Sivut

Sivut

keskiviikko 9. tammikuuta 2019

”Kun joku vain kertoisi minulle, mitä teen”


Uraohjauksessa pohditaan erilaisia siirtymiä työuralla: alan valintaa, työpaikan valintaa, työnhaun suuntaamista, uudelleenkouluttautumista ja alan vaihtoa. Näissä tilanteissa on usein paljon vaihtoehtoja, joista on vaikea valita. Tai sitten on pari vaihtoehtoa, mutta valinnan tekeminen niiden välillä on hankalaa. Tällaisessa tilanteessa olevat asiakkaat kuvaavat olevansa jumissa: ei uskalla tehdä oikein mitään, koska valinnan seuraukset tai riski väärästä valinnasta pelottavat. Joskus nämä jumitilanteet kestävät pitkäänkin. Asiakas on ikään kuin jäänyt seisomaan tienristeykseen, kun ei uskalla edetä mihinkään suuntaan. Tällöin asiakas monesti toivoo, että joku ulkopuolinen tulisi ja ratkaisisi tilanteen, tekisi valinnan omasta puolesta. Tämä toive saatetaan esittää myös uraohjauksen psykologille.

Oman elämän valintoja ei kuitenkaan voi ulkoistaa. Jokaisen on otettava vastuu omista päätöksistään, koska on itse oman elämänsä paras asiantuntija. Uraohjauksessa saa apua prosessin eteenpäin viemiseen, mutta ei valmiita vastauksia. Urapsykologi auttaa tarkastelemaan valintatilannetta eri näkökulmista ja punnitsemaan eri vaihtoehtoja. Keskusteluissa voidaan pohtia, mihin eri vaihtoehtojen valitseminen johtaisi ja mitä hyviä ja huonoja puolia vaihtoehdoissa on, mutta lopullisen valinnan tekeminen on asiakkaan omalla vastuulla.

Jotkut asiakkaat kertovat, että eivät uskalla tehdä päätöstä, koska eivät ole siitä 100 % varmoja. Heidän kanssaan keskustelen siitä, että elämään ja sen valintoihin liittyy aina epävarmuutta, 100 % varmuuteen tuskin voi päästä missään asiassa. Esimerkiksi opiskelualaa valitessa ei voi koskaan olla 100 % varma siitä, että valmistuttuaan työllistyy. Jokainen joutuu omissa valintatilanteissaan pohtimaan, minkä kokoisen epävarmuustekijän on valmis hyväksymään. Kaikki inhimillinen kasvu edellyttää epämukavuuden sekä vaikeiden tunteiden ja ajatusten sietämistä.

Valintaan liittyvässä jumitilanteessa kannattaa miettiä, mikä siinä auttaisi eteenpäin. Mikä olisi pienin mahdollinen askel? Mitä voisit tehdä jo tänään? Entä mitä sen jälkeen? Tarvitsetko jotain tietoa päätöksenteon tueksi? Jos, niin mistä saat sen? Mikä on aiemmin auttanut onnistumaan vastaavissa tilanteissa?

Itsetuntemuksen kehittäminen auttaa valintojen tekemisessä. Pysähdy siis pohtimaan, millainen olet ihmisenä ja mitkä ovat vahvuutesi. Minkälainen olet persoonaltasi? Minkälaisissa asioissa olet aiemmin onnistunut? Mikä on tuolloin auttanut onnistumaan? Minkälaisissa tilanteissa olet saanut toiminnastasi hyvää palautetta? Mitä tähänastiset elämänkokemuksesi ovat opettaneet sinulle?

Pyydä muilta palautetta omista vahvuuksistasi. Voit esimerkiksi kysyä lähipiirisi ihmisiltä, missä tilanteessa he ovat nähneet sinut parhaimmillasi. Monille tämä on avannut aivan uusia näköaloja omaan itseen, koska muut huomaavat asioita, joita itse saattaa tehdä automaattisesti tai pitää itsestäänselvyyksinä. Ihmisillä on taipumus myös unohtaa onnistumisen kokemukset ja muistaa vain epäonnistumiset.

Huomaa, että olet yksilö, ainutlaatuinen, kukaan toinen ei ole samanlainen kuin sinä. Sinulla on omat ainutkertaiset vahvuutesi, ja niitä on enemmän kuin uskot. Ota vahvuutesi rohkeasti käyttöön ja tee elämässäsi itsesi näköisiä valintoja!

Milla

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti