Sivut

Sivut

keskiviikko 26. syyskuuta 2018

Työnohjauksella voimavarat käyttöön


Työnohjaus on monessa ammatissa melko harvinainen etu, vaikka sillä voidaan vaikuttaa työntekijän työhyvinvointiin ja sitä kautta keskittää voimavarat itse työn tekemiseen. Työnohjaus mielletään usein mielenterveystyön ammattilaisten keinoksi selviytyä raskaassa työssä, vaikka minkä tahansa alan työntekijä, esimies tai yrittäjä voi hakeutua työnohjaukseen. Suomen työnohjaajat ry määrittelee työnohjauksen seuraavasti: ”Työnohjaus on työhön, työyhteisöön ja omaan työhön liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden tarkastelua ja jäsentämistä koulutetun työnohjaajan avulla. Työnohjauksen tavoitteena on vapauttaa voimia, luovuutta ja ajattelua työhön ja sen rajojen tunnistamiseen.”

Kiireen kokeminen työelämässä on lisääntynyt eivätkä työntekijät tai esimiehet välttämättä ehdi järjestämään aikaa pysähtymiselle, kokemusten käsittelylle tai parempien toimintatapojen pohtimiselle. Työnohjaus tarjoaa tähän ratkaisun, jossa etukäteen on sovittuna aika, jolloin työssä vastaantulevia asioita ja tunteita pääsee käsittelemään. Työnohjaus on tavoitteellista ja ennaltaehkäisevää työskentelyä, eikä sitä ole tarkoitettu vain kriisitilanteista selviämiseen. Yleisimpiä käsiteltäviä teemoja ovat työn kuormitustekijöihin tai työpaikan vuorovaikutussuhteisiin liittyvät haasteet. Työnohjauksen avulla työntekijän on helpompi tunnistaa asiat, joihin pystyy ja joihin kannattaa vaikuttaa, ja toisaalta tulla tietoiseksi asioista joihin ei voi vaikuttaa.

Työnohjaus voi olla yksilö- tai ryhmätyönohjausta. Yksilötyönohjaus on työntekijän ja työnohjaajan välistä työskentelyä ja ryhmätyönohjauksessa mukana on useampi saman työyhteisön työntekijä. Yksittäinen työnohjauskerta kestää tunnista puoleentoista ja useimmiten tapaamisia on muutaman viikon välein. Työnohjaus on perinteisesti toteutettu kasvokkain mutta nykyisin on mahdollista hakeutua työnohjaukseen myös etänä esimerkiksi videoyhteyden avulla.

Työnohjauksessa on tärkeää voida luottaa työnohjaajan ammattitaitoon. Suomalaisilla työnohjaajilla on yleensä pitkä pohjakoulutus ja he ovat oman alansa ammattilaisia. Tämän lisäksi he ovat kouluttautuneet työnohjaajaksi. Työnohjaajakoulutusta järjestetään esimerkiksi yliopistojen  täydennyskoulutuksena.  Suomen työnohjaajat ry:n sivuilta löydät lisätietoa työnohjaajan valitsemiseksi ja myös työnohjaaja-haun, jossa voi etsiä työnohjaajaa esimerkiksi paikkakunnan, pohjakoulutuksen tai työkokemuksen perusteella.

Työnohjaukseen voi päästä työnantajan maksamana ja joihinkin ammatteihin kuuluu osana työnkuvaa työnohjaukseen osallistuminen. Työnohjauksen voi ottaa esille oman esimiehen kanssa ja kysyä mahdollisuutta päästä työnohjaukseen työnantajan maksamana. Joihinkin työterveyshuollon sopimuksiin kuuluu mahdollisuus työnohjaukseen. Osa työntekijöistä ja yrittäjistä maksavat työnohjauksensa itse ja saavat melko varmasti vastinetta rahoilleen. Yksilötyönohjauksen hinnat vaihtelevat noin 70-120 euron välillä per tunti. Ryhmätyönohjaus on jonkin verran kalliimpaa, mutta yksittäistä osallistujaa kohti hinta jää matalammaksi.  

Psykologin työssäni olen osallistunut sekä yksilö- että ryhmämuotoiseen työnohjaukseen ja molemmista olen aina hyötynyt paljon. Olen ammentanut kokeneilta työnohjaajiltani ammattiosaamista ja oppinut katsomaan asioita monelta eri kannalta. Tärkeää on ollut oppia käsittelemään työn mukana tulevaa tunnekuormaa, joka on auttanut keskittämään voimavaroja olennaiseen. Parhaimmillaan työnohjauksen avulla vaikeatkin kokemukset voivat kääntyä vahvuudeksi, kun ne saa jaettua ja käsiteltyä osaavan työnohjaajan kanssa. Työnohjaus on ehdottomasti satsaus työntekijän ja koko työyhteisön hyvinvointiin.

Marianna

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti