TOIVEET 2018

Vuoden vaihde on luonteva hetki arvioida ja toivoa. Haluaisin että voisit yhdistää tähän arvioon sen saman kauniin rauhan tunteen, mitä tunnet joulun alla ojentaessasi ystävälle joulutervehdystä, istuessasi kuuntelemassa kauneimpia joululauluja tai katsoessasi lapsen iloa lahjaa avatessa. Mistä asiasta voisit kiittää itseäsi tänä vuonna? Sait ehkä iloa kun autoit kesällä nurmen leikkuussa tai kun keräsit marjoja talven varalle. Ehkä sinulla oli tärkeitä oivalluksen hetkiä oman elämän äärellä tai kohtaamisissa toisten ihmisten kanssa. Olet ansainnut kiitoksen monista hetkistä jotka ovat ainutlaatuisia ja mahdollisia vain siksi että sinä olit niitä hetkiä luomassa.

Entä ensi vuonna? Mitä sinulle itsellesi tärkeitä asioita haluat olla toteuttamassa ensi vuonna? Kenen kanssa haluaisit tutustua paremmin? Millä eri tavoin voisit tehdä omasta elämästä mieluisan? Nämä ovat toiveita, joita vain sinä voit toivoa itsellesi. Toivo tuo suuntaa ja merkitystä elämään, se luo parempaa mielialaa ja kunnioitusta elämää kohtaan. Kun itse ohjaa omaa elämäänsä kuin myötätuntoinen vanhempi, joka haluaa parasta lapselleen, silloin on turvallista elää ja kasvaa. Se voi joskus tarkoittaa sitä, että joutuu kieltäytymään ja olemaan eri mieltä toisten kanssa. Joskus on yksinäistä, tai joskus on liikaa itseen kohdistuvia vaatimuksia. Erityisesti niihin hetkiin tarvitset myönteisiä ajatuksia itseäsi kohtaan, ja kaikkea muuta hyvää mihin kurottaa alamäen koittaessa. Jos katsot tarkkaan, sinussa on paljon sellaista hyvää, mitä olet jakanut toisille iloa tuottaen. Osaat, uskallat ja pystyt. Tänä vuonna jotain sellaistakin voi kuulua elämään, mitä et ennen ole uskaltanut toivoa. Mitähän se voisi olla?

Heli

Hyvän joulun toivotukset!

Sytytän kynttilöitä tänä jouluna.
Ilon kynttilöitä surusta huolimatta.
Toivon kynttilöitä sinne, missä on epätoivoa.
Rohkeuden kynttilöitä sinne, missä pelko on lähellä.
rauhan kynttilöitä myrskyjen runtelemiin päiviin,
armon kynttilöitä helpottamaan raskaita taakkoja.
Rakkauden kynttilöitä inspiroimaan kaikkea elämistäni.
Kynttilöitä, jotka palavat koko vuoden.

- Howard Thurman -

Jos en olisikaan tällä alalla...

Uraohjauksessa asiakkaamme pyrkivät yhdessä ammattilaisen kanssa suunnittelemaan työuraansa tietoisesti. Silloin otetaan huomioon elämäntilanne, koulutustausta, aiemmat työtehtävät, kyvyt ja kiinnostukset sekä tavoitteet. Ihan toimiva menetelmä, vaikkei elämää aina voikaan täysin suunnitella, sillä yllätyksiä ja esteitä voi tulla tielle. Suunnittelu auttaa kuitenkin ottamaan tilaisuudesta vaarin ja suuntaamaan ponnistelut tiettyyn kohteeseen, mikä kovastikin tehostaa tuloksia.

Joskus voi kokeilla toimia toisinkin. Facebookissa kiersi syksyllä hauska mutta myös hyödyllinen pyyntö: kertokaa, ystäväni, missä työssä te näkisitte minut, jos en olisi nykyisissä tehtävissä. Itse sain ehdotuksia laidasta laitaan:

Opettaja

Toimittaja, kirjailija, tiedottaja

Lämminhenkisen kirjakahvilan pitäjä

Burleskitanssija

Tulkki tai kielenkääntäjä

Matkaopas

Gallerian pitäjä

Vanhusten hoivakodin perustaja ja omistaja

Konsultti

Luomuviljelijä, puutarhuri tai hortonomi

Maajussille morsian -ohjelman juontaja

Kiitokset ystävilleni, nytpä on vaihtoehtoja, jos psykologin tehtävät joskus jättäisin! Tottahan osa ehdotuksista on hupaisiksi tarkoitettukin, mutta vitsissä aina totta toinen puoli? Sokeasti tuttavien neuvoja ei kannata seurata, koska itse on aina vastuussa tekemistään ratkaisuista, mutta mielenkiintoista ainakin on välillä kurkistaa itseään toistenkin silmin. Mitä arvelet itse kuulevasi, jos kysyt samaa?

- Satu -

Palkat puheeksi?

Suomessa ei ole ollut tapana puhua oman palkan suuruudesta. Aihe kuitenkin kiinnostaa kovasti: iltapäivälehtien palkkavertailut saavat vuodesta toiseen paljon lukijoita. Toisten palkkojen suuruus kiinnostaa, koska haluamme tietää, saammeko itse sopivan kokoista palkkaa. Myös alaa valitessa on järkevää selvittää paitsi työllistymismahdollisuudet, myös odotettavissa olevat ansiot.

Pitäisikö julkaistujen keskiansioiden lisäksi rohkaistua puhumaan omasta palkasta kahvipöydissäkin? Mitä tapahtuisi, jos näin tapahtuisi? Perusteluita löytyy puolesta ja vastaan.  

Kyllä, koska…

- Osalla aloista kerrotaan mielellään tehtäväkohtainen palkka, ei kokonaisansioita, jolloin palkat eivät ole vertailukelpoisia - kaikilla aloilla pitäisi verrata kokonaisansioita keskenään. Avoin keskustelu selventäisi asiaa.

- Monilla on harhakäsityksiä toisten palkoista, kumpaankin suuntaan. Tuttavien ja työkavereiden palkkojen tietäminen voisi johtaa oikeampaan käsitykseen. Tämä voisi auttaa omassa palkkaneuvottelussa, etenkin jos huomaa olevansa palkkakuopassa. Työelämässä on voimassa tasapuolisen kohtelun vaatimus ja (palkka-)syrjinnän kielto, eli yhtä vaativasta tehtävästä pitää maksaa yhtä suurta palkkaa. Jos samoista tehtävistä maksetaan toiselle sukupuolelle vähemmän kuin toiselle, syntyy syrjintäolettama, mikä on työnantajalle todella vakava asia. Näitä asioita ei saada korjattua, jos palkoista ei puhuta.  

- Palkkojen määräytymisen perustelusta tulisi välttämätöntä. Nytkin on olemassa monenlaisia palkkausjärjestelmiä, mutta usein palkansaaja kokee, ettei voi juurikaan vaikuttaa palkkansa suuruuteen. Avoin keskustelu lisäisi ymmärrystä siitä, mistä työntekijälle oikeastaan maksetaan.

Ei, koska…

- Ihmiset ovat ilkeitä ja kateellisia, minkä vuoksi odotettavissa olisi katkeria kommentteja. "Mitä tuokin muka tekee palkkansa eteen?"  "Hyvähän sinun on sanoa, kun palkkasi on noin suuri." "Kokeilisitpa elää tällä minun palkallani." jne.

- Monelle yksityisyys on tärkeää. Mitä vähemmän puolitutuilla on tietoa henkilökohtaisena pidetyistä asioista, sen parempi. Palkkaa pidetään yksityisasiana siinä missä painoakin.

Kaikille bruttopalkan ja nettopalkan erot eivät ole selviä. Vertailussa on yleensä bruttopalkka, joskus lehtijutuissa tosin haastateltava kertoo paljonko palkasta jää käteen verojen ja veroluonteisten maksujen jälkeen. Iso ero bruttopalkoissa ei välttämättä olekaan niin iso ero nettopalkoissa. Hyvätuloinen saattaa lisäksi joutua maksamaan kaikesta täyden hinnan, ja pienituloisempi saa tasoitusta mm. pienemmillä lasten päivähoidon maksuilla. Oltaisiinko valmiita puhumaan enemmän myös tästä? Muuten palkkakeskustelu voi jäädä hedelmättömäksi tai olla jopa vahingollista.

Tässä muutama linkki palkkavertailusivustoille ja lehtiartikkeleihin (Linkit etsitty 4.12.2017. Uraohjausväki ei vastaa linkitettyjen sivustojen palkkatietojen oikeellisuudesta). Palkkatietoja löytyy myös mm. ammattiliittojen ja keskusjärjestöjen sivuilta ja työpaikkailmoituksista. Lisää oma palkkavertailulinkkisi kommenttina!

https://www.stat.fi/til/pal.html

https://yle.fi/uutiset/3-9778721

https://tyopaikat.oikotie.fi/palkkavertailu?gclid=Cj0KCQiAgZTRBRDmARIsAJvVWAuduNSEbjInjfTw0s0SxlFGgqtzuqYJXVzVBGUh63bMcmuhrd6ZEXUaArksEALw_wcB

https://palkkavertailu.com/

http://www.iltalehti.fi/tyoelama/2016103122515044_tb.shtml

https://www.foreammatti.fi/

- Satu - 
linkit päivitett 24.1.2020

Ajattelun kehittyminen vaatii mielikuvituksen ruokkimista

Ajaessani työpaikalle kuuntelin autoradiosta keskustelua uudesta ”Tuntemattoman sotilaan” Aku Louhimiehen ohjaamasta elokuvaversiosta. Yksi keskusteluun osallistunut henkilö sanoi, ettei ole nähnyt ensimmäistäkään versiota kyseisestä elokuvasta eikä ole lukenut Väinö Linnan teosta. Höristin korviani, sillä eikö kuuluisi yleissivistykseen tuntea joko tuo elokuva tai kirja? Kun kahvitauolla luin Kauppalehti Optiosta juttua paljon lukevasta kirjailija-ohjaaja Juha Hurmeesta, mieleeni palasi tuo kysymys yleissivistyksestä. Jutun mukaan Juha Hurme keskittyy klassikkoihin, ”sillä ajan tuhlaaminen surkeaan kirjallisuuteen tuhoaa kyvyn ajatella”. Hurme tietenkin liioittelee.

Vanhanaikaisen tietosanakirjan (Factum) mukaan ajattelu on mielikuvien tasolla tapahtuvaa toimintaa. Ajattelu tapahtuu kielellisten käsitteiden varassa, joka korkeimmassa muodossaan perustuu loogisiin päätelmiin. Ajattelun muotoja ovat myös unelmointi, haaveilu ja kuvitelmat. Ajattelusta on saatavilla monenlaista uutta tietoa. Tieto, että ajattelu kehittyy ajattelemalla, on vieläkin totta.

Olin todella ilahtunut, kun viikonloppuna löysin kauan purkamattomana olleesta muuttolaatikosta lukion aikaisia psykologian kirjojani. Avasin erään harjoituskirjan ajattelu-kohdasta. Luin tuttua asiaa siitä, kuinka yksilön kehityksessä lapsesta aikuiseksi ja kulttuurin kehityksessä luonnonkansasta sivistyskansaksi ajattelu kehittyy samoin: konkreettisesta siirrytään abstraktiin ajatteluun, kokonaisvaltaisesta ja jäsentymättömästä jäsentyneisiin kokonaisuuksiin ja maagisesta tosiasioihin pitäytyvään ajatteluun.

Mutta mitä tarkoitetaan nykyään yleissivistyksellä? Perinteisen määritelmän mukaan sivistys on kasvatuksen kautta omaksuttua tietoa ja henkistä kehittyneisyyttä. Edesmenneen arvostetun professori Jaakko Hintikan mukaan yleissivistyksessä on kyse tiedoista ja taidoista, joita yksilö nyky-yhteiskunnassa tarvitsee. Yleissivistys on ennen kaikkea tiedon soveltamista ongelmatilanteissa ja taitoa esittää oikeita kysymyksiä.

Jyväskylän yliopistossa yksi psykologian sivuaineistani oli filosofia. Sain kuulla emeritusprofessori Reijo Wileniuksen luentoja. Hänestä on Tiina Tikkasen haastattelu Opettaja-lehdessä (15/2015). Wileniuksen mukaan sivistys on sitä, että ihminen löytää omat voimavaransa ja ulottuvuutensa ja ryhtyy miettimään, millä tavalla hänen koko ihmisyytensä pääsee esiin tässä elämässä ja mitä hän voi antaa toisille. Ihmisen olemus on fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja henkinen. Henkistä ovat ikuiset arvot; tosi, hyvä, oikea ja kaunis. Arvot selventyvät konkreettisessa toiminnassa.  Wilenius toteaa, että esimerkiksi opettajan ammatista tulee antoisaa siinä vaiheessa, kun oppilaat alkavat vaikuttaa opettajaan dialogin kautta.

Ajattelu on kehittynyttä, kun osaa tarkastella asioita ja ilmiöitä monesta näkökulmasta. Ajattelu vaatii rauhoittumista. Kiire on ajattelulle haitaksi. Kiire aikaistaa kasvua ja lyhentää lapsuutta on Wileniuksen mielestä ”inhimillisen kasvun vihollinen”. Lapsen tietoisuutta pitäisi ruokkia leikillä ja saduilla, koska kehitys käsitteelliseen ajatteluun kulkee mielikuvien kautta. Wilenius toteaa vielä, että ”ihmisen onni ja onnettomuus riippuvat siitä, toteutuuko hänen sosiaalinen puolensa, löytääkö hän elämässä mielekkyyttä ja tajuaako hän oman asemansa maailman kokonaisuudessa.”

Satu ”Vihreä hirvi”

Olipa kerran hirvi, joka oli vihreä. Vihreä hirvi oli hyljeksitty, se ei päässyt muiden hirvien suosioon. Hirvi kasvoi suureksi ja eli rauhallisesti elämäänsä. Vuodesta toiseen, keväästä syksyyn. Aina syksyisin se ihmetteli, mihin kaikki muut hirvet hävisivät. Lopulta se oli oikein onnellinen ja iloinen hirvi, sillä se sai aina vain jatkaa elämäänsä. Muista hirvistä monet joutuivat syksyisin hirvestyksen aikana hirvenmetsästäjien saaliiksi. Osasiko vihreä hirvi tätä ymmärtää, sitä satu ei kerro. Sen pituinen se!

Elise

Mitä tehdä, kun ei terveydellisistä syistä pysty jatkamaan nykyisessä työssä?

Monilla uraohjauksen asiakkailla on työurallaan sellainen tilanne, että terveydentilan vuoksi ei pysty enää jatkamaan työssään. Tilanteeseen liittyy usein epävarmuudesta johtuvaa psyykkistä kuormitusta sekä epätietoisuutta siitä, miten edetä. Kokosimme tähän ohjeita:

1. Hakeudu lääkärin vastaanotolle

Aivan ensimmäiseksi kannattaa keskustella lääkärin kanssa tilanteesta. Työsuhteessa oleville työterveyslääkäri on ensisijainen taho. Lääkäri arvioi sairauden tai vamman laatua ja sen aiheuttamia työrajoitteita. Yleensä ensiksi pohditaan, olisiko nykyisessä työssä erilaisilla tukitoimilla tai työnkuvan ja työajan muutoksilla mahdollista jatkaa.

2. Keskustele esimiehesi kanssa

Lääkärin arvion jälkeen on hyvä ottaa asia puheeksi esimiehen kanssa. Keskustelut terveydentilaan liittyvistä asioista ovat luottamuksellisia ja esimies on näistä asioista vaitiolovelvollinen. Esimiehellä on vastuu työntekijän työkyvyn ylläpitämisestä, joten hänen on asemansa vuoksi reagoitava asiaan ja etsittävä ratkaisuja. Kannattaa miettiä jo ennen keskustelua, millaisia muutoksia tarvittaisiin ja ehdottaa niitä keskustelussa esimiehelle rauhallisesti perustellen. Voi myös kysyä, olisiko työnantajalla tarjota terveydentilalle paremmin sopivaa työtehtävää.

3. Työterveysneuvottelu

Usein on hyödyllistä järjestää työterveysneuvottelu työntekijän tilanteesta. Aloitteen työterveysneuvotteluun voi tehdä esimies, työntekijä tai henkilöstöhallinnon tai työterveyshuollon edustaja. Joskus aloite voi tulla myös työsuojeluvaltuutetulta, luottamusmieheltä, muusta terveydenhuollosta tai kuntoutustaholta. Työterveysneuvottelu toteutetaan työntekijän suostumuksella. Siinä ovat läsnä työntekijä, työnantajan edustaja (yleensä lähiesimies) sekä hoitava työterveyslääkäri. Tavoitteena on yhteistyössä auttaa työntekijää sovittamalla työtä hänen työkykyynsä sopivaksi ja etsiä keinoja siihen, millaisin käytännön toimin voidaan tukea työntekijän työkykyä. Tilanteen ratkaisemiseksi voidaan kutsua mukaan henkilöstön tai työsuojelun edustaja, ylempi esimies tai muita tahoja. Työntekijällä on oikeus kutsua neuvotteluun valitsemansa tukihenkilö (esim. luottamusmies). Terveydentilatietoja käsitellään vain työntekijän suostumuksella. Kaikki työterveysneuvotteluun osallistuvat ovat salassapitovelvollisia.

Lisätietoja: https://www.ttl.fi/tyontekija/tyoterveyshuolto/tyokyvyn-tuki/tyoterveysneuvottelu/

4. Ammatillisen kuntoutus

Jos työpaikalla tehtyjen tukitoimien, työhön liittyvien käytännön järjestelyjen ja mahdollisen työnkuvan muokkauksen jälkeen oireilu ja terveydelliset ongelmat edelleen jatkuvat ja ammatinvaihto on terveyssyistä välttämätöntä, on syytä miettiä ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksia. Jos nykyisessä työssä ei pysty enää jatkamaan, lääkärin kanssa pohditaan alanvaihtoa ja uudelleenkouluttautumista. Lääkäri arvioi työrajoitteet ja niiden vaikutuksen työkykyyn ja kirjoittaa B-lausunnon. Sen perusteella voi hakea ammatillista kuntoutusta, joka voi olla esimerkiksi koulutusta, kurssitusta tai työkokeilua. Kannattaa miettiä, millaista työtä pystyisi tekemään, mitä haluaisi tehdä ja miten hankkisi tarvittavan uuden osaamisen. Ammatillisesta kuntoutuksesta vastaavat työeläkelaitokset ja Kela.

Lisätietoja: https://www.tyoelake.fi/elakkeet-eri-elamantilanteissa/kuntoutuksella-takaisin-toihin/#title

5. Täytä hakemus

Ammatillista kuntoutusta haetaan täyttämällä hakemuslomake. Siinä kuvataan omin sanoin terveysrajoitteiden vaikutus työntekoon ja työssä selviytymiseen. Lisäksi kerrotaan, mihin ammattiin aikoo vaihtaa ja millä keinoin. Hakemukseen liitetään lääkärinlausunto ja työnantajan selvitys työssä tehdyistä muutoksista, joilla työssä selviytymistä on tuettu. Hakemus lähetetään siihen vakuutusyhtiöön, jossa on työeläkevakuutettuna. Hakemuksen voi lähettää, vaikka ei vielä tietäisi, mikä uusi ammatti itselle sopisi. Työeläkelaitokselta saa tarvittaessa ohjausta alanvalintaan.

Oman työeläkelaitoksen voi selvittää www.tyoelake.fi-sivuston verkkoasiointipalvelusta valitsemalla etusivulta linkki ”Siirry työeläkelaitoksesi palveluun”. Sivustolta löytyy lisätietoa ammatillisesta kuntoutuksesta ja hakemuslomakkeet ohjeineen. Tiedon omasta työeläkelaitoksesta saa myös kysymällä Kelasta, omasta työterveyshuollosta tai palkanlaskijalta.

Milla ja Sari

Ajat muuttuvat – fyysikkokin voi lakata kynsiään

Luin jutun (HS 15.10.2017) fysiikan tohtori Anna Parikasta, joka tutkii tähtitiedettä Kölnin yliopistossa Saksassa. Hän tekee töitä muun muassa NASA:n lentävässä tutkimuslaitoksessa Sofia-observatoriossa ja tutkii tähtien syntyä ja sitä edistäviä olosuhteita. Hän kertoo, kuinka joutuu aina uuden observatoriokampanjan alkaessa todistamaan pätevyytensä ja osaamisensa. Ennakkoluulot ovat vahvoja. Eihän naiset osaa tehdä tiedettä eivätkä ainakaan luonnontieteellisillä aloilla. Parikka kertoo NASA:n tukikohdan portilla vartijan kysyneen, onko hän sairaanhoitaja. Parikka toteaa, ettei enää jaksa todistella osaamistaan, vaan hoitaa työnsä hyvin ja yrittää olla välittämättä muusta.

Agronomi, Eviran tutkija, maa- ja metsätaloustieteen tohtori Johanna Muurinen kertoo samassa jutussa, että yliopistossa hänet otettiin vakavasti vasta, kun hän aloitti väitöskirjan teon. Naisroolimallien puuttuminen estää tyttöjen ja naisten etenemistä tiedeuralle matemaattisissa aineissa. Viittaukset naiseuteen vievät uskottavuutta. Tieteenteon ja perheen yhteensovittaminen on haastavaa. Kasvamassa on onneksi uusi sukupolvi, jolle on luonnollista, että tytötkin tekevät tiedettä.

Rallikuski Emma Kimiläinen kertoi televisiossa (TV1 Perjantai 13.10.2017) uransa alkutaipaleelta, millaisia reaktioita kilpakumppaneissa ja heidän vanhemmissaan hänen menestyksensä kilpailuissa herätti. Oli nöyryyttävää ja suututtavaa hävitä tytölle. Onneksi suhtautuminen on alkanut jo muuttua. Enää ei tarvitse olla yksi jätkistä, hän totesi.

Jenna Keinänen, Eveliina Heiskanen ja Jasmin Tuominen ovat rekkakuskeja. He kertovat lehtihaastattelussa (Itä-Savo 15.10.2017), että toisinaan saa kuulla vähättelyä. Kun mies tekee virheen, se on vain virhe. Kun nainen tekee virheen, hän ei osaa. Motivoivaa on nähdä asiakkaan yllättynyt ilme, kun ahtaaseen pihaan peruuttaneen ison rekan nupista nousee nuori nainen. Alalla saa kohdata ennakkoluuloja. Vaikka kielteisiä kommentteja kuulee paljon, myönteisiä kuulee sitäkin enemmän. On palkitsevaa onnistua haastavissa tehtävissä. Tukkirekan ajaminen metsässä paikkoihin, joihin ei normaalisti mentäisi henkilöautollakaan, ja lastaaminen sekä ajaminen pois metsästä on haastavaa. Onnistuminen palkitsee. Osaaminen ja itseluottamus tulevat tekemällä.

Ennakkoluulot kumpuavat usein epätietoisuudesta. Mielikuvat ammateista ja niiden vaatimuksista voivat olla vanhentuneita samoin kuin käsitykset tyttöjen ja poikien, naisten ja miesten oppimisesta ja pärjäämisestä.

Lue myös juttu (YLE 12.10.2017) kahdeksasta yleisestä ammatista, joita leimaa väärä mielikuva. Siinä kerrotaan, millaista on lähihoitajan, kokin, opettajan, hitsaajan, IT-alan ammattilaisten, myyjän ja lastentarhanopettajan työt sekä kesätyöt ja muut kausityöt. https://yle.fi/uutiset/3-9867209?origin=rss

Sari

Menestyminen vaatii harjoittelua

Television taitoja mittaavat kisailut tarjoavat viihdettä laulamisen, leipomisen, kokkaamisen ja erilaisten esiintymisten muodossa. Kilpailijoiden pääsy osallistujiksi ei ole sattumaa tai hetken panostus. Usein takana on vuosien harjoittelu ja rohkeuden kerääminen. Rohkeus osallistua ja luottamus omaan osaamiseen ovat vaatineet lukuisia epäonnistumisia. Jokainen keikka, leivonnainen, ruoka-annos tai lavan haltuunotto ei ole onnistunut toivotusti. Epäonnistumisista huolimatta kisaaja on halunnut oppia lisää ja hän on kääntänyt epäonnistumiset voitokseen oppimalla niistä.

Työpaikan tai alanvaihto ei välttämättä vaadi vuosien panostusta. Rohkeutta kuitenkin vaaditaan. Totuttu ja turvallinen tekeminen on helppo valinta, joka ei vaadi ylimääräistä ponnistelua. Kehittymiseen vaaditaan uskallusta mennä eteenpäin. Ääripäiden, eli jäämisen ja lähtemisen väliin jää kuitenkin laaja liikkumatila. Menestyminen työnhaussa vaatii perehtymistä varteenotettaviin vaihtoehtoihin, työhakemusten ja CV:n laadintaa ja muokkausta sekä yhteydenottoja työnantajiin ja verkostoihin. Työhakemusta ei tarvitse kirjoittaa yhdeltä istumalta. Vaihtoehtojen vertailu ei myöskään tarkoita, että päätös lähteä olisi vielä tehty.

TV-ohjelmat luovat yksinkertaistettua mielikuvaa onnistumisesta ja eteenpäin menemisestä. Esimerkiksi koripallon ja Lauri Markkasen uran seuraamisen aloittaminen syksyn 2017 EM-kisoista ovat vain katsaus tähän lajiin ja siinä vaadittaviin taitoihin. Peli on eräänlainen taidonnäyte, jossa pelaamiseen on vaadittu lukemattomia tunteja liikeratojen, lihaskunnon ja pelitaktiikoiden harjoittelua. Vaikka moni rinnastaa urheilusuorituksen työnhakemiseen ja työssä menestymiseen, nämä ovat kaksi eri asiaa.

Työ on useimmille työssäkäyville osa arkea. Tämä on eri asia, kuin omistautua työlle tai tehdä siitä elämäntehtävä. Urheilussa ja taiteissa menestyminen vaatii monesti omistautumista, mikä on jokaisen oma valinta. Useissa työtehtävissä ja työnhaussa riittää kuitenkin inhimillinen panostus, mitä voi tukea riittävällä ja mielekkäällä palautumisella. Ne suoritukset, joita näemme urheilijoilta ja esiintyjiltä, ovat hetkellisiä ponnistuksia. Kukaan ei pysty antamaan parastaan koko ajan.

Kootusti:

1.       Jos haluat kehittyä alallasi tai vaihtaa alaa, älä pelkää epäonnistumista.

2.       Huolehdi jaksamisestasi. Ilman voimavaroja et pääse pitkälle.

 

Hannele

Ajanvaraus TE-palveluiden psykologille

 

 

TE-palveluiden ammatinvalinnan- ja uraohjaus on henkilökohtaista, luottamuksellista ja maksutonta palvelua, johon jokainen työ- tai koulutustilanteesta riippumatta voi halutessaan hakeutua. Ammatinvalinnanohjauksessa hahmotetaan työhön tai koulutukseen liittyvää elämäntilannetta ja toiveita sekä suunnitelmia näiden suhteen yhdessä psykologin kanssa. Jokainen ohjausprosessi rakentuu yksilöllisesti ja näin ollen ohjauksen sisältö ja kesto vaihtelevat. Ohjauksen tavoitteena on auttaa asiakasta löytämään itselle sopiva ratkaisu kiinnostukset, vahvuudet, realiteetit ja mahdolliset rajoitteet huomioiden.

Ammatinvalinnan- ja uraohjausta tarjotaan TE-toimistoissa kasvokkain tapahtuvana palveluna ja tarvittaessa mm. välimatkojen vuoksi puhelimitse tai videolla. Valtakunnallisesti ohjausta tarjotaan TE-puhelinpalveluiden uraohjauksessa puhelin- sekä video-ohjauksena. Asiakkaan on mahdollista valita itselle sopivin palvelumuoto. Ajanvarausohjeet ammatinvalinnanohjukseen alueittain on esitelty alla. Ohjaukseen hakeutumisesta voi tiedustella myös TE-toimistossa asioidessaan tai tarvittaessa jättää yhteydenottopyynnön Oma asiointi -palveluun. Ammatinvalinnasta voit lukea lisää 

VALTAKUNNALLINEN PALVELU:

TE-puhelinpalveluiden uraohjaus palvelee valtakunnallisesti puhelimitse ja videolla. Voit varata itsellesi sopivan ajan osoitteessa https://uraohjaus.te-palvelut.fi/#!/ . Voit saada ohjausta myös ilman ajanvarausta ma ja to klo 12–16 numerosta 0295 020 720.

PALVELUT ALUEITTAIN:

Asiakkaan on mahdollista valita itselle sopivin palvelumuoto. Ajanvarausohjeet ammatinvalinnanohjaukseen alueittain löydät TE-palveluiden sivuilta. Jos kuulut kuntakokeiluun, tiedustele ohjausta omasta kuntakokeilustasi. Ohjaukseen hakeutumisesta voi tiedustella myös asioidessaan tai tarvittaessa voi jättää yhteydenottopyynnön Oma asiointi -palveluun. 

 Heli

tietoja ja linkkejä korjattu 21.9.2022

 

 

 

Luovutatko liian helposti

Asetamme itse oman elämämme tavoitteet. Työelämää miettiessä haasteita voivat olla esimerkiksi opiskelupaikan saanti, työpaikkahaut, alan vaihtaminen tai uralla mielekäs eteneminen. Haluan tuoda muutamia tavoitteen saavuttamisen pulmakohtia esiin, jolloin pääset miettimään omalta kohdaltasi juuri sinulle ominaisia tapoja, joilla saatat vaikeuttaa omien tavoitteiden saavuttamista. Miettimällä mahdolliset sudenkuopat voit varautua niihin etukäteen ja tunnistaa ne paremmin kohdatessa, jolloin ne ovat helpommin ylitettävissä. 

1. Nopeiden tulosten odottaminen

Mieti tulevaisuutta tänä viikkona, lähikuukausina ja lähivuosina. Mitä voit tehdä tavoitteesi eteen näinä kolmena eri ajanjaksona? Mitä isompi ja monivaiheisempi muutos on, sitä kauemmin sen saavuttaminen kestää. Toisaalta ”verkkojen pitäminen vedessä” usein riittää, etenkin työ- ja opiskelupaikkojen kohdalla saatamme odottaa myös suotuisaa yllätystä, joka saattaa muuttaa tavoitettakin (omalle paikkakunnalle tulee saataville joku uusi, soveltuva vaihtoehto joka tärppää). Tavoitteiden kohdalla väliarvointi pitää yllä etenemisen tunnetta – voit kerätä seikkoja joita olet jo tehnyt ja selvittänyt tielläsi. Kun takanapäin on tavoitteen eteen työskentelyä, voit olla varma että etenet, ehkä muistat myös osaksesi tullutta kannustusta, joka antaa voimia huomiseen.

2. Jäät kiinni aiempiin virheisiin tai menneisyyteen, hidasteen kokeminen esteeksi

Pessimisti ei pety ammattiurallaankaan, mutta hän ei huomaa merkityksellisiäkään seikkoja ympärillään, jotka voisivat edesauttaa tavoitteen toteutumista. Pessimistin elämässä on usein syitä, jotka ovat ajaneet hänet ajattelemaan kielteisesti omista mahdollisuuksistaan. Ehkä hänellä on ollut lähipiiri, joka ei kannusta. Ehkä on ollut menetyksiä ja epäonnistumisia tai häpeää. Mikä sinun elämässäsi on toiminut jarruna? Ehkä voisit kokeilla uhmata kielteisiä ajatuksia ja toimia niistä huolimatta tavoitteen suuntaan. Saatat yllättyä.

3. Muutosvastarinta ja tulevaisuuden pelot

Tuntematon huominen voi tuntua uhkaavammalta kuin tämä hetki puutteineenkin. Vain uskaltamalla ajatella tulevaisuutta, vaikka varautuenkin, voit luoda uutta ajattelua josta on hyötyä tulevaisuudessa. Onni suosii valmistautunutta mieltä. Sinun on tulevaisuudessa helpompi tarttua aukeaviin mahdollisuuksiin, jos olet kehittänyt joustavaa ajattelutapaa etukäteen.

4. Itsensä tai tavoitteen mitätöiminen, uskon loppuminen                                                                                      

Itsetuntemus on tärkeää tavoitteellisessa toiminnassa. Kannattaa kysyä itseltäsi, mistä junnaaminen tavoitteen suhteen johtuu. Etkö usko itseesi, etkö usko tavoitteeseen, ovatko pettymykset voittaneet sinut? Vai onko kenties niinkin että tämä ei ollut sinulle oikea tavoite? Voi toki olla niinkin, että kannattaa jättää tämä tavoite sivupolulle ja tavoitella B-vaihtoehtoa välillä, jos sillä polulla pääsisitkin parempiin tuloksiin.

5. Marttyyriasenne

Tästä asenteesta kannattaa pyrkiä eroon mahdollisimman pian, siitä ei ole hyötyä itsesi, mielialasi tai tavoitteidesi kannalta. Yritä kehittää myönteistä minäkäsitystä ja jättää muu maailma arvoonsa.

6. Tavoitteen asettamisen pulmat

Mihin laitat rimasi asioiden suhteen? Matalampi rima on helpompi ylittää, mutta korkeamman riman ylittäminen tuo suurempaa tyytyväisyyttä ja enemmän myönteisiä tuloksia kerralla. Saatat asettaa riman myös liian korkealle. Korjausliikkeitä voi tehdä ilman että päämäärä siitä kärsii.

7. Liiallinen yrittäminen

Lentokone voi päästä määränpäähänsä vain jos siivet ovat tasapainossa ja kone noudattaa luonnonlakeja. Ihminenkään ei voi hyvin jos liian pitkään yrittää toimia voimansa ylittäen.  Muista pitää terveydestä ja lähimmäisistäsi huolta niin jaksat paremmin. Silloin myös lähipiiri jaksaa tukea sinua tavoitteissasi.

Heli

Miten saan oppisopimuspaikan?

Oppisopimuskoulutuksesta noin 80 prosenttia suoritetaan oikeissa töissä työpaikalla ja noin 20 prosenttia ammatillisessa oppilaitoksessa teoriaopintojen parissa. Oppisopimukseen tarvitaan siis aina työpaikka ja työsopimus. Suurin kysymys opiskelijan kannalta on varmasti, miten saan työpaikan? 

Työpaikkaa etsiessä kannattaa hyödyntää kaikki mahdolliset aikaisemmat työelämäkontaktit. Oppisopimuskoulutuksia on aloitettu muun muassa kesätyöpaikassa, TET-harjoittelussa, rekrykoulutuksessa, työkokeilussa, harrastuksen parissa, perheyrityksessä ja työharjoittelussa. Entisiä ja nykyisiä kesätyöpaikkoja kannattaa katsella siis oppisopimuskoulutusta silmällä pitäen. Muista myös hyödyntää kaikki sukulais- ja tuttavapiirissä olevat kontaktit, jotka työskentelevät aloilla, joista olet kiinnostunut.

Kohti omaa ammattia

Oppisopimuksella voi suorittaa kaikkia ammatillisia tutkintoja ja tutkinnon osia. Jos et ole varma, mihin ammattiin haluat opiskella, pohdi millaista työtä haluat tehdä ja katso, millaisia tutkintoja alalle on tarjolla. Jos olet hakenut oppilaitosopintoihin, mutta et ole päässyt haluamaasi koulutukseen, voit suorittaa oppisopimuksella hakutoivettasi tukevia opintoja.

Jos olet aikaisemmin tehnyt esimerkiksi hyllytystöitä kaupassa, työskennellyt apuvoimana rakennuksella tai ollut vaikka vapaaehtoisena urheiluseurassa, kannattaa aikaisemmalle työnantajalle osoittaa halu edetä ja oppia myös muita työtehtäviä. Kun olet näyttänyt olevasi innokas työntekijä, on helpompaa ottaa puheeksi alaan liittyvät ammattitutkinnot ja oppisopimuskoulutus.

Jos olet jo ammatillisessa koulutuksessa, voit suorittaa oppisopimuksella tutkinnon osan vaikka kesätöissä, jos paikan työtehtävät vastaavat opiskelemasi alan tutkintovaatimuksia. Samalla tavalla oppisopimuksen voi suorittaa useammassakin työpaikassa, jos tutkintovaatimuksia vastaavia työtehtäviä ei ole tarjolla samassa paikassa.

Oppisopimus on työsuhde

Työnantaja maksaa oppisopimusopiskelijalle palkkaa eli kyseessä on työsuhde. Siksi työnantajaa kiinnostaa tulevassa oppisopimusopiskelijassa samat asiat kuin missä tahansa työntekijässä: nykyinen osaaminen, mitä olet tehnyt aikaisemmin, missä olet hyvä ja missä haluat itseäsi kehittää.

Työsuhteen merkkinä on työsopimus, johon kirjataan palkan lisäksi viikkotyötunnit, joita oppisopimuskoulutuksessa on oltava vähintään 25 tuntia viikossa. Palkan täytyy olla työehtosopimuksen mukainen. Monissa työehtosopimuksissa on määritelty opiskelijalle maksettava palkka.

Työttömästä työnhakijasta oppisopimusopiskelijaksi

Työn etsiminen on laji, jossa kysytään kärsivällisyyttä ja kykyä kestää lukemattomia ei-vastauksia. Parasta on tarttua puhelimeen, soittaa itseä kiinnostaviin paikkoihin ja kysyä miten hakuprosessissa kannattaa edetä. Työnantaja haluaa kuulla ensisijaisesti hyvän asenteen. Korosta puhelimessa osaamistasi ja kiinnostusta juuri kyseistä työpaikkaa kohtaan. Kerro myös miksi haluat yhdistää työnteon ja opiskelun. Selvitä ennakkoon yrityksen tehtäväkenttä ja pohdi, miksi juuri sinut pitäisi ottaa töihin.

Koita aina saada sovittua henkilökohtainen tapaaminen. Tee tapaamisen tai puhelun tueksi haettavaa työpaikkaa varten räätälöity ansioluettelo. Jos työnantaja epäröi, kerro palkkatukimahdollisuudesta. Jos työnantaja empii edelleen, ehdota työkokeilua. Työkokeilun aikana voit osoittaa, että haluat oppia alasta lisää ja asenteesi työntekoa, työkavereita sekä asiakkaita kohtaan on hyvä. Työkokeilu voi avata oven oppisopimukseen, jonka avulla sinusta voidaan kouluttaa juuri yrityksen tarpeisiin räätälöity osaaja.

Lue lisää oppisopimuskoulutuksesta ja katso lähimmän oppisopimustoimijan yhteystiedot
sivulta www.oppisopimus.fi. 

Minna
linkit päivitetty 24.1.2020

Ammattiopinnoista ammattikorkeakouluun?

Kiinnostaisiko korkeakoulutus? Nykyisin ammatillisella tutkinnolla saa hakukelpoisuuden korkeakouluopintoihin (asiasta tarkemmin täällä). Kysyin muutamilta ammattikorkeakouluilta joitakin asiakkaitani askarruttaneita kysymyksiä; tässä vastauksia joita sain.

Kuinka suuri osa AMK-opiskelijoista ei ole käynyt lukiota?

Opetushallituksen tilastoista vuodelta 2015 selviää, että ammatillisen tutkinnon suorittaneita uusia opiskelijoita on suunnilleen yhtä paljon kuin lukiopohjalta AMK-opinnot aloittavia. Osalla on jo toinen korkeakoulututkinto suoritettuna, ja jotkut tulevat koulutukseen myös ilman toisen asteen tutkintoa.

Miten hyvin ammatillisen tutkinnon pohjalta yleensä menestytään opinnoissa? Onko eroa lukion käyneisiin? Kannattaako lukiokursseja tehdä opintojen tueksi?

- Muotoilun ja viestinnän koulutusohjelmissa ammatilliselta puolelta tulleilla opiskelijoilla voi olla huomattavasti enemmän jo edeltävää osaamista muotoilun ja viestinnän käytännön taidoissa kuin lukiosta tulleita. He voivat toimia esimerkiksi kalustemuotoilussa puuseppinä, mallinrakentajina ym. ja auttaa muita opiskelijoita jopa apuopettajina näissä aineissa. Haasteita on esseiden ja raporttien kirjoittamisessa sekä englannin ja ruotsin kielessä, useimmiten eniten ruotsissa.

- Tekniikan alalla on havaittu, että nimenomaan ammatilliselta puolelta tulleilla on huomattavia vaikeuksia LUMA-aineissa (matikka, fysiikka, kemia), esseiden ja raporttien kirjoittamisessa sekä ruotsin kielessä. Näiden asioiden/aineiden opiskeluun kannattaa panostaa. Toisaalta ammatilliselta puolelta tulleilla on alaan liittyvää käytännön osaamista, mitä lukion käyneillä puolestaan ei ole.

- Oman kokemukseni mukaan ammatillisen puolen opiskelijat pärjäävät yhtä hyvin opinnoissaan kuin muutkin. Motivaatio ensisijaisesti ratkaisee. Haasteita heillä on enemmän kielissä kuin lukion käyneillä, mutta kenenkään valmistuminen ei ole jäänyt kieliopinnoista kiinni.

- Jos opiskelija on motivoitunut opiskelemaan tradenomiksi, en näe syytä käydä lukion opintojaksoja. He pärjäävät varmasti muutenkin.

Uraohjauksen mietteitä aiheesta

Osa ammatillisen tutkinnon pohjalta opiskelemaan haluavista on alanvaihtajia, eivätkä välttämättä pysty suoraan hyödyntämään saman alan toisen asteen tutkintonsa osaamista ammattikorkeakoulussa. Alanvaihtajallekin aiemmin opitusta voi kuitenkin olla hyötyä, tai aiempi ala voi jopa viedä opintoja harvinaisempaan suuntaan, mistä voi olla hyötyä työllistymisen kannalta.

Lukion kurssit voivat auttaa menestymään pääsykokeissa ja toki sen jälkeen opinnoissakin, joten tuskin ne turhiakaan ovat, mutta kannattaa harkita asiaa oman tilanteen ja toiveissa olevan alan mukaan. Yksittäisiä lukiokursseja voi opiskella omatoimisesti, verkko-opintoina tai aikuislukiossa.

Eli yhteenvetona voinee todeta, että jos motivaatio on kohdallaan, ei ole syytä ujostella ammattikorkeakouluun hakemista. Kiitos vastanneille opintokoordinaattoreille ja hakutoimistoille!

Satu

Uraohjaustehtävillä jäsennystä tilanteeseen

Vanhat hyvät konstit toimivat elämän suunnittelussa. Osana Uraohjausta psykologi voi antaa tilanteeseen sopivia kotitehtäviä, joissa ryhmitellään, visualisoidaan tai kirjoitetaan tarina. Joitakin tehtäviä löydät TE-palvelujen sivuilta.   Tehtävät saattavat liittyä erilaisten luonteenpiirteiden ja kiinnostusten tunnistamiseen ja näin ollen ne vahvistavat itsetuntemusta ja antavat pohjaa tulevaisuuden suunnittelulle ja työnhaulle. Hiljaa itsekseen tehty harjoitus saattaa tuoda yllättäviäkin jäsennyksiä tilanteeseen, konkretisoida epämääräisiä tuntemuksia tai palauttaa mieliin osaamista jota ei itse ehkä päivittäin ajattele. Tekemistään harjoituksista voi kertoa psykologille prosessinomaisesti, kertoen mitä ajatteli ja mitä hyötyä tehtävistä oli. Toisaalta tekemänsä tuotoksen voi näyttää kasvokkain tai videokameran välityksellä, jolloin päästään yhdessä katselemaan ja huomioimaan mitä kaikkea ajattelussa tulee esille.  

Kerron esimerkin Mind Mapista eli miellekartasta. Tähän blogikirjoitukseen liitetyssä kuvassa nuori nainen piirtää miellekarttaa. Keskelle kuviota piirretään vaikkapa tuo kuvan neliö, jossa on käsittelyn kohteena oleva asia, ja siitä lähtevien viivojen päähän omiin ympyröihinsä asioita jotka kytkeytyvät käsittelyn kohteena olevaan asiaan. Omaa elämää suunnitellessa voit esimerkiksi hyödyntää tätä tehtävää seuraavasti:  Piirrä kaksi eri kuvaa elämäntilanteestasi: huolikartta ja onnikartta. Huolikarttaan voit piirtää asioita jotka ovat pulmallisia ja vievät energiaa tai aikaa, ne voivat olla kuin pilviä. Keskelle karttaa voit piirtää itsesi vaikka tikku-ukkona, ja piirtää viivojen päähän pilviä jotka kuvaavat raskaita asioita. Mitä lähempänä pilvi on tikku-ukkoa, sitä enemmän se huoli varjostaa arkeasi. Pilvistä voi lähteä vielä etäämmälle viivoja, jotka kuvailevat yksityiskohtia tai huolien sisältöjä. Huolikartan jälkeen voit piirtää onnikartan, se voi liittyä vaikka tulevaisuuteen. Tikku-ukon ympärillä voi olla ympyröitä, symboleja, värejä, mitä vaan mikä kuvaa sitä, mistä saa mielihyvää ja toisaalta omia tavoitteita ja esimerkiksi ratkaisukonsteja huolikartan teemoihin. Karttoja kannattaa katsella rinnakkain. Niistä voi ympyröidä/alleviivata olennaisia kohtia. Niihin voi kirjoittaa täsmennyksiä, miten aikoo toteuttaa toiveitaan tai kehen pitää ottaa yhteyttä lisätietojen saamiseksi. Kartat voi säilyttää ja palata niiden äärelle vaikka puolen vuoden kuluttua. Vieläkö piirtäisit samanlaiset kartat nykytilanteesta vai ovatko pilvet ja auringot siirtyneet elämässäsi? Mitä niistä haluaisit siirtää lähemmäksi tai etäämmälle, miltä elämä silloin tuntuisi jos ne olisivat jo siirtyneet toivomillesi paikoille.

Heli

Linkit päivitetty 21.9.2022

Toisenlainen sukellus koulutustiedon maailmaan

Koulutustietoa löytyy Opintopolun kautta, jonka kautta myös haetaan yhteishaussa oppilaitoksiin. Ammatillisiin aikuiskoulutuksiin haetaan suoraan oppilaitoksen nettisivujen kautta.  Oppilaitoksen esittelytekstit kertovat usein valitettavan vähän siitä, miltä opiskelu näyttää ja tuntuu kyseisessä oppilaitoksessa. Kokeile vaihteeksi kirjoittaa Googlen hakuikkunaan hakusanat ”blogi AMK”, ”blogi yliopisto” tai ”blogi ammattiopisto”. Varsinkin jos et oikein tiedä mitä olet etsimässä, niin ideointivaiheena eri ammatteihin tällainen tapa on mukavaa vaihtelua. Kirjoita paperille lokia siitä missä olet surffannut ja mitä huomioita tehnyt esimerkiksi seuraavista asioista koskien eri linjojen opiskelua:

·         millaisia opiskelutapoja oppilaitoksessa käytetään

·         millaisia tietoja löydät opinnäytetyön tekemisestä

·         millaisia uratarinoita löydät sivuilta

·         mitä et ainakaan halua opintojesi sisältävän

·         mitkä opintolinjat kiinnostavat

Tämän sukelluksen jälkeen yritä miettiä millaisiin ammattinimikkeisiin kyseiset koulutukset voisivat johtaa, voit esimerkiksi katsoa www.tyomarkkinatori.fi –sivuilta löytyykö kiinnostavalta alalta työpaikkoja. Voit myös katsoa Ammattitieto –sivuilta ammatinkuvauksia, joista saat selville mitä kaikkea tuohon työhön kuuluu käytännössä, ehkä löydät myös jonkun kiinnostavan haastattelun ja linkkejä esimerkiksi ammattiyhdistysten sivuille. Mukavia tiedonhakuhetkiä!

Heli

Linkit päivitetty 21.9.2022

Suomalaisen työelämän arvot osaksi omaa elämää

Luin tänään Suomen hallituksen Työelämä 2020 –hankkeen viestintäsivuja. Osana kyseistä hanketta on kerätty vuonna 2013 sekä työpajoissa että sosiaalisessa mediassa eri tilanteissa olevilta ihmisiltä kokemuksia ja käsityksiä työelämän arvoista.  Tämän perusteella saatiin selville ajankohtainen ja paras käsitys siitä, mille arvoille ihmiset uskovat parhaan työelämän vuonna 2020 rakentuvan.  Nettisivuilla on neljän menestyneen urheilun parissa toimineen henkilön haastatteluja, mitä nämä arvot tarkoittavat heille. Esitellyt arvot ovat sinnikkyys, rohkeus, tarkoitus ja luottamus.

Urheilijoiden arvohaastattelun kuunteleminen herättää monenlaisia ajatuksia. Päällimmäisin ajatukseni liittyy siihen että työ on elämää. Se miten ihminen nimeää arvonsa jotka liittyy työhön, harrastukseen tai elämään, ovat samansuuntaisia, jopa samoja. Arvot liittyvät ihanteisiin, tavoitteisiin ja omiin toimintatapoihin. Parhaimmillaan arvoista saa voimaa ristiriitojen hetkellä.

Näistä haastatteluista tulee mieleen myös mahdollisuus arvioida näitä neljää arvoa omassa elämässä. Mitkä ovat esimerkkejä omasta toiminnasta, joissa nämä neljä arvoa tulevat esille? Mikä harrastus on opettanut näitä taitoja. Näkyvätkö nämä arvot siinä, miten toimii ystävien ja työtoverien parissa tai suhteessa esimieheen?

Kannustaisin harkitsemaan näitä arvoja myös ennen työ- tai opiskelupaikkahaastattelua. Koska nämä ovat yleisesti tunnustettuja arvoja, niitä on helppo ymmärtää ja hyväksyä. Näin ollen osana omien vahvuuksien esittelyä, näillä voi hyvinkin saada myöntyvää nyökyttelyä osakseen. Käsittelen tässä vielä yksitellen edellä mainittuja arvoja, miten näitä voisi tuoda haastattelutilanteessa esiin.

Sinnikkyys: Palauta mieliin opiskelusta tai työstä muutama esimerkki, joissa olet vastoinkäymisistä ja ajan kulumisesta huolimatta osoittanut sinnikkyyttä. Mitä sellaista teit näissä tilanteissa, mikä auttoi suunnitelman päätökseen viemistä. Keksitkö kenties uuden ratkaisun, pyysitkö apua toisilta vai luotitko omaan osaamiseesi.

Rohkeus: Rohkea on silloin kun jännittää ja on epävarma, mutta tekee silti asioita. Rohkeassa toiminnassa on usein mukana joku houkutinvoima: tehtävä on niin tärkeä että kokee kutsumusta tämän asian tekemiseen mahdollisista vastoinkäymisistä huolimatta. Milloin olet ollut opiskeluissa ja työelämässä tällaisessa tilanteessa? Millaisia ennakkoajatuksia sinulla liittyi tilanteeseen, millaisia toisten tulkinnat olivat? Mitä hyötyä rohkeudesta oli sinulle itsellesi, muuttiko se toimintaasi jatkossakin?

Tarkoitus: Mitä yhteiskunnallista tarkoitusta koet työlläsi olevan? Mistä huomaat että työ on tehty riittävän hyvin, oletko kenties saanut palautetta että siitä on ollut apua toisille? Millainen merkitys palkalla on tyytyväisyyteesi? Millaisissa hetkissä työn tarkoituksen miettiminen on tuonut lisää puhtia työn loppuun saattamiseen.

Luottamus: Mitä ajattelet työn laadun tärkeydestä? Mieti muutama tilanne joka liittyy hyvään yhteistyöhön työtilanteissa. Sinulta on ehkä pyydetty apua, esimies on arvostanut mielipidettäsi työn järjestelyjen suhteen tai sinulle on annettu huomattavaa vastuuta työssäsi. Luotatko itseesi työntekijänä, onko työpaikan ihmissuhteissa luottamus ja yhteistyön henki läsnä? Millaista ilmapiiriä toivot työyhteisöltä. Mitä toivot esimieheltäsi?

Nyt kun olet miettinyt näitä arvoja lävitse, arvioi tuottamiasi vastauksia työnantajan näkökulmasta. Mitkä omista vastauksistasi voisivat liittyä myönteisellä tavalla hakemaasi työ- tai opiskelupaikkaan. Miten näitä arvoja haluaisit toteuttaa jos pääset uusiin tehtäviin mukaan? Olisiko sinulla itselläsi jotain kysyttävää työpaikan arvotaustasta ja toimintatavoista? Työhaastattelussa on hyvä tilaisuus arvioida haastattelun ilmapiiriä ja tulevan esimiehen suhtautumista sinun osaamiseesi ja toisaalta niihin asioihin joiden kohdalla uudessa työssä sinulla on vielä opittavaa. Työhaastattelussa parhaimmillaan päästään kohtaavaan yhteistyötilanteeseen, jossa arvioidaan puolin ja toisin työn soveltuvuutta sinulle. Työ saa sopivimman tekijän ja parhaassa tapauksessa myös sinä tehtäviä joissa kasvat parhaimmillesi.

Heli

Ethän anna stereotypioiden ohjata alanvalintaasi

Helsingin Sanomissa oli jokin aikaa sitten juttu, jossa eri alojen ammattilaiset puolustautuivat omaan ammattikuntaansa liitettyjä stereotypioita vastaan. Esimerkiksi graafikon työhön liitetään usein mielikuva, että he laskuttavat turhasta. Jutussa haastateltu graafinen suunnittelija kertoi, miten paljon työtä asiakkaan antama toimeksianto vaatii ja mihin työstä laskutettava summa perustuu. Kansanedustaja puolestaan kertoi työnsä sellaisista puolista, jotka eivät näyttäydy julkisuudessa.

Moni ensimmäistä ammattiaan valitseva tai alanvaihtoa pohtiva sulkee vaihtoehtoja itseltään pois ammatteihin liittyvien mielikuvien vuoksi. Uraohjauskeskusteluissa haluan haastaa asiakkaita pohtimaan vaihtoehtoja laajemmin. Tietty ammattiala tai koulutus ei välttämättä ole sitä, minkälaisen mielikuvan se ensimmäisenä herättää tai minkälaisia stereotypioita siihen yleisesti liitetään. Neuvon asiakkaita hankkimaan tietoa koulutusalasta tai ammatista päätöksensä tueksi. Alanvalinta tai ammatin vaihtaminen ovat niin isoja ratkaisuja elämässä, ettei niitä kannata tehdä pelkkiin mielikuviin perustuen.

Tänä päivänä netistä löytyy valtava määrä tietoa. Ammattinetti-sivustolle on koottu kuvauksia eri ammattialoista ja ammateista sekä tietoa siitä, minkälaisia koulutusvaihtoehtoja kullekin alalle pääsemiseen on. Ammattinetistä löytyy myös alanvaihtajien tarinoita. Ammattiliittojen sivuilla on kuvauksia siitä, minkälaisissa työtehtävissä jäsenet työskentelevät. Oppilaitosten sivuilta löytyy tarkat kuvaukset koulutusohjelmista, joista voi tutkia, minkälaisia opintoja tutkintoon sisältyy. Näiden lisäksi googlettamalla löytyy tietoa. Saatat löytää esim. blogin, jossa sinua kiinnostavassa ammatissa työskentelevä kertoo työstään. YouTubessa on paljon eri ammattien esittelyjä videomuodossa. Alanvalintaan liittyvässä tiedonhaussa kannattaa hyödyntää myös omia sosiaalisia verkostojaan. Ehkä tuttavapiiristäsi löytyy joku sinua kiinnostavalla alalla työskentelevä, joka voisi kertoa kokemuksistaan.

Pohtiessaan jonkun ammatin soveltuvuutta itselle päätös on paljon helpompi tehdä silloin, kun sen pohjaksi on hankkinut riittävästi tietoa. Kun on muodostanut käsityksen siitä, minkälaisia opintoja alan koulutus sisältää ja minkälaisia työtehtäviä ammattiin konkreettisesti kuuluu, on helpompi punnita, olisiko vaihtoehto itselle sopiva.

- Milla -

Psykologinen joustavuus - kuinka käsitellä vastoinkäymisten herättämiä tunteita ja ajatuksia

On luonnollista tuntea pettymystä, kun ei ole useista hauista huolimatta päässyt töihin tai koulutukseen. Suru menetetystä mahdollisuudesta, suuttumus omien tavoitteiden estymisestä ja kateus valituksi tulleita kohtaan ovat normaaleja inhimillisiä tunteita, joita vastoinkäymiset meissä helposti herättävät. On hyödyllistä huomata näitä tunteita, nimetä ne ja antaa niiden mennä. Tunteiden viemänä ei tarvitse toimia.

Vastoinkäymiset herättävät usein myös epäilyjä omasta pystyvyydestä. ”Minusta ei taida ollakaan tähän.” ”Turha yrittää.” ”Ei onnistu kuitenkaan.” Nämäkin ajatukset on hyvä huomata, tunnistaa ja antaa mennä. Hyödyttömien, lannistavien ajatusten viemänä ei tarvitse toimia.

Helposti herää myös ajatuksia epäoikeudenmukaisesta kohtelusta, vääryyden kohteeksi joutumisesta. ”Kaikki ovat minua vastaan.” ”Muita suositaan.” Katkeruuden, kyynisyyden ja vihan tunteet ja niihin liittyvät ajatukset on tärkeä huomata ja antaa mennä, etteivät ne vie yhä kauemmas itselle tärkeiden tavoitteiden ja arvojen suuntaan toimisesta.

Epämiellyttäviä tunteita ja ajatuksia tulee ja menee. Mitä enemmän niitä yrittää estää tulemasta, sitä enemmän ja useammin ne tulevat. Ei tarvitse taistella tunteita ja ajatuksia vastaan, vaan voi opetella elämään niiden kanssa ilman, että ne päättävät puolestasi, kuinka toimit. 

On mahdollista opetella huomaamaan, millaisia tunteita tässä ja nyt tuntee ja millaisia ajatuksia mielessä liikkuu. Voi arvioida, onko niistä hyötyä itselle tärkeiden arvojen ja pitemmän ajan tavoitteiden saavuttamisessa. Ellei ole, niiden kannattaa antaa mennä. Emme voi hallita tunteita ja ajatuksia, mutta voimme valita, kuinka toimimme. Puhutaan psykologisesta joustavuudesta, jota voi harjoitella ja kehittää.

On tärkeää erottaa, kulkeeko kohti itselle tärkeitä arvoja epämiellyttävistä ajatuksista ja tunteista huolimatta vai poispäin niistä epämiellyttävien tunteiden ja ajatusten välttelemiseksi. Välttely lisää epäonnistumisen kokemuksia ja saa luovuttamaan. Psykologinen joustavuus lisää selviytymiskykyä, kannustaa ja ohjaa tarvittaessa omien tavoitteiden tarkistamiseen realistisemmiksi, vaihtoehtoisten etenemisteiden etsimiseen ja toisin toimimisen mahdollisuuksien löytämiseen haastavissa tilanteissa.

Lue lisää ja harjoittele: www.joustavamieli.com, www.oivamieli.fi, www.itsemyotatunto.com. 

Sari

Etkö tiedä mitä haluat? Tässä viisi neuvoa, joiden avulla voit pohtia elämäsi työtä

Joillekin se iskee kuin salama kirkkaalta taivaalta: toi on ihan mun juttu. Moni päätyy mutu-tuntuman, kokeilujen ja sattuman kautta tekemään itselleen sopivaa hommaa. Yleinen ongelma tällä mahdollisuuksien aikakaudella on kuitenkin tämä: mitä minä oikein haluan? Viisasten kiveä ei ole, mutta on keinoja joiden avulla asiaa voi lähteä selvittämään. Tässä viisi neuvoa, joiden avulla on helpompi nähdä mitkä toiveet kumpuavat itsestä.

1.      Omien arvojen pohdinta. Yksi tapa lähestyä asiaa on miettiä, mitkä asiat noin ylipäänsä ovat tärkeitä omassa elämässä. Jos voisin muuttaa joitakin asioita tässä yhteiskunnassa, mitä muuttaisin? Milloin koen vahvasti, että nyt on tehty vääryyttä minua tai muita kohtaan? Entä milloin tulee hyvä fiilis, kun sai kerrankin tehdä jotain oikein. Omien arvojen selkiyttäminen voi olla tie sen miettimiseen millaista työtä voisi tehdä, jotta sen kokisi mielekkääksi ja merkitykselliseksi joka päivä.

2.      Suhde työelämään. Millainen on oma suhtautumiseni työn tekemiseen? Onko oma vapaus tärkeintä, vai kenties säännölliset tulot? Onko tiukkojen rajojen vetäminen työn ja vapaa-ajan välille tärkeää vai olisiko upeaa päästä tekemään ns. elämäntyötä, jolloin työntekokaan ei välttämättä tuntuisi niin raskaalta. Kuinka tärkeää on työyhteisö ja työkaverit? Millaiselta alalta voisi löytyä samanhenkisiä ihmisiä?

3.      Positiivisten kokemusten muistelu. Yksi tapa on miettiä kaikkia hyviä ja positiivisia juttuja elämässä sekä tietysti onnistumisia. Voisiko näistä saada hyödyllistä tietoa omista haluamisista? Milloin on seesteinen ja rauhallinen olo, eivätkä murheet vaivaa? Millaisissa tilanteissa olen onnistunut tai menestynyt? Mitä onnistuminen on vaatinut, millaisessa ympäristössä onnistun, mitä ihmisiä onnistumiseen liittyi? Miten voisin lisätä vastaavanlaisia onnistumisia elämässäni?

4.      Tulevaisuuden visiointi. Millaista elämää haluan elää viiden, kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä? Perhe ja työ, harrastukset, ajankäyttö sekä taloudellinen tilanne – miltä nämä näyttävät silloin? Jotta noihin tavoitteisiin voisi päästä, mitä pitäisi tapahtua sitä ennen? Miten minun pitäisi toimia? Mitä edellytyksiä se vaatisi?

5.      Vaihtoehtojen selailu. Joskus tarvitsemme vain lisää tietoa, jotta voimme tehdä päätöksen. Varsinkin jos omien arvojen pohtiminen ja tulevaisuuden kuvittelu on vaikeaa, joskus voi olla helpompaa vertailla valmiita ratkaisuja ja homma voi lähteä avautumaan sitä kautta. Hyvä paikka selata ja lukea ammateista on www.ammattinetti.fi. Sopivaa riippumattotekemistä on tulostaa ammattinetistä lista ammatteja ja ruksia sieltä ne mitkä tuntuvat kiinnostavilta. Voit myös tehdä TE-psykologien kehittämän ammatinvalintatestin osoitteessa asiointi.mol.fi/avo tai tehdä oman listan erilaisista ammateista tai vaikkapa selata työpaikkailmoituksia, laittaa ylös mielenkiintoisen kuuloiset nimikkeet ja selvittää mitä niiden takana on.

Edellämainittujen asioiden pohtiminen ja tekeminen voi olla hyödyllistä, vaikka et olisikaan valitsemassa koulutusta tai vaihtamassa urasi suuntaa. Arkisessa puurtamisessa voi hämärtyä, mihin suuntaan olikaan omassa elämässään menossa ja joskus on hyvä tehdä tilannetsekki omien toiveiden toteutumisesta.

 

- Anna -