Life Design –malli uraohjauksen muutoksessa

 

Life Design –malli uraohjauksen muutoksessa

Savickas (2012) on yksi uraohjauksen tutkijoista, joka tarkastelee työelämän siirtymiä elämän suunnittelun ja narratiivisen ohjauksen lähestymistavasta käsin. Elämänsuunnittelun käsityksessä korostetaan, että nykyinen urasuunnittelu on jatkuva prosessi, jossa rohkaistumme kertomaan tarinan itsestä, identiteetistä ja tulevasta ammatillisesta kasvusta kokonaisvaltaisena elämänkuvana. Epävakaa talous ja jatkuva muutos työmarkkinoilla vaatii yksilöiltä uran tarkastelemista toistuvana omien palvelujen ja taitojen myyntinä useille työnantajille, jotka tarvitsevat vaihtuvat tehtävät ja projektit valmiiksi. Työelämään pääsy vaatii enemmän syvempää itsetuntemusta ja identiteetti työtä. Elämänsuunnittelun ajatuksessa tämä tarkoittaa henkilökohtaisen merkityksen ja oman identiteetin oivaltamista ja uudistamista yhteiskunnassa useamman kerran työelämämme aikana.

Avoinna olevat työnkuvat ovat muuttuneet tilapäisiksi tehtäviksi ja tarjolla on määräaikaisia ​​projekteja, ja pysyvät työpaikat ovat yhä harvinaisempia. Perinteinen testeihin perustuva soveltuvuusarviointi ajatuksella olenko oikea tyyppi tiettyyn ammattiin ja ”matching”   –logiikka ei toimi tämän päivän koulutusala ja itselle sopivan ammatinkuvan valinnassa samalla tavalla. Uran rakentamisen teoriassa ymmärretään, että ammatillinen minäkuva rakentuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, jatkuvan muutoksen kontekstissa ja on elinikäinen prosessi. Keskeistä on tunnistaa, missä opiskelu- tai työympäristöissä käsitys itsestä, tarpeista ja tavoitteista vastaavat sosiaalisesti rakentuneita odotuksia työn roolista ja osaamisen vaatimuksista.

Uran rakentamisenteoria pähkinänkuoressa!

Ura rakentamisen teoriassa urasuunnittelun ajatellaan etenevän kehityksellisten vaiheitten kautta. Reflektoimalla käsityksiä itsestä rehellisesti vahvistamme identiteetin selkeytymistä meille mahdollisiin työelämän rooleihin, joilla yhä uudelleen rakennamme yhtenäisyyttä ja jatkuvuutta elämäntarinamme muodossa. Luomme itsestämme ammatillista persoonaa kuvaavan tarinan! Kertomuksen, joka kertoo, kuka olemme, sekä vision siitä, millaiset ammatilliset aiheet motivoivat ja millaiseksi haluamme osaajana kasvaa. Elämänuran suunnittelun keskeisiä tavoitteita on refleksiivisyys, identiteetti, uran sopeutumiskyky ja tarkoituksellisuus. Uranrakennusteoriassa identiteetti tarkoittaa sitä, miten ihmiset ajattelevat itsestään suhteessa sosiaalisiin rooleihin. Identiteetti rakennetaan yhdessä sosiaalisen kanssakäymisen kautta!

Työelämän siirtymien seurauksena meidän on ikään kuin neuvoteltava henkilökohtainen psykologinen sopimuksemme uudelleen löytääksemme ammatillisen paikkamme ja sopeutuaksemme työelämän muutokseen. Ammatillinen minäkuva muotoillaan liittyessä aktiivisesti ammattialan sosiaaliseen ryhmään tai työyhteisöön, joka sosiaalisten tarinoiden kautta tunnistaa kykyjämme, tietojamme ja arvojamme vastaavan merkityksellisen työnteon tarkoituksen. Uusien näkökulmien avulla yksilöinä saamme itseluottamusta ja valmistaudumme tietoiseen ammatillisen suunnan valintaan ja päätöksentekoon. Hyvinvointiamme tukevan uuden ammatillisen suunnan löytämisestä otamme itse vastuuta sanoittamalla tulevaan työelämään liittyvien asioiden tärkeysjärjestystämme.

 

Minun uratarinani malli tarjoaa luovia ajattelun työkaluja siihen, miten tarkistamme ja reflektoimme käsityksiä itsestä ja odotuksista suhteessa työn ja ammattien mahdollisuuksiin. Reflektointi oman uratarinan rakentamisessa tarkoittaa kykyämme arvioida uudelleen tapahtuneita kokemuksiamme, ajatuksia ja tunteita ja millaista merkityksenantoa elämänkokemuksista tulkitsemme.  Ikään kuin käsikirjoitamme uudelleen uratarinan, jossa ihminen löytää uusien näkökulmien ja itselle joustavampien toimintasuunnitelmien avulla tasapainon ja vastaavuuden itselle mahdollisen opiskelun tai työn kontekstiin!

Esimerkiksi työntekijä, joka aloittaa uudessa työpaikassa, muutos haastaa sopeutumaan uuteen työrooliin. Alussa voi tuntua vaikealta oppia ammatissa käytettävä työtaitoja ja terminologia. Työnkuvan sisäistäminen osaksi ammatillista minäkuvaa edistää aktiivinen asennoituminen ja tuoreet näkökulmat uusien tehtävien hoitamiseen. Työpaikan sosiaalisten vuorovaikutus tilanteiden ja tiedonhaun avulla laajennamme näkymät ja selvitämme tehtävänkuvan ja rutiinit. Hiljalleen kasvava tietoisuus vakiinnuttaa työn rooliin, koemme hallitsevamme ammatillisen roolin ja työn vaatimukset. Lopulta luovumme siitä joko vapaaehtoisesti, kun haluamme uutta suuntaa vaihtamalla työpaikkaa, tai pakotetusti, kun organisaatiomuutokset edellyttävät ammattitaidon päivittämistä.

Sopeutumiskyky työelämän muutoksessa

 

Halukkuutemme todella kohdata stressiä aiheuttava epätasapaino tai työelämän siirtymä uratarinan yhdessä rakentamisena ja uramuutosta edistävillä käytännön toimilla, kutsuu esiin kunkin yksilöllisen sopeutumiskyvyn. Kun vallitseva tilanne ylittää oman sopeutumisemme rajat, olemme valmiita näkemään tosiasiat niin myönteiset kuin kielteisetkin. Pyrimme tavoitteelliseen elämän ja uran suunnittelua rakentavan tarinan työstämiseen. Pienten tarinoiden kertomisen kautta tutkimme vahvuuksiamme eri tekemisten äärellä! Arvioimme realistisesti ammatillista identiteettiä suhteessa työmarkkinoiden tarjoamiin mahdollisuus skenaarioihin. Elämän ja uran tarinoissa on tiedostettava mahdolliset itseä rajoittavat ajatukset ja huolet, jotka usein estävät meitä näkemästä jotain mikä puuttuu ammatillisesta elämästämme! Jotain, mitä yksilönä kaipaat ja tarvitset. Tarinoiden merkitys tulee esiin silloin, kun oivallamme jotain itselle merkityksellistä ja itse-tietoisuus auttaa näkemään ympärillämme olevia työelämän mahdollisuuksia. Savickasin uran rakentamisen teoriassa muutos merkitsee, että voimme muuttaa joko itseämme, ympäristöä tai molempia.

 

Yhteenvetona todetaan, että uran sopeutumiskyky nähdään ihmisten yksilöllisinä itsesäätelyn resursseina. Uran sopeutumiskykyjä kuvataan seuraavien käsitteiden avulla: huolenaihe, hallinta, uteliaisuus ja itseluottamus. Huoli omasta ammatillisesta tulevaisuudesta auttaa varautumaan siihen, mitä voi tulla seuraavaksi. Hallinta tarkoittaa halua ottaa vastuu itsensä ja ympäristönsä muokkaamisesta vastaamaan opiskeluja tai työelämää koskevaa muutostoiveita, joka vaatii itsekuria, ponnistelua ja sinnikkyyttä. Uteliaisuus merkitsee aitoa kiinnostusta ajatella itseään eri tilanteissa ja rooleissa eli muotoilla vaihtoehtoisia tulevaisuuden ura ja työ skenaarioita. Olennaista on aktiivinen omien ominaisuuksien ja kykyjen tutkiminen, vuorovaikutus ja tiedon hakeminen ammatillista teemoista, ja mahdollisuuksista työn maailmassa, joissa voi toteuttaa itseä. Itseluottamusta rakentuu, kun tunnistaa saavutettavissa olevan ammatillisen päämärän ja keinot toteuttamiseen.

 

Olennaista on, että elämme ammatillisen tarinamme todeksi eli teemme näkyväksi uratavoitteemme merkityksellisten ihmissuhteiden sekä opiskelu että työ verkostojemme kautta. Pelkkä yksin asioiden pohtiminen ei riitä muutoksen hallitsemiseksi ja ura tavoitteidemme saavuttamiseksi. On mentävä rohkeasti kohtaamaan ihmisiä, jotka työskentelevät aloilla ja työnkuvissa, antavat koulutusta aiheista, joista olemme kiinnostuneita.

 

Johanna Viheräkoski

Psykologi, ihmisten itsensä voittamisen ja osaamisen kehittämisen teemoista innostunut ja työhyvinvoinnin puolesta puhuja.

Lähteet: Savickas, M. L. (2012). Theory Life Design: A Paradigm for Career Intervention in the 21st Century. Journal of Counseling & Development Alexandria Vol. 90 (1), s. 13-19. Publisher: Wiley-Blackwell Publishing Ltd

My Career Story Workbook. Autobiographical workbook for life-career success.

 

http://www.vocopher.com/CSI/CCI_workbook.pdf