Nykyisen työelämän ennakoimattomuus ja monimutkaisuus haastavat
sekä nuoret että aikuiset uraansa ja ammatillista osaamista suunnittelevat
kohtaamaan jatkuvaa muutosta. Osa työelämän vastoinkäymisistä tai häiriöistä
voidaan ennakoida ja osa tulee täysin odottamatta. Teknologinen kehitys
tarkoittaa monelle uudelleenkouluttautumista ja työssä oppimista vastauksena
uudenlaiseen tapaan tehdä töitä. Epävakaa talous voi johtaa organisaatioiden
supistamiseen, uudelleenjärjestelyihin ja tehtävänkuvien muutoksiin työpaikoillamme.
Yllättävä terveydentilan heikkeneminen ja muutos edellyttävät sopeutumista ja
työkykyä vastaavan ammatillisen paikan uudelleen rakentamista. Toisaalta
työelämän siirtymä tilanteet ovat osa luonnollista elämänkulkuumme kuuluvia kehitystehtäviä.
Esimerkiksi koulutusalan valinta, aktiivinen tiedonhakeminen internetin avulla,
kyky päättää mielekkäistä uratavoitteista ja tehdä omannäköisiä toimintasuunnitelmia
sekä proaktiivinen työnhakeminen ja ammatillisesta osaamisesta huolehtiminen
opiskelun avulla.
Työn tehostamisen aikakaudella yksilöiltä, koulutuksen
järjestäjiltä, työyhteisöiltä ja koko kansakunnaltamme odotetaan kykyä olla
joustavia, muutosketteriä, työllistyvyyttä edistäviä ja innovatiivisia. Muutos
merkitsee henkistä venymistä ja mukautuvuutta eli valmiutta tehdä muodon
muuttaminen häiriötilanteissa hajoamatta. Vastoinkäymisiltä emme voi siis kukaan
välttyä! Ammatillista elämäämme koskettavia haasteita syntyy usein sen
seurauksena, ettemme saavuta meille merkittäviä tavoitteita ja jo saavutettu
tasapainotila järkkyy. Esimerkkejä ikävistä tilanteista: et päässyt toivomaasi koulutukseen,
taloudellista tukea ei myönnetty opiskeluihin tai opinnot eivät etene
toivotussa tahdissa. Voi olla, että opiskelu tai nykyinen työsi ei vastaa ammattiin
liittämiäsi arvoja tai koulutuksesi kautta saatu osaamispohja ei ole selkeästi
yhdistettävissä tarjolla oleviin avoimiin työpaikkoihin. Työssä ollessa kriisiä
synnyttävät: jos organisaatio kulttuuri ei tue tehdyn työn arvostusta tai
työpaikalla ilmapiiri ei ole avoin ja tukea antava. Asiantuntemustasi ei ehkä osata
hyödyntää työssä ja saatat kokea, että työnkuva ei tarjoa riittävästi haasteita
tai vastaavasti sinulta odotetaan venymistä työtaidoissa, joihin osaamisesi ei
vielä yllä. Tällöin löydämme itsemme tilanteesta, jossa kysytään, olemmeko
valmiita yrittämään uudelleen? Miten suhtaudumme muutokseen? Löydämmekö ongelmaan
sopivia ratkaisukeinoja, joilla mennä eteenpäin rakentavalla tavalla?
Resilienssi on kykyä nousta uudelleen
jaloilleen
Uraan liittyvät takaiskut voivat laukaista stressitilanteen
ja yksilöinä meidän kyky selviytyä ja sopeutua muutoksiin sekä ammatillisessa
että henkilökohtaisessa elämässämme vaihtelee. Nykyisin on alettu puhua ammatillisesta
resilienssista, jota luonnehditaan kykynä palautua takaisin uraan liittyvistä
vastoinkäymisistä muutostilanteessa, jossa olosuhteet ovat lannistavat. Kun
”asiat menevät pieleen” ja muutos aiheuttaa ristiriitaisia ajatuksia ja
tunteita. Voimme kokea muutoksen haastavana jopa uhkaavana skenaariona omalle
tavoitteelliselle toiminalle, kasvulle ja hetkellisesti jopa ihmisen
minuudelle. Yksin selviytymisen ansaan ei kannata kompastua, vaikka olemme tunnetusti
sisukasta kansaa!
Resilienssi on eteenpäin ponnahtamista vastoinkäymisissä ja
myönteistä toimintakykyä, jossa palaudumme toimintaan aikaisempaa tehokkaampana
kielteisistä tapahtumista huolimatta. Prosessiin liittyy inhimillistä ja
myönteistä kasvua, kun tiedostamme haavoittuvaisuutemme rajat ja vahvuudet. Meille
uusien ja vaikeiden elämänkokemuksien edessä pystymme oppimaan
käyttäytymisestä, kun uskallamme kohdata itsessämme heräävät kipupisteet ja
kuunnella itseä. Tunteiden vuoristoradassa tuttuja ovat pelko omasta riittävyydestä
ja kykeneväisyydestä tulevissa tavoitteissa. Turhautuminen ja hämmennys, jos ahkerointi
ei tuo muutosta, esimerkiksi tulet torjutuksi työhakemuksien kanssa. Suru, joka
seuraa luopumisesta, ja ahdistus ponnistellessa, kun varmuus näkymästä horjuu.
Lisäksi ajassamme leijailee ääneen sanomatonta
huippusuorituksen odotusta. Yksilöinä saatamme asettaa vahvuuksiemme käytölle
täydellisyyden kriteerit lopputuloksesta, joka voi jopa toimia hidasteena
kehittymisellemme. Tässä kohden peräänkuuluttaisin työllisyyden tavoitteiden
saavuttamisen toimintamalleissa joukkuehenkeä! Sosiaalisen yhteisön tuki ja
yhdessä tekemisen merkitystä, jotta yksilöinä tulemme oikeasti kohdatuksi kriittisillä
ammatillisen kasvun hetkillä. Yhteisön rooli on tukea kokonaiskuvan
rakentamista ja avoin rehellinen palaute on keskeistä muutoksessa, jotta
tekemisestä tulee sujuvaa. Tarjoanko käden tueksi, kun toinen on nousemassa
pystyyn saavuttaakseen riittävän hyvin ammatillisen tavoitteensa.Urasopeutuvaisuus kykyä voidaan kehittää. Nykytiedon valossa resilienssi on ajan myötä etenevä kehitysprosessi, joka tapahtuu ihmisen ja ympäristön vuorovaikutuksen kautta. Voimme tehdä valintoja vaikeilta tuntuvissa tapahtumissa, ja silti päättää mennä myönteisiä tavoitteita kohti. Mentaalinen aikamatkailu on osoitettu hyväksi keinoksi. Myönteisten mielikuvien luominen tulevaisuudesta ja ennakointi lisää toiveikkuutta! Lisäksi ennakoimalla tulevia riskejä voi nähdä, mitä olisi nyt järkevä tehdä. Kaikkein tärkeintä on aloittaa pienistä askelista ja keskustella toisten kanssa suunnitelmien etenemisestä. Esimerkiksi oman uratarinan kirjoittaminen portfolio tyylillä, auttaa näkemään omia vahvuuksia sekä pieniä ja isoja onnistumisia työelämässä. Olet varmasti ollut aikaisemminkin vaikeassa tilanteessa. Kun tiedostaa, mikä on auttanut silloin selviytymään paineen alla, voi auttaa ymmärtämään henkilökohtaisia voimavarojasi ja sinnikkyyttäsi!
Palautumista ja kestävyyttä
Tasapainon ja jatkuvuuden kokeminen sekä hallinnan tunne
ovat ihmisen turvallisuutta rakentavia tarpeita. Kohtaamamme pettymykset ja
menetykset horjuttavat väliaikaisesti kokonaisvaltaista hyvinvointiamme. Sanonta
”mennään, vaikka läpi harmaan kiven”, ei yksistään toimi meidän ajassamme.
Yksilöinä meidän on hyvä pysähtyä tiedostamaan kussakin muutostilanteessa
tärkeimmät ja omalle persoonallemme sopivimmat toipumisen ja selviytymisen keinot.
Palautuminen on resilienssin keskeinen elementti. Se on kykyä toipua tasapainoon
ja palauttaa sisäisiä vahvuuksia koettelevissa elämäntapahtumista. Riskinä voi
olla hetkellinen uupuminen, kun kaikesta järjellisestä tilanteen realiteettien
näkemisestä jatkamme äärirajoille ilman, että muutamme joko itseä, ympäristöä
tai toimintaa. Omasta henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista on ensiarvoisen tärkeää
pitää huolta! Hälytyskellot on hyvä soida, jos jäämme syyttämään itseä
tapahtumista, vetäydymme ainutkertaisen elämämme virrasta tai vastustamme
kaikkea, mitä eteemme tarjoutuu. Altistuessamme stressille taistelemme vastaan. Laittamme itsemme liikkeelle, joka voi parhaimmillaan karaista meitä. Sisuuntuminen kasvattaa muutoksen jo tapahduttua uutta luonteen särmää! Lisäksi vastoinkäymisen läpikäyminen uudistaa taitoja ja iskunkestävyyttä kohdata entistä paremmin hyvinvointiamme koettelevia kielteisiä elämäntapahtumia. Ja tällä en tarkoita, että yksilöinä meidän tulisi toimia kuin soturit, vaan ymmärryskykymme laajentumista, psykologista joustavuutta, jolla on suojaava vaikutus. Pieni pysähdys aika ajoittain ja taito rauhoittua tukevat toivotun tavoitteen ja siihen sopivien keinojen uudelleen kirkastamista. Jos saan kielteisiä vastauksia yhdestä ammatillisesta suunnasta, voinko lähestyä ammatillista osaamistani uudesta vaihtoehdosta käsin ja toimia jollakin eri tavalla (out of box ajattelu). Vitkuttelu, on tunteiden seilatessa hyvin yleistä. On vaikea ryhtyä ja tarttua tuumasta toimeen. Kenties tässä ajassa korostuukin oman ajankäytön suunnittelutaitojen merkitys. Voihan taustalla olla onnistumiselle asetetut tavoitteet. Kerrasta mentävä läpi ja vielä täydellinen suoritus. Onko yhteisöissämme aikaa ammatilliselle kasvulle, on hyvä kysymys.
Joka tapauksessa jokaisella meistä on
poikkeuksellinen kyky ponnahtaa eteenpäin!
Tilanteen tietoinen arviointi ja myönteinen
uudelleentulkinta voi avata uuden tarkoituksen mahdollisuuksien kartassa
(ongelmasuuntautunut selviytyminen). Toiselle sosiaalinen tuki ja rohkea
lähestyminen ja yhteydenotto uusiin verkostoihin, antavat erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja
jatkaa eteenpäin (esim. mentorointi tai uravalmennus). Tunteiden sekamelskan
jakaminen helpottaa tapahtuman käsittelemistä ja olennaisen päämäärän uudelleen
löytämistä (tunnekeskeinen selviytyminen). Itsensä haastaminen pohtimaan omaan
ammatillisen minäkuvaan liittyviä uskomuksia ja itsensä hyväksyminen muutoksen
toimijana omine vahvuuksineen ja heikkouksineen edistää uudelleen
suuntautumista. Muutokset on hyvä nähdä yksilön ja ympäristömme
vuorovaikutuksena! On tapahtumakulkuja, joihin voimme vaikuttaa. Tällöin
roolimme on laittaa itsemme likoon ja miettiä useampia mahdollisia
tulevaisuuden urapolkuja. Lisäksi on asioita, joihin emme voi vaikuttaa.
Sellaiset tekijät on hyvä tiedostaa, välttyäksemme uppoutumasta murehtimisen
noidankehään. Uskotko, että hyviä asioita voi tapahtua sinulle, jos toimit
joustavasti? Luotatko itseesi sellaisena ihmisenä kuin olet, ja että sinulla on
kykyä kohdata vastaan tulevat haasteet työelämän ja opiskelun matkallasi? Yhteenvetona,
muutos turbulenssia kohdatessa, toivon, että luotat itseesi ja käytät rohkeasti
sisäisiä psyykkisiä voimavarojasi, kun jokin sinulle tärkeä on saatava aikaan!
Johanna Viheräkoski
Psykologi, ihmisten itsensä voittamisen ja osaamisen kehittämisen
teemoista innostunut ja työhyvinvoinnin puolesta puhuja.
Lähteet: Bimrose, J. & Hearne. L. (2012). Resilience and
career adaptability: Qualitative Study of adult career counselling. Journal of
Vocational Behavior, 81, s 338-344.Poijula, S. (2018). Resilienssi Muutosten Kohtaamisen taito. Kirjapaja Helsinki.
Verkkolähde: Suomen mielenterveys ry. mieli.fi. blogi
julkaisu. Loppuunpalamisesta toipuva yrittäjä Aino Mättö: ”Tämä on alku jollekin paremmalle kuin se, mitä oli” - MIELI ry
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti