Opiskelun aikainen työnhakuvelvollisuus uudessa työvoimapalvelumallissa

(Päivitetty 31.10.2024)

Uusi työvoimapalvelumalli, jota myös pohjoismaiseksi työvoimapalvelumalliksi kutsutaan, astui voimaan 2.5.2022. Muutos koski sekä TE-toimistoja että työllisyyden kuntakokeiluja. Uusi työvoimapalvelumalli on osa hallituksen syksyllä 2020 linjaamia työllisyystoimia. Mallin arvioidaan kasvattavan työllisyyttä noin 9 500–10 000 työllisellä. Työllisyysvaikutusten arvioidaan syntyvän täysimääräisesti vuodesta 2025 alkaen. Mallissa työnhakija hakee työtä omatoimisesti ja saa työnhakuunsa tukea työvoimaviranomaiselta. Työvoimaviranomaisella tarkoitan tässä blogitekstissä TE-toimistoa tai työllisyyden kuntakokeilua. Jokaisen työnhakijan palveluntarve ja mahdollisuudet hakea työtä arvioidaan yksilöllisesti.

Tähän blogitekstiin olen koonnut tietoa erityisesti opiskelunaikaiseen työnhakuvelvollisuuteen liittyvistä muutoksista. Tämä keskeinen asia on jokaisen työttömyysetuudella opiskelevan tai opiskelemista suunnittelevan syytä ottaa huomioon. Työttömyysetuudella opiskelulla tarkoitan tässä tekstissä työvoimakoulutusta, lyhytkestoista opiskelua, työttömyysetuudella tuettua omaehtoista opiskelua ja sivutoimista opiskelua. Käyn asiat läpi yleisimpien kysymysten kautta, niin kuin tapanani on ollut toimia. Päivitän tekstiä tarvittaessa, kun tiedot tarkentuvat. Sukelletaan seuraavaksi asian ytimeen.

Uuden työvoimapalvelumallin astuttua voimaan kaikkien työttömyysetuudella opiskelevien pitää hakea työtä, ellei suunnitelmassa ole toisin sovittu. Suunnitelmalla tarkoitan työvoimaviranomaisen kanssa laadittavaa työllistymissuunnitelmaa, aktivointisuunnitelmaa tai kotoutumissuunnitelmaa. Myös työvoimakoulutuksen ja työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun aikana pitää hakea työtä suunnitelmassa sovitulla tavalla. Yli kuukauden kestävän työvoimakoulutuksen aikana pitää hakea työtä viimeisestä opiskelukuukaudesta alkaen. Työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun aikana pitää hakea työtä koko tuetun opiskelun ajan. Koulutuksen aikaisen työnhakuvelvollisuuden laiminlyömisellä voi olla seuraamuksia työttömyysetuuden saamiseen.

Huom.! Tammikuusta 2023 alkaen työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun aikana on voimassa lähtökohtaisesti pääsäännön mukainen työnhakuvelvollisuus (4 paikkaa/kk) ammattikouluttautuneiden kohdalla. Tuettujen opintojen aikana järjestetään työnhakukeskustelut kolmen kuukauden välein ja täydentävät työnhakukeskustelut palvelutarpeen mukaan. Alennettu työnhakuvelvollisuus (3 paikkaa/3 kk) koskee vain ammattikouluttamattomia. Ammattikouluttamattomien kohdalla ei järjestetä tuettujen opintojen aikana työnhakukeskusteluja tai täydentäviä keskusteluja. Työnhakukeskustelu järjestetään kuukautta ennen opintojen päättymistä. Työnhakuvelvollisuuteen tulleet muutokset eivät kohdistu niihin henkilöihin, joiden työttömyysetuudella tuetut omaehtoiset opinnot ovat alkaneet ennen muutosten voimaantuloa.

Miksi työttömyysetuudella opiskelevan pitää hakea työtä?

Hallituksen esityksen mukaan koulutuksessa olevien kohdalla on otettu huomioon, että työttömyysetuutta ei ole tarkoitettu päätoimisen opiskelun aikaisen toimeentulon turvaamisessa ensisijaiseksi etuudeksi. Tätä varten on opintotukijärjestelmä. Työttömyysetuutta maksetaan lähtökohtaisesti vain sellaisten opintojen ajalta, joiden on tarkoitus tukea nopeaa työllistymistä. Tästä syystä on katsottu olevan perusteltua, että työnhakuvelvollisuus koskee myös omaehtoisesti työttömyysetuudella tuettuna opiskelevia.

