee tarpeesi mukaan. Ammatinvalinta- ja uraohjaus on sinun ja uraohjauksen psykologin välistä luottamuksellista yhteistyötä, jonka aikana sinulle tehdään suunnitelma työmarkkinoille pääsemiseksi tai mietitään vaihtoehtoinen tapa edetä kohti tavoitetta. Joskus työmarkkinoille pääseminen voi edellyttää ensin esimerkiksi kouluttautumista tai työkyvyn edistämistä kuntoutuksen avulla.

Ohjauksesta saat parhaimman hyödyn kun varaat ohjauskeskusteluille ja välitehtäville riittävästi aikaa ja keskityt miettimään tavoitteitasi työelämän osalta. Tarvitset myös avointa mieltä ja rohkeutta erilaisten vaihtoehtojen läpikäymiseen ja varmentamiseen esimerkiksi työkokeilun avulla. Psykologi ei valitse puolestasi eikä anna valmiita vastauksia tulevaisuuden suunnan osalta, mutta hän auttaa sinua oivaltamaan mahdollisuutesi ja voimavarasi työelämässä. Ammatinvalinnan ja uraohjauksen tärkein anti on erilaisten vaihtoehtojen selkeytyminen ja omaan elämäntilanteeseen sopivan, realistisen urasuunnitelman kirkastuminen.

- Marianna -

Seuraavassa kirjoituksessa 7.12. kerrotaan tarkemmin työhönvalmennuspalvelusta. 

Ala valita

Kuulin radiosta aforismin joka jäi mieleeni. Radiohaastattelussa käsiteltiin luustosairaan naisen elämää ja sitä miten hän oli onnistunut elämään myönteistä ja vahvaa elämään sairaudesta huolimatta. Hänen vanhempansa olivat olleet hyvin luovia tukiessaan tytärtä jolla oli huomattavia fyysisen osallistumisen esteitä. Nainen sanoi mottonsa olleen ”Älä valita vaan ala valita”. Käskynä tämä voisi tuntua ahdistavaltakin, mutta muistutuksena epäröinnin hetkellä hyvinkin tehokas. 

Usein sisäinen motkotus syntyy visioiden puutteesta. Mieleen hiipivä alakulo estää aivoja toimimasta tehokkaasti ongelmatilanteen ratkaisemiseksi. Aina emme edes huomaa että elämässämme on jotain vialla mitä voisimme kohentaa. Kielteisyys ruokkii itseään, muistimme kehittää tilanteeseen mukaan aiempia elämämme epäonnistumisia säestämään mielemme tuomitsevia ajatuksia. Näinhän se menee. Näin se voi mennä ammatillisissakin asioissa. Epäilemme mahdollisuuksiamme, sisäinen motkottaja perustelee meille miksi ei kannata yrittää. Silloin pitäisi löytyä tilanteeseen käsky: ”ala valita!”. Mitä sitten voisin valita?

Meillä on aina liikkumavaraa suunnata vähintäänkin omaa suhtautumistapaamme asioihin. Olisiko este kuitenkin vain hidaste, voiko asioille tehdä joku jotakin jossakin? Voinko saada tukea? Voimme luoda tavoitteita, jotka ovat saavutettavissa juuri meidän elämässämme, meidän valmiuksillamme ja käsillä olevilla mahdollisuuksilla. Voimme muuttaa olemassa olevia tavoitteita sisällöiltään ja ajankohdiltaan. Voimme kannustaa itseämme, olla armollisia ja ymmärtäväisiä. Kaikessa kannattaa vaatia itselleen vaihtoehtoja jotka tuntuvat juuri minulle kaikkein parhailta.  Kun valitsemisen myötä onnistuu ja innostuu, niin pääsee suotuisten tuulten vietäväksi auringon paisteen saattelemana. 

Heli

Opiskelupaikan valinta

Opiskelualan ja -paikan valinta ei aina ole yksinkertaista. Moni asia voi tuntua kiinnostavalta. Toisaalta voi tuntua siltä, ettei mikään kiinnosta erityisesti. Jotain haluaisi kuitenkin tehdä. Perehtymällä vaihtoehtoihin ja sulkemalla pois huonolta tai väärältä tuntuvia vaihtoehtoja valinnan tekeminen usein helpottuu.

Jos koet, ettet vielä tiedä, mitä haluat, AVO-ohjelmasta on helppo aloittaa. Monivalintakysymysten avulla ohjelma kartoittaa kiinnostuksiasi, osaamistasi ja työssä tärkeinä pitämiäsi piirteitä. Ohjelma ei tee valintaa puolestasi, mutta vastaustesi pohjalta ohjelma nostaa esiin joitakin esimerkkiammatteja, joihin kannattaa tutustua. Saat myös käsitystä siitä, minkä tyyppisiin aloihin sinun kannattaisi perehtyä vielä tarkemmin.

Jos olet jo jotenkin selvillä kiinnostavasta alasta, Ammattinettiin tutustuminen voi avata ajatuksiasi enemmän. Voit tutustua ammattialoihin ja erikseen eri ammateissa tarvittavaan osaamiseen, työtehtäviin ja vaadittavaan koulutukseen. Haastattelut ja uratarinat tuovat arvokasta lisätietoa mielikuvan luomiseksi.

Ehkä oletkin jo selvillä alasta ja ammatista, mutta mietit nyt itsellesi sopivinta koulutusta. Samaa alaa voi olla mahdollista opiskella sekä ammattikorkeakoulussa että yliopistossa. Ammatillinen oppilaitos voi myös olla yksi vaihtoehto. Opiskelupaikkaa valitessaan on hyvä huomioida elämäntilanne, itselle sopivimmat tavat opiskella, opintojen rahoitus sekä ajatukset työstä opintojen jälkeen. Korkeakoulutusta valmistuneiden sijoittumisesta työelämään löydät tietoa Töissä-sivustolta. Myös oppilaitosten sivuilta löytää tietoa työelämään sijoittumisesta.

Kouluttautuminen luo pohjan työssä menestymiselle ja monesti mahdollistaa työpaikan saamisen. Avoimiin työpaikkatietoihin tutustumalla saat käsityksen sinua kiinnostavien työtehtävien koulutusvaatimuksista sekä osaamisesta, jota työtehtävä edellyttää tai työnantaja toivoo. Myös työuran aikana vaaditaan kehittymistä ja uuden oppimista.

Opiskelupaikan valinnasta kannatta myös keskustella ja näin selvittää omia ajatuksiaan. Jos olet opiskelija, voit kääntyä koulusi opinto-ohjaajan tai vastaavan henkilön puoleen. TE-toimistoissa ja Työlinjalla on mahdollista keskustella ammatinvalinnanohjaukseen erikoistuneen psykologin kanssa. Ajanvaraustiedot löydät TE-toimiston sivuilta.

Opiskelualan valinta on prosessi. Siihen menee aikaa.

Hannele

Opintovapaa on lakisääteinen oikeus

(Päivitetty 1.11.2024)

Huom.! Eduskunta on hyväksynyt lakiesityksen aikuiskoulutusetuuksien lakkauttamisesta 22.5.2024. Hallituksen esitykseen ei tullut eduskuntakäsittelyssä muutoksia eli laki hyväksyttiin sellaisenaan. Laki tulee voimaan 1.6.2024. Lain mukaan aikuiskoulutustukea ei voi saada missään tilanteessa syksyllä 2024 alkaviin opintoihin. Lisätietoja on saatavilla Työllisyysrahaston verkkosivuilla. Sivuilta löydät myös vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin.

Työssäkäyvän yksi parhaista opintojen rahoittamisen keinoista on hankkia opintovapaata työstä ja anoa sille ajalle joko Työllisyysrahaston aikuiskoulutustukea tai Kelan opintotukea. Mutta mikä on tämä paljon hehkutettu opintovapaa ja kuinka sitä voi saada? Tähän aiheeseen paneudun tässä blogitekstissäni. Tarkoituksena ei ole tehdä kaiken kattavaa esitystä opintovapaasta, vaan pikemminkin tarjota käytännönläheinen johdatus aiheeseen.

Mikä ihmeen opintovapaa?

Opintovapaa on määräaikainen vapautus työstä opintojen tekemistä varten. Sitä ei voi käyttää muuhun tarkoitukseen, kuten esimerkiksi "kielikylpymatkaan" ulkomaille, jollei kyseiseen matkaan liity opintovapaan kriteerit täyttävää opiskelua. Opintovapaa perustuu työntekijän omaan tahtoon, ja sitä haetaan työnantajalta joko suullisesti tai kirjallisesti (hakemisesta tarkemmin myöhemmin). Yleensä opintovapaata haetaan sen vuoksi, ettei opintojen tekeminen onnistu työn ohessa. Opinnot voivat olla esimerkiksi niin kuormittavia, että lähiopetusjaksot osuvat pahasti päällekkäin työnteon kanssa, tai opinnot voivat tapahtua toisella paikkakunnalla.

Työntekijällä on lakisääteinen oikeus opintovapaaseen. Opintovapaasta on säädetty opintovapaalaissa ja opintovapaa-asetuksessa. Asetuksessa on määritelty tarkemmin muun muassa opintovapaan hakeminen, myöntäminen, antamistapa ja opiskelun muoto. Järjestelmän tarkoituksena on parantaa työelämässä toimivan väestön koulutus- ja opiskelumahdollisuuksia.

Opintovapaa on siinä mielessä subjektiivinen oikeus, että työnantajan on myönnettävä se, jos laissa ja asetuksessa säädetyt edellytykset täyttyvät eikä perusteita siirtämiseen ole. Vaikka työntekijän oikeus opintovapaaseen on vahva, opintovapaata ei saa kuitenkaan aloittaa ilman työnantajalta saatua lupaa. Työnantaja voi irtisanoa työntekijän tai purkaa työsuhteen, jos työntekijä jää opintovapaalle ilman työnantajan lupaa.

Opintovapaa on lähtökohtaisesti palkaton vapaa, ellei siitä ole toisin sovittu työ- tai virkaehtosopimuksessa tai työntekijän ja työnantajan välillä. Työntekijän palvelussuhde säilyy opintovapaan aikana, mutta opintovapaa ei tarjoa täydellistä suojaa työsuhteen säilymiselle. Työsuhde on päätettävissä opintovapaan aikana samoilla perusteilla kuin muidenkin työntekijöiden työsuhteet.

Kuka voi jäädä opintovapaalle ja kuinka pitkäksi aikaa?

Oikeus opintovapaaseen koskee työntekijöitä, virkamiehiä ja viranhaltijoita. Oppisopimuskoulutusta suorittava ei voi saada opintovapaata, kuten ei myöskään valvottua työharjoittelua tekevä. Näissä työsuhteen muodoissa opiskelu on jo osa työsuhdetta.

Jos olet ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään vuoden ajan yhdessä tai useammassa jaksossa, voit saada opintovapaata enintään 2 vuotta. Sen jälkeen kun olet ollut 2 vuotta opintovapaalla, voit päästä uudelleen opintovapaalle 5 vuoden kuluttua ensimmäisen opintovapaan alkamisen jälkeen. Jos olet ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään 3 kuukautta, voit saada opintovapaata enintään 5 päivää.

Milloin ja kuinka opintovapaata haetaan?

Opintovapaata haetaan lähtökohtaisesti siinä vaiheessa, kun on saanut opiskelupaikan. Opintovapaan voi hakea joko yhtenä tai useampana jaksona. On siis mahdollista hakea kerralla 2 vuotta opintovapaata tai vaikka 6 kappaletta 4 kuukauden opintovapaajaksoa 5 vuoden aikana, ja käydä jaksojen välissä työssä. Opintovapaata voi hakea myös osalle työpäivästä, eli vapaata olisi esimerkiksi klo 14—17. Varaudu kuitenkin siihen, että opintovapaapäiviä yhteen laskettaessa osittaiset opintovapaapäivätkin voidaan katsoa kokonaisiksi opintovapaapäiviksi.

Jos opintovapaa koostuu useista jaksoista, ei opintovapaata ole pakko hakea kerralla jokaiselle jaksolle. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että opintovapaalain 8 §:n mukaan työnantajalle voi muodostua oikeus siirtää opintovapaata, kun työntekijän aikaisemmasta opintovapaasta on kulunut vähemmän kuin 6 kuukautta eikä opintovapaan aikana ole tarkoitus saattaa päätökseen aikaisemman opintovapaan aikana aloitettua opiskelua tai koulutusta.

Edellä mainitun vuoksi voi olla järkevintä hakea kaikki opintovapaajaksot kerralla, jos se on vain suinkin mahdollista. Myös Työllisyysrahaston aikuiskoulutustuki kannattaa hakea kerralla mahdollisimman pitkälle ajalle, koska jos riskit toteutuvat ja työsuhde päättyykin opintovapaan aikana sinusta itsestä riippumattomista syistä johtuen, jo myönnetyt aikuiskoulutustukijaksot maksetaan työsuhteen päättymisestä huolimatta.

Opintovapaajaksoja miettiessä kannattaa kiinnittää huomiota myös siihen, mistä muodostuu toimeentulo opintojen kesälomien ajalle. Nimittäin, jos haet 2 vuotta opintovapaata putkeen ja sinulla on joka vuosi 3 kuukautta kesälomaa (jolloin et voi edetä opinnoissa), sinulle voi muodostua ongelma kesäajan toimeentulon kannalta. Kesäloman aikana ei yleensä pysty etenemään opinnoissa, joten kesäloman ajalle ei voi suositella aikuiskoulutustuen tai opintotuen hakemista. Tukea saavilla kun on velvollisuus edetä opinnoissa ja opinnoissa etenemistä myös seurataan etuuden maksajan taholta. Jos opinnoissa ei ole edennyt vaaditulla tavalla, jo maksetut tuet voidaan periä takaisin. Siksi on erittäin järkevää selvittää etukäteen oppilaitoksen kesälomajaksot ja hakea opintovapaa siten, että nämä jaksot jäävät opintovapaan ulkopuolelle. Tuolloin palaat kesälomien ajaksi oman työnantajan palvelukseen ja toimeentulo muodostuu palkasta.

Yli 5 työpäivää kestävää opintovapaata haetaan työnantajalta kirjallisesti vähintään 45 päivää ennen suunnitellun vapaan alkamista. Silloin työnantajan on ilmoitettava hakemusta koskevasta ratkaisusta kirjallisesti vähintään 15 päivää ennen vapaan alkamista.

Enintään 5 työpäivää kestävää opintovapaata haetaan työnantajalta joko suullisesti tai kirjallisesti vähintään 15 päivää ennen suunnitellun vapaan alkamista. Silloin työnantajan on ilmoitettava hakemusta koskevasta ratkaisusta kirjallisesti vähintään 7 päivää ennen vapaan alkamista. Suosittelen opintovapaan hakemista aina kirjallisesti vaikka lain mukaan ei olisi pakko. Näin molemmat osapuolet pysyvät kartalla, mistä on sovittu ja milloin.

Opintovapaata haetaan vapaamuotoisella hakemuksella, joka sisältää opintovapaa-asetuksen 6 §:ssä määritellyt tiedot. En toista niitä tässä, mutta hyperlinkkien aikakaudella voit tarkastella asetusta itse. Valitettavasti valtakunnallisesti yhtenäistä “virallista” lomakepohjaa ei ole olemassa. Isoilla työnantajilla voi kuitenkin olla omia lomakepohjia opintovapaan hakemiseen, ja niitä kannattaa käyttää, kun mahdollista. Kirjoista ja Internetistä voi myös löytyä käyttökelpoisia lomakepohjia. Hakemuksen liitteeksi on hyvä liittää kopio oppilaitoksesta saadusta hyväksymisilmoituksesta opintoihin – tämä toimii todisteena opintovapaan hyväksyttävästä käytöstä.

Minkälaisiin opintoihin opintovapaata voi saada?

Opintovapaata voi saada julkisen valvonnan alaiseen koulutukseen tai ammattiyhdistyskoulutukseen.

Julkisen valvonnan alaisella koulutuksella tarkoitetaan valtion tai kunnan järjestämää koulutusta ja valtionosuuteen oikeuttavaa tai valtion avustuksella tuettua koulutusta sekä opetusministeriön erikseen hyväksymää muuta koulutusta. Opinnot voivat tapahtua myös ulkomailla, jos ne ovat rinnastettavissa julkisen valvonnan alaiseksi koulutukseksi.

Ammattiyhdistyskoulutuksella tarkoitetaan valtakunnallisten työmarkkinajärjestöjen välisessä työehto- tai virkaehtosopimuksessa erikseen sovittua koulutusta sekä maatalousyrittäjille järjestettyyn koulutukseen osallistumista. Jälkimmäisessä tapauksessa koulutuksen pitää liittyä maatalousyrittäjien yhteiskunnalliseen edunvalvontaan.

Kattavaa luetteloa erilaisista koulutuksista, jotka oikeuttavat opintovapaaseen, ei ole olemassa. Hyvä nyrkkisääntö kuitenkin on, että jos koulutus täyttää aikuiskoulutustuen kriteerit, täyttää se myös opintovapaan kriteerit. Aikuiskoulutusetuuksista annetun lain 6 §:ssä on kerrottu aikuiskoulutustukeen oikeuttavasta koulutuksesta. Lisäksi opintovapaa-asetuksen 3 §:ssä on listattu yksityiskohtaisesti, mitä opintovapaalla suoritettava koulutus voi pitää sisällään (opetuksen seuraamista, käytännön harjoittelua jne.).

Opintovapaalla suoritettavien opintojen ei tarvitse liittyä millään tavalla nykyiseen työhön tai aikaisempaan koulutukseen. Opintojen kohteen saa työntekijä valita itse. Opintovapaa soveltuu siis erinomaisesti myös ammatinvaihtajille. Huomioithan kuitenkin sen, riittääkö opintovapaa opintojen loppuun suorittamiseen? Jos se ei riitä, kuinka rahoitat opintovapaan ylittävän ajan? Pystytkö tekemään opintoja työn ohessa? Nimittäin, jos joudut irtisanoutumaan työstä pelkästään omaehtoisten opintojen vuoksi, ei opintojen suorittaminen loppuun työttömyysetuudella tuetusti onnistu. Työvoimakoulutus on tässä suhteessa poikkeus, mutta siitä ei tässä yhteydessä enempää.

Voiko opintovapaata saada oppisopimuskoulutukseen osallistumista varten?

Se on mahdollista, jos opiskelu on julkisen valvonnan alaista (opintovapaalain 5 § ja opintovapaa-asetuksen 2 §) ja kaikki opintovapaan yleiset edellytykset täyttyvät. Asiaa on tarkasteltava kussakin yksittäistapauksessa erikseen.

Oppisopimuskoulutus on aina määräaikainen työsuhde. Opintovapaata ei ole varsinaisesti tarkoitettu siihen, että sen aikana mentäisiin toisen työnantajan palvelukseen töihin. Sinun pitää huomioida seuraavat asiat:

• Työsopimuslain kilpailukielto: Tämä voi rajoittaa työn tekemistä tai kouluttautumista kilpailevalle työnantajalle.
• Lojaliteettivelvoite työnantajaa kohtaan: Esimerkiksi työnantajaa vahingoittavan tiedon salassapitovelvollisuus on otettava huomioon.
• Kielto tehdä kilpailevaa sivutyötä.

Keskustele näistä asioista työnantajasi kanssa. Lisäksi varmista, että opintovapaasi kesto (2 vuotta) riittää koko koulutuksen suorittamiseen. Muista myös hakea opintovapaata kirjallisesti vähintään 45 päivää ennen suunnitellun vapaan alkamista.

Voiko työnantaja estää opintovapaalle pääsyn tai siirtää sitä?

Periaatteessa työnantaja ei voi kokonaan estää työntekijää pääsemästä opintovapaalle, jos laissa ja asetuksessa säädetyt edellytykset vain täyttyvät. Työnantaja voi siirtää opintovapaalle pääsyä opintovapaalain 8 §:ssä mainituilla ehdoilla, eli muun muassa, jos opintovapaan myöntäminen hakemuksessa tarkoitettuna aikana tuottaisi tuntuvaa haittaa työnantajan harjoittamalle toiminnalle.

Tuntuva haitta voisi syntyä esimerkiksi, jos työnantajalla on vaikeaa saada sijaista lyhyiksi ajoiksi kerrallaan.

Jos aikaisemmasta opintovapaasta on kulunut alle 6 kuukautta, työnantaja voi siirtää opintovapaalle pääsyä, vaikka siitä ei aiheutuisi tuntuvaa haittaa. Siirtäminen ei kuitenkaan onnistu silloin, jos opintovapaalla saatetaan loppuun aiemman opintovapaan aikana aloitetut opinnot. Opintovapaan siirtäminen onnistuu yleensä enintään 2 kertaa peräkkäin. Poikkeuksen muodostavat ne työnantajat, joiden palveluksessa on alle 5 työntekijää, sillä heidän siirto-oikeuttaan ei ole rajoitettu.

Kuinka pitkäksi aikaa opintovapaalle pääsyä sitten voi siirtää? Työnantaja voi siirtää opintovapaan alkamisajankohtaa enintään kuudella kuukaudella kerrallaan. Jos kyseessä on harvemmin kuin kuuden kuukauden väliajoin toistuva koulutus, vapaata voi siirtää enintään siihen saakka, kunnes seuraava vastaava koulutustilaisuus järjestetään.

Voiko työntekijä siirtää opintovapaata, perua tai keskeyttää sen?

Työntekijä voi siirtää opintovapaalle pääsyä, jos opintovapaata on myönnetty yli 5 päivää eikä siirrosta aiheudu työnantajalle tuntuvaa haittaa. Opintovapaan siirtämistä voidaan hakea enintään vuodeksi kerrallaan, ja hakemus on tehtävä kirjallisesti.

Opintovapaan voi myös jättää käyttämättä kirjallisella ilmoituksella. Jos päätät olla käyttämättä opintovapaata, ilmoita asiasta työnantajallesi vähintään 2 viikkoa ennen opintovapaan alkamista.

Keskeyttäminen on mahdollista, jos opintovapaata on myönnetty yli 50 työpäivän ajaksi. Ilmoita keskeytyksestä työnantajallesi vähintään 4 viikkoa ennen suunniteltua työhön paluuta. Keskeytykselle ei tarvitse esittää erityistä syytä.

Yleensä työnantaja palkkaa opintovapaan ajaksi sijaisen, mikä mutkistaa keskeyttämistä. Jos työnantaja on palkannut sijaisen, ei työnantajalla ole velvollisuutta ottaa opintovapaan keskeyttänyttä työntekijää takaisin töihin niin kauan kuin sijaisen työsopimus lain tai työehtosopimuksen mukaan on pidettävä voimassa.

Jos tulee työkyvyttömäksi opintovapaan aikana johtuen sairaudesta, synnytyksestä tai tapaturmasta ja työkyvyttömyys jatkuu yhtäjaksoisesti yli 7 päivää, ei tämän ajan ylittävää osaa työkyvyttömyysajasta lueta opintovapaa-ajaksi. Edellytyksenä on, että työntekijä pyytää opintovapaan keskeyttämistä ilman aiheetonta viivytystä. Työntekijä voi käyttää näin säästyneen opintovapaa-ajan myöhemmin.

Keneen otan yhteyttä ongelmatilanteissa?

Katso ensiksi, löydätkö vastauksen ongelmaasi Työsuojeluhallinnon verkkopalvelun usein kysytyistä kysymyksistä. Jos kuulut ammattiliittoon, voit kysyä apua opintovapaaseen liittyvissä ongelmatilanteissa oman ammattiliiton lakimieheltä. Apua voit kysyä myös työsuojeluviranomaiselta.

/Panu
Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen koulutusneuvonta

(Päivitetty 8.7.2024. Paranneltiin tekstin kieliasua sisällön säilyessä samana. Lisättiin hyperlinkkejä tekstiin.)

(Päivitetty 24.5.2024. Päivitettiin aikuiskoulutustukea koskeva tilannetieto.)

(Päivitetty 20.12.2023. Päivitettiin tilannetietoa aikuiskoulutustuen osalta.) 

(Päivitety 1.12.2023. Päivitettiin käsitekartta blogitekstin alusta.)

(Päivitetty 20.6.2023. Lisättiin tieto hallitusohjelmaan kirjatusta suunnitelmasta aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta ja päivitettiin lähdeluettelo.)

(Päivitetty 28.4.2023. Lisättiin kysymys "Voiko opintovapaata saada oppisopimuskoulutukseen osallistumista varten?" ja vastaus sen alle. Lisättiin kysymyksen "Keneen otan yhteyttä ongelmatilanteissa?" alle vinkki Työsuojeluhallinnon verkkopalvelun usein kysytyistä kysymyksistä.)

(Päivitetty 20.5.2022. Päivitettiin linkit ja lähdeluettelo ajan tasalle.)

(Päivitetty 4.6.2021. Tarkistettiin ja päivitettiin toimimattomat linkit.)

(Päivitetty 17.11.2020. Korjattiin linkkejä, allekirjoitusta ja lähdeluetteloa.)

(Päivitetty 4.7.2019. Muutettiin käsitekartasta "Vähintään 3 kk" --> "3 - 11 kk" selkeyden vuoksi, sekä "6 pv - 2 v" --> "1 pv - 2 v", jotta ei synny virheellistä käsitystä opintovapaan vähimmäiskestosta kyseisessä tilanteessa.)

(Päivitetty 14.5.2019. Päivitettiin tekstistä "Koulutusrahasto" --> "Työllisyysrahasto". Lisättiin linkit Työllisyysrahastoon ja Kelaan. Laitettiin kaikki linkit avautumaan omiin ikkunoihin.)

(Päivitetty 15.11.2017. Lisättiin blogitekstin loppuun lisätietoihin linkki TEM:n Opintovapaa-esitteeseen.)

Lähteet ja lisätietoja

Opintovapaalaki 9.3.1979/273 (viitattu 14.10.2016)

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1979/19790273

Opintovapaa-asetus 7.12.1979/864 (viitattu 14.10.2016)

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1979/19790864

Laki aikuiskoulutusetuuksista 28.12.2000/1276 (viitattu 17.11.2020)

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20001276

TEM.fi: Opintovapaa (viitattu4.6.2021)

https://tem.fi/opintovapaa

Työmarkkinatori: Töiden ja tekijöiden kohtaamispaikka (viitattu 20.5.2022)

https://tyomarkkinatori.fi/

Työsuojelu: Opintovapaa (viitattu 14.10.2016)

http://www.tyosuojelu.fi/tyosuhde/muut-vapaat-tyosta/opintovapaa

Kirsi Parnila, Hanna Skurnik-Järvinen: Työpaikan poissaolot käytännönläheisesti (Kauppakamari 2015), s. 116-121

Valtioneuvosto: Hallitusneuvottelut 2023 (viitattu 20.6.2023)

https://valtioneuvosto.fi/hallitusneuvottelut

how I made it: Anne, Iso-Britannia

How I made it -tarinasarja sisältää aitoja kertomuksia suomalaisten työllistymisestä ulkomaille, heidän itsensä kertomana. Tarinat on aiemmin julkaistu EURES Suomi Facebook -sivulla.

Anne lähti Iso-Britanniaan etsimään seikkailua ja löysikin sitä.

Minut innosti lähtemään seikkailunhalu, halusin nähdä maailmaa ja kartuttaa kielitaitoa. Menin vaan paikan päälle Iso-Britanniaan ja aloin etsimään töitä. Olin hakenut työpaikkoja Suomesta käsin ja sitten kuuden viikon päästä maahan saapumisesta sain ensimmäisen työpaikan. Se oli ”aloituspaikka”, sillä parin kuukauden työskentelyn jälkeen sain oman alan työtä. Minulle tarjottiin uutta työtä jo aiemmin Suomesta lähettämieni hakemusten pohjalta. Minulla taisi olla onnea siinä mielessä, että en joutunut hirveän paljon hakemuksia lähettämään. Netin kautta lähettelin hakemukset. Jos olet kuitenkin jo paikan päällä Isossa-Britanniassa, kannattaa myös käydä yrityksissä.

Aluksi menin suomalaisten ystävien luokse asumaan. Asuin muutaman viikon ystävien kanssa. Kun sain uuden työpaikan toiselta paikkakunnalta, työkavereiden avulla löysin vapaan huoneen soluasunnosta. Maassa jo asuneet kaverit auttoivat paljon käytännön järjestelyissä: sosiaaliturvanumeron hakemisessa ja muissa maahanmuuttoon liittyvissä rekisteröitymisasioissa. Mieleeni on jäänyt erityisesti se, että minulle ei oikein haluttu ensin vuokrata asuntoa, koska minulla ei ollut minkäänlaisia luottotietohistoriaa Britanniassa. Isäni takasi Suomesta käsin vuokran ja faksasi asiasta todistuksen. Asioiden hoitaminen varsinkin puhelimessa englanniksi oli vaikeaa alussa vaikka kielitaitoni olikin ihan hyvä jo mennessäni. Varsinaisia epäuskon hetkiä ei ollut, mutta ajan myötä iski kyllä koti-ikävä.

Työpaikkojen sisäinen hierarkia on selkeämpi kuin Suomessa; asioita hoidetaan lähimmän oman esimiehen kautta (esim. tiimin johtaja). Suomen työpaikkoihin verrattuna työntekijän kanssakäynti ylempien esimiesten kanssa on huomattavasti rajatumpaa. Pukeutumiskoodi on yleisesti ottaen muodollisempi kuin Suomessa; työpuku on yleinen käytäntö ja farkut eivät ole yleensä sallittuja – poikkeuksena tosin esim. nuortenvaateliikkeen myyjät. Asiakaspalvelutilanteet ovat kohteliaampia, mutta myös rennompia kuin Suomessa, joten muista ”thank you”, ”please” jne. muttei kannata hätkähtää, mikäli vastauksena kuuluu ”cheers, love!” tai ”thanks, sweetie”. Ne ovat vain kohteliaita, arkipäivän fraaseja. Myös yritysmaailmassa kohteliaan muodollinen kuulumisten kysely tai small talk ovat osa business-kulttuuria. Sitä käytetään niin sähköposteissa, puheluissa kuin myös tapaamisissa.

Kaupan alalla ilta- ja viikonloppulisiä ei välttämättä makseta, vaan palkka on kiinteä ja perustuu kunkin omiin työvuoroihin tai sovittuihin työaikoihin. Yleisesti ottaen ylityölisät ja kellokorttisysteemit ovat harvinaisempia kuin Suomessa. Palkka ilmoitetaan vuosipalkkana ja se on yleensä merkitty jo työpaikkailmoitukseen. Suomessa usein käytettyyn palkkatoivekysymykseen törmää Britanniassa siis harvoin. Toisin kuin Suomessa, Britanniassa ei yleisesti ottaen kirjoiteta automaattisesti työtodistuksia työsuhteen päätyttyä. Työtodistuksen voi kuitenkin saada erikseen pyytämällä. Yleisenä käytäntönä on, että työhakemukseen merkitään kaksi suosittelijaa, joista toisen olisi hyvä olla edellisestä työpaikasta. Tämä ei ole vain muodollisuus, vaan suosittelijoihin otetaan usein yhteyttä uutta työntekijää palkattaessa. Suosittelija voi olla myös opettaja, tutor tai henkilökohtainen suosittelija, joka voi kertoa hakijasta henkilönä.

Ammattiliittoon liittyminen ei ole yhtä ”automaattista” kuin Suomessa. Liitot antavat yleensä ilmaista lakineuvontaa ongelmatilanteissa, mutta mahdolliseen työttömyysturvan suuruuteen jäsenyydellä ei ole vaikutusta. Työnantajien yleinen asenne ammattiliittoja kohtaan ei välttämättä ole yhtä suopea kuin Suomessa, vaikkakin niihin kuuluminen on myös Britanniassa työntekijän oikeus.

Parasta työssäni ja Iso-Britanniassa yleensäkin on monikulttuurisuus työpaikoilla. Siellä on hyvät mahdollisuudet työmarkkinoilla, koska vaihtoehtoja on niin paljon. Työntekijöiltä vaaditaan paljon, mutta se antaa myös mahdollisuuden oppia paljon uutta. Jos sinulla on jokin tietty tutkinto, voit Suomea vapaammin hakea ja tehdä erilaisia töitä. Osaaminen ratkaisee enemmän kuin paperit. Jos puhuu muita kieliä, on siitä hyötyä Iso-Britannian työelämässä. Myös suomen kielen taitoa tarvitaan yllättävän monessa työpaikassa.

Neuvoksi antaisin lähtijöille, että jos et tunne ketään maassa eikä sinulla ole työpaikkaa tiedossa, harkitse vakavasti au pairiksi ryhtymistä, koska sitä kautta saat asunnon ja olet paikan päällä etsimässä muuta työtä. Kannattaa lähteä rohkeasti, takaisin Suomeen pääsee aina. Jos olet Suomessa opiskelija, harkitse ihmeessä harjoittelun tekemistä Isossa-Britanniassa.