Sivut

Sivut

keskiviikko 19. syyskuuta 2018

Pitkä työmatka – hyödyt ja haitat

Sopiva työpaikka ei aina löydy omalta paikkakunnalta, mutta kannattaako etsiä töitä kauempaakin? Pitkään työmatkaan tottuneet kertovat sekä sen hyvistä että huonoista puolista.

Joissakin töissä on mukavampaa, että asiakkaat eivät ole tuttuja tai samalta paikkakunnalta. Esimerkiksi sosiaalityöntekijät ja psykologit ovat toisinaan kertoneet, että on molemmille osapuolille etu, etteivät asiakas ja työntekijä sattumalta kohtaa vapaa-ajalla. Ennestään tutun ihmisen kanssa voi olla jopa eettisesti arveluttavaa aloittaa työskentely isojen elämänhaasteiden tukena – tuntemattomalle on helpompi uskoutua.

Toinen usein mainittu hyöty on mahdollisuus irrottautua työhön liittyvistä ajatuksista ja tunteista työmatkan aikana, jolloin saapuu kotiin valmiina vapaa-aikaan ja perhe-elämään. Omalla autolla ajava joutuu keskittymään liikenteeseen ja ajamiseen, mutta junalla tai bussilla kulkeva voi hyödyntää matka-ajan tehden töitä tai rentoutuen kirjan, käsityön tai elokuvan parissa.

Huonoihin puoliin liittyy ajankäytöllisiä ja taloudellisia haasteita. Vuorokaudesta isompi osa on varattu työn tekemiseen kuin lähellä sijaitsevassa työpaikassa (paitsi jos matkalla voi työskennellä ja se hyväksytään työajaksi). Lasten kuljetukset päiväkotiin ja harrastukseen jäävät silloin lähempänä työskentelevän vanhemman harteille, ja yksinhuoltajilla tämä voi kokonaan estää työn hakemisen kauempaa.

Työmatkakuluja kohtuullistaa verovähennys, ja paljon matkustavat voivat myös hyödyntää sarjalippuja, kuukausilippuja ja kuljetusyhtiöiden tarjouksia. Osa työnantajista tarjoaa myös mahdollisuuden tehdä ainakin välillä etätyötä, mikä tasaa työhön kuluvaa matkustusaikaa. Saattaa myös olla, että palkka on sen verran suurempi kuin kotipaikkakunnalla tarjolla olevissa töissä, että ero tasaantuu. Aina kotipaikkakunnalla ei ole työtä tarjollakaan.

Jos työpaikka on todella kaukana, tai julkiset kulkuyhteydet ovat heikot, saattaa joutua hankkimaan toisen asunnon työskentelypaikkakunnalta. Vuokran saa vähentää tulonhankkimiskuluina tietyin ehdoin (esim. puolison tai perheen pitää jäädä asumaan kotipaikkakunnalle; sinkut eivät toistaiseksi tätä vähennystä saa). Työasuntovähennykseen on tulossa korotus: tässä Taloustaitoblogissa kerrotaan tarkemmin sen vaikutuksista. Elinkeinoministeri Lintilä on toivonut vähennyksen laajennusta koskemaan sinkkujakin, mutta toistaiseksi tällaista uudistusta ei ole näköpiirissä.

Pitkänmatkalaiset kertovat myös pienistä riesoista, joita kaukana sijaitsevaan työpaikkaan liittyy: jos jotain olennaista jää kotiin, sitä ei voi käväistä noutamassa ruokatunnilla. Perheen koululaisen avuksi ei voi nopeasti rientää, jos koulupäivän jälkeen tapahtuu jotain, missä tarvittaisiin aikuista. Myöskin julkisen liikenteen lippuhinnoissa muualta tuleva voi olla eri asemassa kuin kuntalainen: edullisempia kuukausilippuja myydään ainakin pääkaupunkiseudulla vain kunnan omille asukkaille, muille se on kalliimpaa.

Pitkillä työmatkoilla onkin todettu olevan yhteyttä työn kuormittavuuteen: etenkin yli sadan kilometrin työmatkat vaikuttavat erittäin negatiivisesti muun muassa kotitöiden tekemiseen, vapaa-aikaan perheen ja ystävien kanssa sekä harrastuksiin. Erityisesti alle 40-vuotiaat perheelliset kokevat näin. Perheen tilanteeseen sopivilla järjestelyillä ja läheisten avulla tämä voi kuitenkin osoittautua toimivaksikin ratkaisuksi – ainakin joksikin aikaa.

- Satu –

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti