Lean-filosofian soveltaminen urasuunnittelun työvälineeksi

 

Lean-filosofian juuret löytyvät Toyota-tuotantojärjestelmän toiminnan ja suoriutumiskyvyn jatkuvan parantamisen ajattelusta. Lean-menetelmiä käytetään nykyisin hyvin erilaisissa toiminnan konteksteissa sekä palveluiden kehittämisessä yrityksissä. Blogissani lähestyn aihetta soveltaen urasuunnittelun näkökulmaan eli kehitettäviä taitoja ja toimintoja, joilla lisäämme itsetuntemusta, tutkimme sopivia ammatillisia vaihtoehtoja ja teemme työelämäämme vaikuttavia uravalintoja ja päätöksiä. Pysähdyn pohtimaan lyhyesti, voisiko Lean-johtamismenetelmien periaatteet toimia henkilökohtaisten urasuunnitteluprojektiemme ja oman toimintamme laadun edistäjänä niin suorituskykyämme kuin ajattelumalliamme uudistaen.
 

Lean on vapaasti muotoiltuna ajattelu- ja toimintatapa, jossa urasuunnittelutapahtumia lähestytään jatkuvan oppimisen virtauskokemuksia luomalla, ja karsimalla turhautumista aiheuttavia jumitilanteita ennakoivalla reflektiolla omien työelämätavoitteiden aikaansaamiseksi. 
 

Lean-filosofian viisi periaatetta:

1. Tunnista arvosi – Kuka sinä olet, mikä on sinulle tärkeää, arvokasta ja toimii parhaiten? Leanajattelua soveltaen on katsottava itseä ja mitä omassa elämässä juuri nyt tapahtuu, mikä on hyvin ja toisaalta mistä et pidä. Työelämän muutoksessa kohtaamme nykytilanteessa jonkin ongelman, joka auttaa jäsentämään, mihin aidosti haluat muutosta ja tavoittelet itsellesi parempaa. Selvitä, mitkä työtehtävät, tekemiset tai opiskelun aiheet antavat tai ovat tarjonneet sinulle todella energiaa. Näin pääset tarkastelemaan lähemmin sisäisiä kykyjäsi ja luonteenvahvuuksiasi. Henkilökohtaista merkityksellisyyttä antava osaamisesi (missä olen taitava? mistä pidän?) on hyvä tunnistaa. Lähde luovasti ideoimaan missä työ- tai opiskeluympäristössä pystyt kehittämään tarkoituksellista osaamistasi eteenpäin ja vastaamaan tällä hetkellä toivomasi ammatinkuvan tarpeisiin. Kenelle sinun taidoista voisi olla hyötyä? Ota luotettavia ihmisiä ideoimaan työnkuvia kanssasi.

Ensimmäinen askel Lean-ajattelun toteuttamisessa on asettaa itsesi ja yksilölliset työelämän muutostilannetta koskevat tarpeesi etualalle. Urasuunnittelijana sinulla on päärooli osallistumalla

ja rakentamalla omannäköisiä ja toteutettavissa olevia luovia tekemisiä, joilla uuden ammatillisen suunnan etsintää voimistat eteenpäin. Esimerkiksi ansioluettelon uudistaminen osaamista tutkien, pohtimalla ja keskustelemalla taidoista, joita haluaisit kehittää ja kokeilemalla minikurssilla tai tehtävänkuvan muutoksella kiinnostuksesi kantavuutta. Itsetuntemus, mitkä ovat muutoksesi motiivit (kiinnostuksesi, kykysi, arvot, voimavarasi, uuden oppimisen ilo jne.) ja miksi haluat tulla ovat lähtökohtana! Omien ydinosaamisten, työllesi asettamien arvojen tärkeysjärjestys, sinulle hyvän työn kriteerien ja kaipaamiesi ammattitaitohaasteiden tunnistaminen ja sanoittaminen toimivat joustavina tienviittana tulevassa. Itsesi ja eteen tarjoutuvien työelämämahdollisuuksien tutkimisen (internetin tietoportaalit, verkostot) jälkeen on tärkeää jäsentää, mitä käytännössä haluat tapahtuvaksi. Kirkasta itsellesi oma selkeä ja toteutettavissa oleva tavoitteesi työelämässä!

  2. Arvovirtauskuvaus tarkoittaa työelämän muutostoivettasi edistävän tavoitteen kokonaiskuvan ja jokaisen tavoitteeseen liittyvän askeleen näkemistä, huomioiden niin myönteiset kuin jumissa olevat asiat. Lean-ajatuksesta käsin selvennät, minkä vuoksi muutos on tärkeää ja mitä hyvää haluat tapahtuvaksi työelämääsi pohtiessasi.  Tunnista, miten toimit tällä hetkellä ja mikä toiminta vie voimavarojasi? Oletko valmis panostamaan oman osaamisesi ja työhyvinvoinnin voimaantumisen edessä toimimalla uudella tavalla? Olennaista on lisää arvoa eli voimavaroja tuovien toimintatapojen tunnistaminen eli askeleet ja keinot, miten uramatkan teet. Mikä on sinun näköinen strategia eli suunnitelmasi tehdä henkilökohtaista muutosta asettamaasi päämäärää kohti? Onko se esimerkiksi ensimmäinen päätös hakea tärkeää opiskelupaikkaa, ammatinvaihto, täydennyskoulutus, työnkierto tai muutoin kehittää itseäsi vapaa-ajan harrastuksissa?

Yrittäjähenkinen asenne auttaa hahmottamaan ja visualisoimaan mielikuvissa tulevan! Muista, että toivomasi tulokset eivät aina heti näyttäydy. Toimintaympäristömme jatkuva muutos ja erilaiset elämäämme vaikuttavat olosuhteet tuovat omat vaihtoehdot kuten esteetkin. Lean-ajattelussa korostetaan ihmisten vaikutusmahdollisuuksia antamalla heille tarvittavat välineet työelämän muutosprosessien parantamiseksi. Äärimmäisen tärkeää Lean-filosofiassa on luottaa siis itseesi ja ryhtyä sisukkaasti toteuttamaan pieniä ja uutta mahdollisuutta avaavia arjen uratekoja. Itsensä tutkiminen koko ajan toiminnasta oppien on avainsana, mikä tuottaa työelämään kestävämpää tyytyväisyyttä. Taitoa on myös karsia pois sellaista tekemistä, mikä ei toimi (esim. oppia epäonnistumisista, jos työhaastattelu ei mennyt odotetusti, saatamme hetken olla työssä, joka ei ole sopivinta, rajata koulutusalat, jotka eivät oikeasti ole ominta).

3. Virtauksen toteuttaminen, mikä merkitsee käytännössä voimavarojen järkevää käyttöä ja työelämäsi muutostavoite lähtee rullaamaan sujuvasti. Työelämässä kokemamme siirtymät tuottavat epävarmuuden kokemuksia tulevaa kohtaan, siksi selkeät tavoitteet uuden ammatillisen osaamisen opiskelun tai työnhaun eteenpäin viemisen suunnittelussa ovat tärkeitä moottoreita. Nähdäkseni pienet voimavaroja tuovat välitavoitteet ja päivittäiset valinnat johtavat kokemuksesta oppimiseen. Oikean ammatillisen suunnan varmistamiseen lyhyet mietintäpysäkit ovat tarpeen. Mihin asioihin voit vaikuttaa, ja mihin et? Mielemme etsii ratkaisuja ja mittarina käy antaako toiminta energiaa, jolloin saat lisää työntövoimaa eteenpäin. Pienillä stepeillä rakennat nopeammin realistisen kokonaiskäsityksen tavoittelemiesi mahdollisuuksien saavuttamisen edellytyksistä. 

Lean-ajattelussa tavoite on vähentää sellaista tekemistä, joka ei ole hyödyllistä toiminnan ja urasuunnittelussa oman hyvinvointimme kannalta. Sovellan virtauksen käsitettä luovasti, miten esimerkiksi minimoimme työuran muutokseen liittyvää mieleemme huolta aiheuttavien avoinna olevien ongelmallisten kysymyksien kehämäistä murehtimista. Ongelmat sinänsä auttavat muutoksessa ja on rohkeasti tunnistettava omaa suhtautumistapaamme. Myönteisyys on yksi keino ja toinen valita ja aloittaa pienimuotoisesti kokeilemaan jotain toimintaa, mikä kiinnostaa sinua. Testata ikään kuin omaa hypoteesia eli pystytkö jollakin pienellä riskillä aikaansaamaan haluamaasi osaamisen muutosta ja oppia itsestäsi toiminnan kautta.  Mitä odotit tapahtuvan? Lean-taitoa on kyky reflektoida tapahtunutta suhteessa siihen, mitä oikeasti tapahtui. Nousiko esiin jotain uusia esteitä tai virhearviointeja ja toisaalta tiedostaa, mitä uutta opit.  

Työelämän siirtymissä on hyvä muistaa, ettei jää liian kauaksi odottamaan yhtä sopivaa työnkuvaa, koulutusta tai vastausta. Muutokselle on hyvä asettaa alustava aikaperspektiivi, mitä missäkin kohtaa tapahtuu. Mistä tiedät, että olet lähempänä tavoitettasi eli mitä minun pitäisi saada seuraavaksi aikaan on relevantti kysymys. Voitko hyödyntää odotusaikoja ja tunnistatko pullonkaulat, jotta voit poistaa hukkaan menevää ajankäyttöä? Onko työhakemuksen sisältö osuva ja olisiko syvemmästä etukäteistutkimisesta etuja? Urasuunnittelussa keskeistä on, oletko pohtinut vaihtoehtoisia reittejä ammatilliseen tavoitteeseesi, entä mihin kannattaa verkostoitua ja luoda kontakteja. Voit avata näkymiä selvittämällä internetin tietopankista, mistä ja keneltä saat vastauksia avoinna oleviin kysymyksiisi. Nopeasti laitettu sähköposti tai soitto ammatista tai koulutuksesta tietävälle vie askeleen eteenpäin!

 

4. Luo vetovoimaa tarkoittaa, että mitä halutaan tapahtuvaksi, toteutuu ajallisesti tehokkaasti ja taloudellisesti viisaasti. Urasuunnitelmasi kannalta on tärkeää, että tunnistat viikko-ohjelmassasi, milloin tutkit tietoa internetistä ammattikiinnostuksistasi tai otat tarvittaessa yhteyttä merkityksellisiin ihmisiin. Sitä lähempänä omaa visiotasi olet, kun olet selkiyttänyt omat perustellut ajatuksesi toivomasi koulutuksen tai työpaikan valinnassa, eli teet itsetutkiskelua. Lean rohkeasti soveltaen, voit käyttää juurisyy-metodia motivaatiosi näkemiseen etsimällä ja vastaamalla 5 kertaa miksi-kysymykseen eli minkä vuoksi tavoite on tärkeä sinulle? Laitat tärkeitä päivämääriä itsellesi ylös ja näet mielessäsi, mitä silloin tapahtuu. Kyse on oman toimintasi parantamisesta, jotta saat aikaiseksi itsellesi tärkeitä tekoja. Teet sinua puoleesi vetävästä opiskelujen aloituksesta tai työnkuvaasi koskevasta muutoksesta mielenkiintoisen ja välitavoitteilla etenevän tutkivan projektin. Keskeistä on lisätä omaa realistista käsitystäsi kokonaiskuvasta ja vaihtoehtoisista reiteistä, joka vie sinut haluamaasi paikkaan työelämässä.

5. Täydellisyyden etsiminen tarkoittaa tosiasian tunnistamista, että emme ole valmiita ja jatkuvan parantamisen logiikka merkitsee virheistä oppimista pyrkien toimivampiin toiminnantapoihin. Ihanteellisempaa toimintaa kohti tavoitetilaa on käytännössä urasuunnittelussa oppimista itsepohdiskeluun aika ajoittain ja pyrkimys säilyttää jatkuvuuden kokemusta ja selkeä käsitys itsestä osaajana työelämän muutoksesta heräävien mahdollisuuksien yhteydessä. Tarkistamme ammatillista osaamista ja ymmärrämme mahdolliset klikit nykytilan ja tulevaa koskevan vision välillä ja valitsemme tavoitteita, joilla on todellista merkitystä työhyvinvoinnillemme. Hyvin helposti teemme päivittäin asioita miettimättä, mitä itsellemme merkityksellistä oikeastaan saamme aikaiseksi. Teemme monenlaista, koska meidän täytyy tehdä. Pysähtyminen hetkeksi pohtimaan omia työelämän arvoja, mikä on työssä tärkeää auttaa suuntaamaan tekemisiämme tietoisempiin valintoihin urasuunnittelussa.

PDCA - ongelmaratkaisumalli käyttöösi

Yksi työväline on Demingin laatuympyrä PDCA-kehityssykli, joka tarkoittaa ongelmanratkaisumallia. Taustalla on ajatus pienten askelten taktiikalla pyrkiä aikaansaamaan nopean kehityksen tapahtumia. Suunnittelet (plan) mitä haluat tapahtuvaksi, teet (do) asian käytännössä, tarkistat (check) ja tutkit (study) mitä oikeasti tapahtui ja missä onnistuit ja mikä toimi (act), otat toiminnasta oppia tai korjaat suuntaa. Hyvä esimerkki työnhaussa voi olla, kun tavoitteenasi on saada käsitystä uutta innostusta ja osaamista tuovasta työnkuvastasi ja päätät selvittää tietoa kiinnostustasi vastaavista työnantajatahoista. Kun otat kontaktia yhteen toimijatahoon, laajennat ja syvennät omaa käsitystäsi, mitä osaamista uusi työnkuva edellyttäisi ja kehittäisi työtaidoissasi. Tarkistat, pystytkö tekemään valintaasi hankkimillasi tiedoilla ja mukautuuko ajattelemasi mahdollisuus omaan ammatilliseen minäkuvaasi. Joko koet edelleen vetovoimaa tai hylkäät ajattelemasi työmahdollisuuden. Yleensä ammattialan toimijat tuntevat hyviä kumppaneita ja verkoston hahmottaminen nopeutuu muutamilla kysymyksillä.
 

Lean-ajattelussa keskeistä antia on kohdata ongelmat ja pyrkimys käytännönläheisesti ratkaista eteen tulevat esteet rohkealla ideoinnilla ja toiminnalla. Se, että kierretään ongelma, sitoo voimavaroja. Omien tunteiden tunnistaminen toimii parhaimmillaan muutoksessa puskurina. Toiminnan jatkuvuus laadukkaasti on ensiarvoinen päämäärä ja siksi parannustoiminnasta tulee jokapäiväistä. 

Johanna

 

Lähde: Mann, D. The Missing Link: Lean Leadership. Frontiers of health services management 26:1. p. 15- 26. 

Siirtymät ja muutokset työelämässä – pohdintaa aikuisiän valinnoista

2000-luvun suomalaisessa yhteiskunnassa työhön ja koulutukseen liittyvät ratkaisut ja valinnanpaikat ovat laajentuneet ulottumaan läpi koko aikuisiän ja työuran. Yhä useammat työikäisistä kohtaavat työuransa aikana tilanteita, joissa oman ammatin olemassaolo ja työpaikan pysyvyys joutuvat vaakalaudalle. Osalla tämän päivän työikäisistä työelämä on aina, jo alusta asti, sisältänyt erilaisia siirtymiä, muutoksia sekä työstä ja tehtävästä toiseen vaihtamisia. Työelämän muuttuminen ja sen taustalla vaikuttavat ison mittakaavan tekijät (kuten globalisaatio, työn tuottavuuden tehostaminen, digitalisaatio, työpaikkojen tai toisaalta sopivien työntekijöiden puute) ovat meidän yksittäisten ihmisten näkökulmasta katsottuna ulkoapäin tulevia tekijöitä, jotka – välillä pakottaen tai toisesta kulmasta katsottuna eteenpäin tuupaten – vaikuttavat yritysten, työpaikkojen ja ammattien olemassaoloon. Ulkoa päin meihin vaikuttaviin työelämän muutospuhureihin ja -myrskyihin emme välttämättä pysty millään tavalla itse vaikuttamaan vaan joudumme sopeutumaan, sietämään ja toivottavasti viime kädessä hyväksymään muutosten eteemme heittämät tilanteet.

Omassa terveydentilassa elämän varrella tapahtuvat muutokset ovat usein myös näitä yllättäen ja ikään kuin ulkoapäin koko elämään ja myös työuraan vaikuttavia tekijöitä, joita ei kenellekään toivoisi, mutta joita valitettavan moni meistä työikäisistä joutuu kohtaamaan. Sairastuminen voi muuttaa työkykyä lyhytkestoisesti tai pysyvästi sairauden jatkuessa ja kroonistuessa. Lyhytkestoinen työkyvyttömyys voi sairaudesta toipumisen ja kuntoutumisen jälkeen väistyä ja omaan työhön palaaminen onnistuu yhdessä työnantajan kanssa työtehtäviä keventäen ja räätälöiden tai entisenlaisiin tehtäviin suoraan palaten. Mutta jos sairastuminen on muuttanut omassa ammatissa pärjäämistä pysyvästi, on uuden ja sopivamman työn ja ammatin etsiminen usein edessä. Näissä terveydellisistä syistä uuteen ammattiin suuntaamisen tilanteissa tukea ja neuvoja on saatavilla eikä uuden ammatin ja työn valinnan kanssa tarvitse jäädä yksin. Voit lukea lisää ammatillisen kuntoutuksen vaihtoehdoista aiemmista blogeistamme: Mitä tehdä, kun ei terveydellisistä syistä pysty jatkamaan nykyisessä työssä? Ammatilliseen kuntoutukseen hakeutuminen työttömänä 

Työtehtävien, ammattien ja itsen työllistämisen muotojen muuttaessa muotoaan osa meistä työikäisistä aikuisista saattaa huomata – ulkoapäin vaikuttavien syiden sijaan tai niiden rinnalla – myös itsestä lähteviä merkkejä halusta kokeilla jotakin uutta, vaihtaa alaa, hakea uusia haasteita tai mielekkäämpää sisältöä omaan työhön. Oman elämänkaaren eri vaiheissa onkin ihan luonnollista, että suhtautuminen työhön ja työelämään muuttuu aiemmasta. 20-vuotias opiskelija todennäköisesti kokee eri tavalla ja arvostaa työelämässä eri asioita kuin 50-vuotias työelämän konkari. Eräs kokenut kollegani uraohjauksen parista puhui usein ja osuvasti siitä, miten hänen kokemuksensa pohjalta noin nelikymppisiä voi alkaa ”vaihdatuttamaan”. Sitä voi huomata miettivänsä aiempaa enemmän minkälaista elämää on tähän asti elänyt, mitä tästä aiemmasta haluaa edelleen kantaa mukana omassa selkärepussa tästä eteenpäinkin, ja mistä on toisaalta jo ihan valmis luopumaan. Myös työn ja ammatin suhteen voi alkaa vaihdatuttamaan, eli eri elämänvaiheissa voi alkaa aktiivisemmin pohtimaan mitä työltä aidosti ja oikeasti haluaa, ja tarjoaako nykyinen työ tai ammatti riittävästi tätä kaivattua sisältöä ja mielekkyyttä. TE-puhelinpalvelujen uraohjauksen psykologien asiakkaista n. 70% on iältään 30 vuotta täyttäneitä tai vanhempia, joten aivan meidän työn keskiössä on luottamuksellisen ja asiantuntevan tuen antaminen näissä aikuisten työelämän vaihdatuttamiseen ja muutostoiveisiin liittyvissä kysymyksissä.  

On työelämän muutoksia pohtimaan pistävät syyt joko ulkoa tulevia, oman hallinnan ulottumattomissa olevia tai sisältä omasta itsestämme esiin pyrkiviä toiveiden ituja, on uusien suuntien ja ratkaisujen etsiminen vaihe, joka voi tuntua raskaalta, työläältä, tympeältä – tai yhtä lailla innostavalta, motivoivalta, mahdollisuuksia avaavalta. Kuten usein sanotaan, työssä ja ammatissa toimiminen on ajankäytöllisesti ja sisällöllisesti niin merkittävä osa työikäisten työssäkäyvien ihmisten elämää, että sillä todellakin on väliä ja merkitystä miten oman työsi koet, miten siinä jaksat ja kuinka sen parissa viihdyt. Kuuntelemalla itseäsi, miettimällä aktiivisesti omaa tilannettasi ja työssä herääviä ajatuksia ja tunteita sekä juttelemalla läheisten ja ystävien kanssa voit saada jo paljon selkeyttä työelämään liittyviin pohdintoihisi. Lisäksi voit kääntyä meidän uraohjauksen ammattilaisten puoleen ja päästä keskustelemaan - puhelimitse tai videoyhteyden kautta - luottamuksellisesti tilanteesi herättämistä ajatuksista, tunteista ja kysymyksistä. Useimmiten ohjausyhteistyön tavoitteena on asiakkaan näkökulmasta katsottuna toteuttamiskelpoisen työelämän tai koulutuksen jatkosuunnitelman rakentaminen.
    
Jenni

Näin valmistaudut työhaastatteluun

Kun olet saanut kutsun työhaastatteluun, siihen kannattaa valmistautua hyvin. Tässä muutamia urapsykologin vinkkejä:

Valmistele hissipuheesi

Työhaastattelun alussa työnantaja tai rekrytoija pyytää sinua kertomaan itsestäsi. Tuota tilannetta varten kannattaa miettiä etukäteen lyhyt esittely, jossa tuot tiiviisti esille parhaat puolesi kyseistä tehtävää ajatellen. Mikä on ydinosaamistasi? Mitkä ovat ammatilliset vahvuutesi? Missä olet erityisen hyvä? Mitä haluat nostaa esille työ- ja koulutushistoriastasi?

Miten tuot esille omaa motivaatiotasi?

Yksi tärkeimmistä rekrytointipäätökseen vaikuttavista tekijöistä on työnhakijan motivaatio kyseiseen tehtävään, joten sitä kannattaa haastattelutilanteessa korostaa. Valmistaudu kertomaan, miksi haluat tulla valituksi juuri tähän työpaikkaan. Mikä työn sisällössä innostaa ja motivoi? Miksi?

Mitä hyötyä sinusta on työnantajalle?

Haastatteluun valmistautuessasi pohdi omaa osaamistasi työnantajan näkökulmasta: Mitä hyötyä sinusta on työnantajalle? Mitä lisäarvoa tuot omalla osaamisellasi työyhteisöön? Minkälaisia ongelmia pystyt ratkaisemaan? Millä tavalla oma toimintasi auttaa muita onnistumaan? Mieti valmiiksi konkreettisia esimerkkejä, jotka kuvaavat osaamistasi, vahvuuksiasi, työskentelytyyliäsi ja ammatillisia saavutuksiasi. Tarinat jäävät haastattelijalle paremmin mieleen kuin yleisellä tasolla kuvatut osaamisalueet.

Minkälainen olet työyhteisön jäsenenä?

Työnantaja etsii tietyn alan osaajaa, mutta myös työyhteisöön sopivaa jäsentä. Siksi haastattelussa on tärkeää tuoda esille omaa persoonaa ja työskentelytyyliä: Miten toimit tiimin jäsenenä? Mitkä ovat vahvuutesi tiimityöskentelyssä? Minkälaisessa työyhteisössä viihdyt? Miten toivot itseäsi johdettavan? Kannattaa tutustua myös työnantajan arvoihin ja tuoda esille, millä tavalla ne sopivat omaan ajatteluusi ja arvomaailmaasi.

Mihin olet ammatillisesti menossa?

Yksi työhaastattelun yleisimmistä kysymyksistä liittyy urasuunnitelmiisi: Missä haluat olla 5 tai 10 vuoden kuluttua? Tällä kysymyksellä haastattelija haluaa selvittää, minkälaisia ammatillisia tavoitteita sinulla on ja miten nyt hakemasi työtehtävä liittyy niihin. Saako sinusta juuri tähän työtehtävään sitoutuneen työntekijän? Työhaastatteluun valmistautuessa kannattaa siis pohtia omaa tulevaisuutta vähän pidemmällekin.

Ota mukaan muistiinpanovälineet

Työhaastattelu ei ole esiintymistilanne, jossa sinun pitäisi muistaa kaikki tärkeät asiat ulkoa. Voit hyvin ottaa mukaan muistikirjan, johon olet kirjannut itsellesi muistiin ydinasioita, joita haluat haastattelussa tuoda esille. Haastattelun aikana saat todennäköisesti lisää tietoa työnantajasta ja työtehtävästä. Myös sen vuoksi muistiinpanovälineet on hyvä olla mukana. Älä kuitenkaan käytä muistiinpanojen tekemiseen puhelinta tai tietokonetta, koska niiden esille ottaminen ja näpytteleminen kesken haastattelun antaa helposti vaikutelman, että et ole tilanteessa täysin läsnä.

Usko itseesi!

Kaikkein tärkeintä työhaastatteluun valmistautuessa sekä itse haastattelutilanteessa on uskoa itseensä. Jos et itse usko olevasi hyvä hakija kyseiseen tehtävään, miten onnistuisit vakuuttamaan työnantajan siitä? Älä pienennä tai vähättele itseäsi, vaan ole ylpeä omasta osaamisestasi ja tuo sitä rohkeasti esiin!

Menestystä työnhakuun!
 

Milla

Kun työpaikan hakeminen on tuskaa!

Työssäkäyvän näkökulmasta työttömän työnhakijan arki vaikuttaa sekä kadehdittavalta että pelottavalta. Voi herätä aamulla kaikessa rauhassa, auttaa perheen pienimpiä aamutoimissa, ja suunnitella päivänsä kulun melko vapaasti. Toisaalta palkan tuoma taloudellinen turva puuttuu, eikä itsetuntoa buustaavaa työsuhdetta ja tunnetta johonkin työyhteisöön kuulumisesta ole. Päivät täyttyvät työpaikkojen hakemisesta, sopivien työtehtävien etsimisestä – tai monenlaisesta touhusta, jolla yritetään hetkeksi unohtaa, ettei sitä sopivaa työtä ole vielä osunut kohdalle.

Työssäkäyvä ei ehkä ole koskaan joutunut edes hakemaan töitä: on ehkä tullut pyydetyksi aina seuraavaan työtehtävään, tai on jotenkin ajautunut omalle alalleen, tutun ehdotuksesta, tai kun tilaisuus on tullut eteen. Monella työhakemuksia on kuitenkin tehtynä varsin rajallinen määrä, ja työuran vakiintuessa niitä tehdään yhä harkitummin ja harvempiin tehtäviin. Nykyisen työpaikan hakuprosessia voi muistella hymyillen – sehän päättyi onnistuneesti työpaikkaan, vaikkei mennytkään täydellisesti.

Tarkemmin työnhakuaan miettivä voi muistaa sen jännityksen ja epävarmuuden, mikä työnhakuun liittyy:

”Kuinka toisin esiin osaamistani ja vahvuuksiani? Pitäisikö olla yhteydessä työnantajaan jo ennen hakuajan päättymistä, ja jos soitan, onko minulla järkevää kysyttävää? Wuhuu, pääsin haastatteluun! Mitä laitan päälle? Mitähän minun pitäisi ottaa mukaan? Ei kukaan ole koskaan halunnut nähdä työtodistuksiani ja oppilaitosten todistuksia koulutuksista, mutta jos nyt niitä kysytäänkin? Miten pääsen haastattelupaikalle ajoissa: mikä bussi sinne kulkee, tai onkohan siellä lähellä parkkipaikkoja saatavilla? Mitähän ne kysyvät, voisinko valmistautua kysymyksiin jotenkin? Onko minulla edes realistinen kuva tästä työtehtävästä? Kelpaanko minä, vai etsivätköhän ne jotain kokeneempaa, sopivamman koulutuksen käynyttä, tai ihan erityyppistä persoonaa kuin olen? Mitä jos minua ei valita?”

Työtön työnhakija on hankalammassa asemassa kuin työstä työhön hakeva. Kaiken muun jännityksen ja epävarmuuden lisäksi työtön saattaa joutua miettimään sitä, kuinka pärjää taloudellisesti, jos ei nyt(kään) tärppää. Työttömyyden pitkityttyä on säästöt jo käytetty, talous jo trimmattu turhuuksista ja ehkä tarpeellisistakin (harrastukset – no, onhan sitä kirjasto ja lenkkipolulle pääsee ilman kuukausimaksuja). Työ ja säännöllinen palkka olisivat jo enemmän kuin tarpeen. Alkaako pitkä aukko CV:ssä jo näyttää pahalta, ja pääsenkö enää ikinä takaisin työelämään – masentavia ajatuksia voi nousta mieleen. Kuitenkin työnhaussa pitäisi voida esittää oma paras itsensä, jotta voisi tulla valituksi. Toki työtön voi yleensä aloittaa työt milloin hyvänsä, mikä saattaa olla etulyöntiasema joissakin tehtävissä.

Työnhakijana ottaa helposti arvioitavana olevan roolin, ja pyrkii mahdollisimman hyvin täyttämään odotuksia. Tosiasiassa tilanteessa on kyse neuvottelusta, ja molemmilla osapuolilla on sekä arvioitavan että arvioijan rooli: myös työnhakija arvioi työnantajaa työnhakuprosessin aikana. Työpaikka on vaikuttanut hakijasta ainakin jossain määrin kiinnostavalta, jos sinne on päättänyt hakea, ja hakuprosessin edetessä vaikutelma voi vahvistua tai muuttua kielteisemmäksi. Itse olen ainakin pyrkinyt työhaastattelussa olemaan mahdollisimman autenttisesti oma itseni, ja ajatellut, että jos se ei sitten työnantajaa miellytä, ei meidän yhteistyömme muutenkaan olisi sujunut. En olisi onnellinen työpaikassa, missä en voisi olla sellainen kuin olen. Toki työnhakutilanteessa pyritään antamaan rehellinen mutta edukseen oleva kuva itsestä, vähän kuin ensimmäisillä treffeillä kiinnostavan ihmisen kanssa.

Kun työnantaja arvioi hakijoita ja laittaa heitä järjestykseen tai kahteen pinoon (mahdolliset / ei meille sopivat), työnantaja myös miettii, ottaako valittu hakija paikan vastaan, päästäänkö työsuhteen ehdoista yhteisymmärrykseen, ja osoittautuuko rekrytointi ajan myötä onnistuneeksi. Onnistuneen rekrytoinnin tuloksena sekä työnantaja että työntekijä kokevat tehneensä hyvän valinnan, ja odotukset täyttyvät ainakin kohtuullisessa määrin.

Jos valintaprosessissa ei päädytä sinuun, se ei tarkoita, että sinua arvioitiin, ja köykäiseksi havaittiin. Se tarkoittaa vain, että jonkun muun kohdalla arvio oli paremmin yhteensopiva työtehtävän vaatimusten kanssa. Se ei tarkoita, että olit huono ja epäonnistuit. Päinvastoin, sinusta on voinut jäädä hyvinkin positiivinen vaikutelma, ja työnantaja saattaa ajatella, että pidetäänpä tuo hakija mielessä, jos meillä avautuu paremmin hänen profiiliinsa sopiva tehtävä. Joskus työnhaun lopputulosta ilmoitettaessa jopa vihjataan tällaisesta, ja pyydetään saada säilyttää henkilön yhteystiedot – tai pyydetään ottamaan uudestaan yhteyttä myöhemmin. Työn hakeminen kasvattaa paksumman nahkan lisäksi myös kontakteja eri organisaatioihin, ja lisää omaa yritysten ja muiden työnantajien tuntemusta. Se auttaa jatkossa työnhaussa.

Tsemppiä työnhakuun! Ja jos et ole vähään aikaan hakenut töitä, kun siihen ei ole tarvetta, kokeilepa hakea, ja testaa käytännössä, pitääkö kirjoittamani paikkansa…

Satu

Iloista työväen ja opiskelijoiden juhlaa!

Hyvää vappua kaikille lukijoillemme! Uusi blogiteksti taas keskiviikkona 8.5.!

t. TE-puhelinpalveluiden ohjausväki