Moneenko työmahdollisuuteen minun pitää hakea?

Lähtökohtaisesti sinun tulee hakea neljää työmahdollisuutta kuukauden aikana.

Työttömän ja työttömyysuhan alaisen työnhakijan suunnitelmaan tulee sisällyttää kolme sellaista kuukauden kestävää tarkastelujaksoa, jonka aikana työnhakijan on haettava neljää työmahdollisuutta. Kutsun tätä pääsäännön mukaiseksi työnhakuvelvollisuudeksi.

Neljän työmahdollisuuden hakemista edellytetään lähtökohtaisesti myös työttömyysetuudella opiskelevilta, vaikka he eivät olisi työttömiä tai työttömyysuhan alaisia. Pääsäännön mukainen työnhakuvelvollisuus ei astu kuitenkaan aina voimaan heti työttömyysetuudella opiskelun alkamisesta lähtien, josta kerron lisää myöhemmin tässä tekstissä.

Jokaisen työnhakijan tilanne arvioidaan yksilöllisesti. Työnhakijan kanssa tehdään/päivitetään suunnitelma, jossa sovitaan työnhakua tukevista palveluista ja johon kirjataan haettavien työmahdollisuuksien määrä.

Pääsäännön mukaisesta hakemisesta voidaan poiketa muun muassa silloin, jos tämä ei ole mahdollista esimerkiksi työkyvyttömyyden takia tai haettavia työmahdollisuuksia ei ole. TEM:n verkkosivujen mukaan keneltäkään ei edellytetä sellaista, mihin hän ei kykene.

Työnhakuvelvollisuudesta on säädetty palvelulain 3 luvun 3 §:ssä ja poikkeuksista siihen 5, 6 ja 7 §:ssä.

Kuinka ilmoitan työnhakuvelvollisuutta täyttävästä toiminnasta?

Työnhausta raportoit itsenäisesti Asiointi-palvelussa. Toinen vaihtoehto on ilmoittaa työvoimaviranomaisen kanssa asioinnin yhteydessä. Lähtökohtaisesti oma ilmoituksesi riittää ja tositteita kysytään vain, jos on syytä epäillä vilunkia.

Mikä lasketaan työmahdollisuuden hakemiseksi?

TEM:n verkkosivujen mukaan työmahdollisuuden hakemiseksi lasketaan esimerkiksi työhakemusten tekeminen, avoimen työhakemuksen laittaminen yritykseen, joka ei ole ilmoittanut haettavana olevista työpaikoista, sekä muut suorat työnhakuun liittyvät yhteydenotot työnantajiin.

Haettavien työmahdollisuuksien on oltava sellaisia, joihin työnhakija voi perustellusti olettaa voivansa työllistyä. Kyse on siis niistä työmahdollisuuksista, joita hakisit muutenkin työllistyäksesi.

Osa-aikatyötä tekevä voi pyytää lisää työtunteja omalta työnantajaltaan ja se lasketaan työmahdollisuuden hakemiseksi. Myös työnhakuprofiilin julkaiseminen Työmarkkinatorilla lasketaan työmahdollisuuden hakemiseksi. Työnhakuvelvollisuutta täyttävästä toiminnasta on säädetty palvelulain 3 luvun 4 §:ssä.

Mitä työnhaun laiminlyönnistä seuraa?

TEM:n verkkosivujen mukaan ensimmäisestä unohduksesta tai laiminlyönnistä seuraa muistutus. Jos menettely toistuu, asetetaan viiden etuuspäivän korvaukseton määräaika, eli karenssi. Jos menettely toistuu toisen kerran, seuraa kymmenen etuuspäivän korvaukseton määräaika. Tämän jälkeen työnhakija menettää oikeutensa työttömyysetuuteen toistaiseksi, eli seuraa työssäolovelvoite.

Lähtökohta on, että etuuspäiviä on kalenteriviikossa enintään viisi. Työnhaun laiminlyönnin seurauksista on säädetty työttömyysturvalain 2 a luvun 9 ja 10 §:ssä.

Käydään seuraavaksi läpi tarkemmin työnhakuvelvollisuutta ja hieman muitakin relevantteja asioita erilaisten työttömyysetuudella opiskelun muotojen kohdalla.

Työvoimakoulutus

Työnhakuvelvollisuuteen vaikuttaa työvoimakoulutuksen arvioitu kesto ja myös minkälaisesta työvoimakoulutuksesta on kysymys.

Työnhakuvelvollisuus on lähtökohtaisesti pääsäännön mukainen, jos työvoimakoulutus on kestoltaan enintään kuukauden.

Yli kuukauden kestävässä työvoimakoulutuksessa järjestetään työnhakukeskustelu kuukautta ennen koulutuksen arvioitua päättymistä, jonka yhteydessä päivitetään suunnitelma ja asetetaan työnhakuvelvollisuus. Työnhakuvelvollisuus ei ole siis tässä tilanteessa voimassa koko työvoimakoulutuksen ajan, vaan se asetetaan vasta kuukautta ennen koulutuksen arvioitua päättymistä. Työnhakukeskustelun jälkeen järjestetään kuukauden aikana täydentävä työnhakukeskustelu, ellei sen järjestäminen ole ilmeisen tarpeetonta. Muutoin yli kuukauden kestävän työvoimakoulutuksen aikana ei järjestetä työnhakukeskusteluja eikä täydentäviä työnhakukeskusteluja.

Esimerkki:

Työnantajan kanssa yhteishankintana hankitussa tai vastaavalla tavalla järjestetyssä työvoimakoulutuksessa (F.E.C.- tai KEKO-koulutukset) opiskelevalle ei aseteta lainkaan työnhakuvelvollisuutta. Yhteishankintakoulutuksen aikana työnhakukeskustelu ja täydentävä työnhakukeskustelu järjestetään vain painavasta syystä.

Työvoimakoulutukset ovat suunnattu ensisijaisesti työttömille ja työttömyysuhan alaisille hakijoille. Palvelulakiin lisätyn uuden määritelmän mukaan työttömyysuhan alaisella tarkoitetaan jatkossa henkilöä, joka ei ole työtön ja joka on vaarassa jäädä työttömäksi kahden viikon kuluessa. Työttömyysuhan alaisia ovat esimerkiksi henkilöt, joiden määräaikaista työsuhdetta, irtisanomisaikaa tai päätoimisia opintoja on jäljellä enintään kaksi viikkoa. Työttömäksi jäämisen syyllä tai mahdollisuuksilla työllistyä nopeasti uudelleen ei ole merkitystä työttömyysuhan alaiseksi katsomisen kannalta.

Työvoimakoulutuksen aikana on pätevä syy jättää hakematta ja kieltäytyä hakemasta työvoimaviranomaisen osoittamaa työpaikkaa, jos työn vastaanottaminen johtaa koulutuksen keskeytymiseen oppilaitoksesta johtuvasta syystä. Käytännössä tämä tarkoittaa tilannetta, jossa opintoja ei voisi jatkaa työn ohessa. Sinun kannattaa kysyä oppilaitoksen näkemys, voisiko opintoja jatkaa työn ohessa. Voit pyytää oppilaitokselta varmuuden vuoksi todistuksen asiasta, jonka voit toimittaa työvoimaviranomaiselle osana perustelujasi.

Jos tulet valituksi hakemaasi työpaikkaan, johon olet hakenut täyttääksesi työnhakuvelvoitteen, kyseisestä työstä kieltäytymisestä voi aiheutua seuraamuksia työttömyysetuuden saamiseen myös työvoimakoulutuksen aikana. Sen sijaan työvoimakoulutuksen aikana tapahtuvasta työstä eroamisesta tai työnantajan yksilöidysti tarjoamasta työstä kieltäytymisestä ei aiheudu seuraamuksia työttömyysetuuden saamiseen. Työnantajan yksilöidysti tarjoamalla työllä tarkoitetaan esimerkiksi työnantajan suoraan sinulle tarjoamaa työtä, johon työllistyminen olisi varmaa.

Työvoimakoulutuksen alettua esimerkiksi sitä edeltävä korvaukseton määräaika (eli karenssi), työssäolovelvoite tai työmarkkinatuen odotusaika eivät estä työttömyysetuuden saamista koulutuksen aikana. Muita työvoimakoulutuksen aikana aloitettuja opintoja tai uutta yritystoimintaa ei tutkita koulutuksen aikana. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ne eivät voi estää työttömyysetuuden saamista työvoimakoulutuksen aikana.

Lyhytkestoinen opiskelu

Lyhytkestoisesti opiskelevia (enintään 6 kk) koskevat samat oikeudet ja velvollisuudet kuin työttömiä, joten opiskelun aikana on voimassa lähtökohtaisesti pääsäännön mukainen työnhakuvelvollisuus.

Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu

Uuden työvoimapalvelumallin voimaan astumisen myötä työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun ajalle työnhakijalle asetetaan työnhakuvelvollisuus. Työnhakuvelvollisuudesta huolimatta opinnoissa pitää edetä vaaditulla tavalla. Tämä on merkittävä muutos aikaisempaan. Työnhakuvelvollisuuteen vaikuttaa opiskelun arvioitu kesto ja myös minkälaisesta opiskelusta on kysymys.

Omaehtoista opiskelua voidaan tukea työttömyysetuudella niin palvelulain kuin kotoutumislain mukaisesti. Jälkimmäinen koskee kotoutumislain piiriin kuuluvia maahanmuuttajia. Kutsun tässä tekstissä molempia työttömyysetuudella tuetuksi omaehtoiseksi opiskeluksi. Tässä tekstissä esitetyt säännöt pätevät siis kummankin lain mukaiseen omaehtoiseen opiskeluun, ellei tekstissä ole toisin mainittu/rajattu. Lisätietoja kotoutumislain mukaisesta omaehtoisesta opiskelusta löydät kollegani Katjan kirjoittamasta blogitekstistä.

Tammikuusta 2023 lähtien on voimassa seuraava, jos sinulla on suoritettuna ammatillisia valmiuksia antava koulutus.

• Työnhakuvelvollisuus asetetaan pääsäännön mukaan ellei alentamiselle, sisällyttämättä jättämiselle tai asettamatta jättämiselle ole perusteita.
• Työnhakukeskustelut järjestetään kolmen kuukauden välein ja täydentävät työnhakukeskustelut palvelutarpeen mukaan.

Aiempaa korkeampi työnhakuvelvollisuus koskettaa tammikuusta 2023 lähtien sellaisia omaehtoisia opintoja opiskelevia työnhakijoita, jotka ovat suorittaneet peruskoulun tai lukion jälkeisen tutkintoon johtavan, ammatillisia valmiuksia antavan koulutuksen. Nämä työnhakijat ovat lähtökohtaisesti pääsäännön mukaisen työnhakuvelvollisuuden piirissä. Edellytykset määrällisen työnhakuvelvollisuuden alentamiselle ja työnhakuvelvollisuuden asettamatta jättämiselle vastaavat muilta osin aikaisempaa (palvelulain 3 luvun 3 §:n 3 momentti).

Työnhakukeskustelussa tuetaan työnhakijan työnhakua sekä arvioidaan sen tuloksellisuutta ja työllistymissuunnitelman toteutumista. Työnhakukeskustelussa tarkastetaan lisäksi työnhakuvelvollisuuden ajantasaisuus. Työnhakukeskusteluissa on hyvä huomioida asiakkaan yksilölliset tarpeet. Omaehtoisen opiskelun osalta tämä käytännössä tarkoittaa tukea suunnittelulle alalle työllistymisessä. Työnhakukeskusteluissa tulee ottaa huomioon palvelutarve sekä työnhakijan toiveet keskustelun järjestämistavasta.

Pääsäännön mukainen työnhakuvelvollisuus ei koske työnhakijoita, jotka ovat aloittaneet työttömyysetuudella tuetut omaehtoiset opinnot ennen esitettyjen muutosten voimaantuloa. Jos työttömyysetuudella tuettujen omaehtoisten opinnoista on sovittu suunnitelmassa ennen lain voimaantuloa, ei työnhakuvelvollisuutta voida takautuvasti asettaa. Jos opinnot ovat alkaneet lain voimaantulon jälkeen, tulee työnhakukeskusteluiden yhteydessä arvioida työnhakuvelvollisuus.

Tammikuusta 2023 lähtien on voimassa seuraava, jos sinulla ei ole suoritettuna ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta.

• Työnhakuvelvollisuus: kolmen kuukauden tarkastelujaksot, 3 paikkaa/3kk.
• Ei järjestetä tuettujen opintojen aikana työnhakukeskusteluja tai täydentäviä keskusteluja.
• Työnhakukeskustelu järjestetään kuukautta ennen opintojen päättymistä. 

Aiemmin määrältään alennettu työnhakuvelvollisuus on rajattu koskemaan niitä omaehtoisia opintoja opiskelevia työnhakijoita, jotka eivät ole suorittaneet peruskoulun tai lukion jälkeistä tutkintoon johtavaa, ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta.

Koulutusta vailla olevan työttömyysetuudella omaehtoisia opintoja opiskelevan työnhakijan tulisi hakea kolmea työmahdollisuutta kolme kuukautta kestävän tarkastelujakson aikana. Joka vastaa aiempaa työttömyysetuudella tuettuja omaehtoisia opintoja opiskelevia työnhakijoita koskevaa alennettua työnhakuvelvollisuutta.  Alennetun työnhakuvelvollisuuden piiriin kuuluvat myös koulutusta vailla olevat kotoutumislain mukaisia omaehtoisia opintoja suorittavat.

Työnhakuvelvollisuus on lähtökohtaisesti pääsäännön mukainen, jos työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu on kestoltaan enintään kuukauden.

Esimerkki alennetusta työnhakuvelvollisuudesta:

Jos alennetun työnhakuvelvollisuuden edellytykset täyttyvät, minkälainen työnhakuvelvollisuus tulisi asettaa esimerkiksi kaksi kuukautta kestävän koulutuksen ensimmäisen opiskelukuukauden ajalle? Tähän ei ole täysin yksiselitteistä vastausta, koska kyseisestä tilanteesta ei säädetä erikseen. Kaksi tai kolme kuukautta kestävä koulutus on liian lyhyt, jotta sen ajalle pystyisi asettamaan kolmen kuukauden tarkastelujakson, jonka aikana tulisi hakea kolmea työmahdollisuutta. Tämänhetkinen ohjeistus on, että esimerkin tapauksessa ei ole työnhakuvelvollisuutta opintojen alussa. Työnhakuvelvollisuus alkaa kuukautta ennen opintojen päättymistä.

Esimerkki kahden kuukauden mittaisesta koulutuksesta:

Kuinka osa-aikatyön tekeminen vaikuttaa työnhakuvelvollisuuteen? Jos opiskelet työttömyysetuudella tuetusti yli kuukauden ajan ja olet samanaikaisesti osa-aikatyössä, sinulla on velvollisuus hakea kolmen kuukauden tarkastelujakson aikana yhtä työmahdollisuutta niin pitkään kuin osa-aikatyö jatkuu. Muistathan, että osa-aikatyötä tekevänä voit pyytää lisää työtunteja omalta työnantajaltasi ja se lasketaan työmahdollisuuden hakemiseksi.

Luku- ja kirjoitustaidon opintojen ajalle ei aseteta työnhakuvelvollisuutta, jos opiskelu on päätoimista. Työnhakukeskustelu järjestetään kuukautta ennen koulutuksen arvioitua päättymistä, jonka yhteydessä päivitetään suunnitelma ja asetetaan lähtökohtaisesti pääsäännön mukainen työnhakuvelvollisuus. Työnhakuvelvollisuutta ei kuitenkaan aseteta, jos tuettu päätoiminen luku- ja kirjoitustaidon opiskelu jatkuu kuukauden kuluessa suunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta lukien. Kuukautta tarkastellaan suunnitelman laatimisen tai tarkistamisen päivämäärästä eteenpäin. Työnhakukeskustelun jälkeen järjestetään kuukauden aikana täydentävä työnhakukeskustelu, ellei sen järjestäminen ole ilmeisen tarpeetonta.

Sivutoimisten luku- ja kirjoitustaidon opintojen ajalle asetetaan lähtökohtaisesti pääsäännön mukainen työnhakuvelvollisuus.

Jos sinulle tehdään työtarjouksia työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun aikana, työvoimaviranomaisen tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että tarjottu työ tukee koulutusta tai liittyy opiskeltavaan alaan.

Tuetun opiskelun aikana on pätevä syy jättää hakematta ja kieltäytyä hakemasta työvoimaviranomaisen osoittamaa työpaikkaa, jos työn vastaanottaminen johtaa koulutuksen keskeytymiseen oppilaitoksesta johtuvasta syystä. Käytännössä tämä tarkoittaa tilannetta, jossa opintoja ei voisi jatkaa työn ohessa. Sinun kannattaa kysyä oppilaitoksen näkemys, voisiko opintoja jatkaa työn ohessa. Voit pyytää oppilaitokselta varmuuden vuoksi todistuksen asiasta, jonka voit toimittaa työvoimaviranomaiselle osana perustelujasi.

Jos tulet valituksi hakemaasi työpaikkaan, johon olet hakenut täyttääksesi työnhakuvelvoitteen, kyseisestä työstä kieltäytymisestä voi aiheutua seuraamuksia työttömyysetuuden saamiseen myös tuetun opiskelun aikana. Sen sijaan palvelulain mukaisen työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun tai kotoutumislain mukaisen luku- ja kirjoitustaidon päätoimisen opiskelun aikana tapahtuvasta työstä eroamisesta tai työnantajan yksilöidysti tarjoamasta työstä kieltäytymisestä ei aiheudu seuraamuksia työttömyysetuuden saamiseen. Työnantajan yksilöidysti tarjoamalla työllä tarkoitetaan esimerkiksi työnantajan suoraan sinulle tarjoamaa työtä, johon työllistyminen olisi varmaa.

Työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun alettua esimerkiksi sitä edeltävä korvaukseton määräaika (eli karenssi), työssäolovelvoite tai työmarkkinatuen odotusaika eivät estä työttömyysetuuden saamista opintojen tukemisen aikana. Palvelulain mukaisen työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun tai kotoutumislain mukaisen luku- ja kirjoitustaidon päätoimisen opiskelun aikana aloitettuja muita opintoja tai uutta yritystoimintaa ei tutkita. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ne eivät voi estää työttömyysetuuden saamista edellä mainittujen opintojen tukemisen aikana.

Sivutoiminen opiskelu

Sivutoimisesti opiskelevia koskevat samat oikeudet ja velvollisuudet kuin työttömiä, joten opiskelun aikana on voimassa lähtökohtaisesti pääsäännön mukainen työnhakuvelvollisuus.

Muu päätoiminen opiskelu

Päätoimisella opiskelijalla ei ole velvollisuutta hakea työtä silloin, kun hän ei ole palvelulain mukaisesti työtön, eikä myöskään opiskele työvoimakoulutuksessa tai työttömyysetuudella tuetussa omaehtoisessa opiskelussa.

Voinko täyttää työnhakuvelvollisuuden hakemalla osa-aikatyötä?

Osa-aikatyö käy, kunhan se on kestoltaan vähintään kaksi viikkoa. Lain soveltamisohjeen mukaan sinun arvioitavaksi jää, millaista työtä haet täyttääksesi työnhakuvelvollisuuden. Laissa ei säädetä työaikaan liittyvistä edellytyksistä. Työn tulee olla kuitenkin sellaista, että voit perustellusti olettaa voivasi työllistyä kyseiseen työhön. Työ voi olla myös ulkomailla.

Voinko täyttää työnhakuvelvollisuuden hakemalla työpaikkoja, jotka alkavat vasta meneillään olevien opintojen päätyttyä? 

Voit täyttää. Hakuvelvollisuus täyttyy siltä tarkastelujaksolta, jolloin teet työhakemuksen ja ilmoitat hakeneesi työtä. Pelkkä hakeminen ei kuitenkaan riitä, vaan sinun pitää käydä läpi koko valintaprosessi niin pitkälle kuin se kohdallasi etenee. Pitää siis osallistua kutsuttaessa myös työhaastatteluihin ja muihin valintaprosessiin mahdollisesti liittyviin toimiin. Näiden muiden toimien laiminlyöminen voi johtaa siihen, ettei työnhakua pidetä riittävänä.

Mistä voin varmistaa, kuinka moneen työmahdollisuuteen minun täytyy hakea ja ovatko hakemani paikat sopivia?

Työnhakuvelvollisuudesta on sovittu (tai sovitaan) työvoimaviranomaisen kanssa suunnitelmassa, jota voit tarkastella Asiointi-palvelun kautta. Tarvittaessa voit olla yhteydessä oman alueesi TE-toimistoon tai kuntakokeiluun, riippuen siitä kumman asiakas olet. Lisätietoja uudesta työvoimapalvelumallista löydät esimerkiksi TEM:n verkkosivuilta ja Työmarkkinatorilta, TE-liven tallenteesta sekä hallituksen esityksestä.

/Panu
Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen koulutusneuvonta

Lähteet

Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (28.12.2012/916) (viitattu 25.3.2022)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120916

Työttömyysturvalaki (30.12.2002/1290) (viitattu 31.3.2022)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290

Laki kotoutumisen edistämisestä (30.12.2010/1386) (viitattu 31.3.2022)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101386

Työ- ja elinkeinoministeriö: Työ- ja elinkeinoministeriön ohje työnhakijan palveluprosessista ja työnhakuvelvollisuudesta (VN/10520/2022) (viitattu 27.9.2022)
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/48159

Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja eräiden työttömyysetuuden saamisen edellytysten uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 167/2021 vp) (viitattu 26.4.2022)
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_167+2021.aspx

TEM.fi: Kysymyksiä ja vastauksia pohjoismaisesta työvoimapalvelumallista (viitattu 29.3.2022)
https://tem.fi/usein-kysyttyja-kysymyksia-pohjoismaisesta-tyovoimapalvelumallista

Ely-keskus.fi: Yhteishankintakoulutus (25.3.2022)
https://www.ely-keskus.fi/yhteishankintakoulutus

TE-live.fi: Mitä uusi asiakaspalvelumalli tarkoittaa työnhakijalle? (viitattu 22.4.2022)
https://te-live.fi/lahetykset/egPHXGADf

Työmarkkinatori: Töiden ja tekijöiden kohtaamispaikka (viitattu 19.5.2022)
https://tyomarkkinatori.fi/

Kuntaliitto.fi: Työllisyyskokeilut (viitattu 4.4.2022)
https://www.kuntaliitto.fi/talous-ja-elinvoima/tyollisyys/tyollisyyskokeilut

Suotuisa suunta: Opintojen etenemisvaatimus työttömyysetuudella tuetussa omaehtoisessa opiskelussa (viitattu 28.3.2022)
http://suotuisasuunta.blogspot.com/2021/10/opintojen-etenemisvaatimus.html

Suotuisa suunta: Lyhytkestoinen opiskelu ei estä työttömyysetuuden saamista (viitattu 31.3.2022)
http://suotuisasuunta.blogspot.com/2019/02/lyhytkestoinen-opiskelu-ei-esta.html

Suotuisa suunta: Kotoutumislain mukainen maahanmuuttajan omaehtoinen opiskelu (viitattu 4.4.2022)
https://suotuisasuunta.blogspot.com/2021/03/kotoutumislain-mukainen-maahanmuuttajan.html

(Päivitetty 31.10.2024. Päivitettiin Työmarkkinatorin linkit.)

(Päivitetty 1.8.2023. Lisättiin kysymys "Kuinka ilmoitan työnhakuvelvollisuutta täyttävästä toiminnasta?" ja vastaus siihen. Korvattiin läpi tekstin viittauksia TE-toimistoihin ja kuntakokeiluihin viittauksella työvoimaviranomaiseen.)

(Päivitetty 20.2.2023. Päivitettiin blogitekstin alku ja otsikon "Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu" alta tammikuussa 2023 voimaan astuneiden lakimuutosten johdosta.)

(Päivitetty 27.9.2022. Lisättiin kaksi uutta kysymystä ja vastausta koskien osa-aikatyön sekä opintojen jälkeen alkavien työmahdollisuuksien soveltuvuutta, lisättiin maininnat oppilaitoksen todistuksen hankkimisen mahdollisuudesta, jos joutuu kieltäytymään TE-toimiston/kuntakokeilun osoittamasta työstä opintojen aikana. Lisättiin linkki lain soveltamisohjeeseen lähdeluetteloon.)

(Päivitetty 19.5.2022. Päivitettiin linkit ja lähdeluettelo ajan tasalle. Päivitettiin tietoja kaksi tai kolme kuukautta kestävän työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun osalta.)

Haaveena koulutus — Koulutusneuvonta auttaa

Kuva: Tommi Kirvesniemi

Olen Kirsti ja olen koulutusneuvojana valtakunnallisessa palvelussa. Meillä on täällä ihan huippuporukka vastaamassa kaikkiin mahdollisiin koulutusaiheisiin kysymyksiin. Voit kysyä meiltä apua, jos haaveilet uudesta työstä ja pohdit, millainen koulutus siihen tarvitaan. Autamme sinua koulutuspaikkojen etsinnässä ja koulutukseen hakemisessa. Me tunnemme tutkintojen sisällöt ja eri alojen kelpoisuusvaatimukset. Meillä on hallussa myös koulutuksen rahoitusmahdollisuudet erilaisissa elämäntilanteissa. Meiltä kysytään paljon myös työvoimakoulutuksista.

Meidän palvelussamme on katto korkealla ja seinät leveällä. Voit ottaa meihin yhteyttä elämäntilanteestasi riippumatta. Autamme työttömiä, työssä olevia, perhevapailla tai muuten työmarkkinoiden ulkopuolella olevia, nuoria ja yhteistyökumppaneita.

Työskentelytapana meillä on keskustelu. Asiakkaana sinä päätät, mihin tarvitset apua. Tahdomme kuunnella sinun tarinasi ja auttaa sinua omien haaveittesi toteuttamisessa. Jos olet työnhakijana, voimme vilkaista työnhakutietojasi, mutta etenemme sinun tarinastasi käsin. Emme tee rahoituspäätöksiä, emmekä jaa opiskelupaikkoja, mutta voimme auttaa löytämään sinulle parhaat vaihtoehdot.

Palvelemme sinua usealla eri palvelukanavalla. Voit ottaa meihin yhteyttä sinulle parhaiten sopivalla tavalla ja sinulle parhaiten sopivana ajankohtana. Puhelin ja chat palvelevat klo 9–16.15 arkipäivisin. Puhelimella kannattaa soittaa erityisesti silloin, kun tahdot, että näemme työnhakutietosi. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, kun tahdot tietää, oletko päässyt työvoimakoulutukseen tai tahdot meidän näkevän työvoimapoliittiset lausuntosi ja aiemmat kontaktisi TE-toimistoon. Chat on tosi kätevä väline, jos tahdot kysyä jotain pientä nopeasti. Sitä kautta meidän on helppo linkata sinua oikeille tiedonlähteille.

Jos et ehdi ottaa yhteyttä virka-aikana, voit kysyä meiltä verkossa ympäri vuorokauden. Vastaamme viesteihin, kun tulemme paikalle. Pääset lukemaan vastauksen oman sähköpostisi kautta. Verkossa voit taustoittaa asiaasi enemmän kuin chatissa. Verkossa kysyttäessä meillä on eniten aikaa etsiä sinulle sopivia koulutusmahdollisuuksia ja sitä kautta meidän on helppo jakaa linkkejä esimerkiksi oppilaitosten sivuille. 

Videot: Ohjausta verkossa -palvelu ja palvelun käyttöohje

 

Koulutusneuvonnan Facebook-sivuilta löydät tietoa ajankohtaisista koulutusaiheista. Tule seuraamaan, jos koulutus kiinnostaa. Joka päivälle löydämme jotain uutta kerrottavaa. Löydät sivuilta itse tuottamiamme koulutusaiheisia videoita, blogi-kirjoituksia ja kysymyskeskiviikko-päivityksiä. Jaamme seuraajillemme myös eri medioiden ja yhteistyökumppaneiden päivityksiä tai tietoja. Jos meidän videomme kiinnostavat laajemmin, löydät kaikki ne meidän Youtube-kanavaltamme.

Millainen meidän joukkueemme sitten on? Meitä on yhdeksän innokasta koulutusneuvojaa. Koulutusasiat on meille tärkeitä ja moni meistä opiskelee koko ajan. On helppo innostua, kun on koko ajan mahtavien koulutusmahdollisuuksien äärellä. Pidämme osaamistamme yllä myös perehtymällä jatkuvasti koulutuskenttään ja koulutuksen rahoitusmahdollisuuksiin. Palvelemme sinua samalla ammattitaidolla ympäri Suomen. Emme ole sidoksissa tiettyihin maakuntiin, kaupunkeihin tai oppilaitoksiin, joten osaamme katsoa vaihtoehtoja laajemmin. Aina sopivin vaihtoehto ei löydy viereisestä oppilaitoksesta, vaan se voi löytyä monimuoto- tai verkkokoulutuksesta oman alueen ulkopuolelta.

Meitä koulutusneuvojia yhdistää se, että saamme iloa etsimisestä ja löytämisestä. Mitä vaikeampi kysymys, sitä enemmän haastat ammattitaitoamme. On upeaa löytää viimein vastaus, joka avaa sinulle uuden maailman. Silti meiltä saa kysyä myös helppoja kysymyksiä. Me toivomme, että otat meihin yhteyttä kaikissa koulutuskysymyksissä. 

Voit soittaa meille numeroon 0295 020 702 (ma–pe klo 9–16.15). Chatin ja verkko-ohjauksen löydät meidän yhteystiedoistamme Työmarkkinatorista.

Kirsti
Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen koulutusneuvonta