Sivut

Sivut

keskiviikko 30. elokuuta 2017

Psykologinen joustavuus - kuinka käsitellä vastoinkäymisten herättämiä tunteita ja ajatuksia

On luonnollista tuntea pettymystä, kun ei ole useista hauista huolimatta päässyt töihin tai koulutukseen. Suru menetetystä mahdollisuudesta, suuttumus omien tavoitteiden estymisestä ja kateus valituksi tulleita kohtaan ovat normaaleja inhimillisiä tunteita, joita vastoinkäymiset meissä helposti herättävät. On hyödyllistä huomata näitä tunteita, nimetä ne ja antaa niiden mennä. Tunteiden viemänä ei tarvitse toimia.

Vastoinkäymiset herättävät usein myös epäilyjä omasta pystyvyydestä. ”Minusta ei taida ollakaan tähän.” ”Turha yrittää.” ”Ei onnistu kuitenkaan.” Nämäkin ajatukset on hyvä huomata, tunnistaa ja antaa mennä. Hyödyttömien, lannistavien ajatusten viemänä ei tarvitse toimia.

Helposti herää myös ajatuksia epäoikeudenmukaisesta kohtelusta, vääryyden kohteeksi joutumisesta. ”Kaikki ovat minua vastaan.” ”Muita suositaan.” Katkeruuden, kyynisyyden ja vihan tunteet ja niihin liittyvät ajatukset on tärkeä huomata ja antaa mennä, etteivät ne vie yhä kauemmas itselle tärkeiden tavoitteiden ja arvojen suuntaan toimisesta.

Epämiellyttäviä tunteita ja ajatuksia tulee ja menee. Mitä enemmän niitä yrittää estää tulemasta, sitä enemmän ja useammin ne tulevat. Ei tarvitse taistella tunteita ja ajatuksia vastaan, vaan voi opetella elämään niiden kanssa ilman, että ne päättävät puolestasi, kuinka toimit. 

On mahdollista opetella huomaamaan, millaisia tunteita tässä ja nyt tuntee ja millaisia ajatuksia mielessä liikkuu. Voi arvioida, onko niistä hyötyä itselle tärkeiden arvojen ja pitemmän ajan tavoitteiden saavuttamisessa. Ellei ole, niiden kannattaa antaa mennä. Emme voi hallita tunteita ja ajatuksia, mutta voimme valita, kuinka toimimme. Puhutaan psykologisesta joustavuudesta, jota voi harjoitella ja kehittää.

On tärkeää erottaa, kulkeeko kohti itselle tärkeitä arvoja epämiellyttävistä ajatuksista ja tunteista huolimatta vai poispäin niistä epämiellyttävien tunteiden ja ajatusten välttelemiseksi. Välttely lisää epäonnistumisen kokemuksia ja saa luovuttamaan. Psykologinen joustavuus lisää selviytymiskykyä, kannustaa ja ohjaa tarvittaessa omien tavoitteiden tarkistamiseen realistisemmiksi, vaihtoehtoisten etenemisteiden etsimiseen ja toisin toimimisen mahdollisuuksien löytämiseen haastavissa tilanteissa.

Lue lisää ja harjoittele: www.joustavamieli.com, www.oivamieli.fi, www.itsemyotatunto.com. 

Sari

4 kommenttia:

  1. Neljä vuotta potkuista3. syyskuuta 2017 klo 23.52

    Minut irtisanottiin IT-alan yrityksestä viidenkympin kynnyksellä. Se on pahin ikä tulla irtisanotuksi. On liian nuori eläkkeelle mutta liian vanha aloittamaan uutta uraa, varsinkaan kun se vaatisi tapauksessani vuosien koulutuksen. Niinpä ainoaksi vaihtoehdoksi jää työn etsiminen omalta alalta. Työllistymiseni on kuitenkin mahdotonta ikäni sekä osaamiseni vanhentumisen takia. Sitä paitsi en edes halua jatkaa alalla. Olenkin päättänyt lopettaa työnhaun lopullisesti ja siirtyä yhteiskunnan ulkopuolelle. Muita vaihtoehtoja ei käytännössä ole, koska en halua enää roikkua kortistossa ja lähetellä joutavia hakemuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi!

      Kohtaloon tyytyminen on yksi vaihtoehto vastoinkäymisiin suhtautumisessa. On turhauttavaa ja surullista tulla irtisanotuksi pitkän työuran jälkeen, huomata työllistyminen vaikeaksi omalla alalla ja alan vaihtokin haastavaksi. Monet miettivät silti viidenkympinkin iässä, mikä ala kiinnostaisi ja tuntuisi mielekkäältä ja mahdolliselta. Ratkaisuvaihtoehtoja etsitään monien kanssa myös uraohjauspalvelussamme. Vaikka paljon kirjoitellaankin työllistymisen vaikeutumisesta noin 50-vuotiailla ja sitä vanhemmilla, koko ajan heitäkin silti työllistyy. Tilannettasi tuntematta on vaikea sanoa mitään tarkempaa, mutta uraohjaus on sinunkin käytettävissäsi, jos haluat.

      Poista
  2. Seitsemän vuotta sitten tuotannollisista syistä irtisanottiin. Kouluttauduin kolme vuotta, joista viimeinen vuosi opintotuen varassa, toiselle allalle, kuin mitä olin ollut yli 24 vuotta. 50 valmistuin tradenomiksi. mutta enpä saanutkaan töitä, vaan kahden vuoden päästä huomasin olevani kuntouttavassa työtoiminnassa. Tätä kesti kaksi vuotta. Pääsin lopulta tähän paikkaan määräaikaiseksi, mutta eipä jatkettu työsuhdetta, joten nyt olen jälleen samassa tilanteessa kuin seitsemän vuotta sitten, työttömänä työn hakijana. tämän vuoden työt eivät varsinaisesti lisänneet opiskelemani alan työkokemusta. Nekin tiedot alkavat varmaan jo vanhenta kun on kulunut valmistumisesta niin kauan. Tuo uraohjaus kiinnosti, kunnes huomasin että se hoidetaan puhelimen kautta ja numeroon johon soitot menevät puhepaketin ulkopuolelle. Miksi te-toimisto ja kelan numeroiden pitää olla puhepakettien ulkopuolella, muutenkin rahansta on todella pulaa työmarkkina tuella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ”Surullista kuulla, ettei pitempiaikaista työtä ole löytynyt opiskelusta, alan vaihdosta ja mahdollisuuksiin tarttumisistasi huolimatta. Olet kuitenkin työnhakijana siinä mielessä eri tilanteessa kuin seitsemän vuotta sitten, että sinulla on nyt aiemman ammatin ja osaamisen lisäksi uusi ammatti, korkeakoulututkinto ja kokemusta uudesta työpaikasta. Jos varaat ajan uraohjauksen puhelinpalveluun, psykologi soittaa sinulle eikä sinulle tule puhelusta kustannuksia. Uraohjausta saa myös varaamalla ajan TE-toimistoon psykologia tapaamaan.”

      Poista