Liian pitkät letit

”Mut ei ne tienneet ei päivääni pilanneet niin helpolla. Ei vieneet, ei saaneet ne pois tätä loistavaa tunnelmaa. Oon yksin ja se tuntuu hyvältä….”

Kesä tuli ja sen myötä alkoi kesäloma koululaisille ja opiskelijoille. Kaikille kesäloma on hyvin odotettu, mutta koulukiusatulle se on myös suuri helpotus. Samuli Edelmannin laulu ”Mun sydämelläni on kypärä” kertoo jätetystä kumppanista. Laulun ”sydämen kypärä” olisi hyvin tarpeellinen koulukiusatulle.

Jo silloin, kun aloitin työni psykologina kolme vuosikymmentä sitten, koulukiusaaminen oli ajankohtainen aihe. Pidin kiusaamisen ehkäisemiseen liittyen oppitunteja peruskoulun yläkoululaisille. Keräsin oppilaiden mielipiteitä. Oppilaat tiesivät, että kiusatuksi voi joutua mistä syystä tahansa. Työssäni olen saanut kuulla entisten koulukiusattujen kertomuksia ja toden totta, syyt kiusaamiseen voivat olla mitä hyvänsä! Kiusattu on jollain tavalla erilainen; laiha, pyöreä, lyhyt, pitkä, kadehdittavan kaunis, punatukkainen, ihonväriltään erilainen, köyhästä tai rikkaasta perheestä, omistaa jotain, jota muilla ei ole – mitään selvää yhtä mallia ei ole. Jo tuolloin, kun olin nuori psykologi, oppilaat keksivät varsin hyviä keinoja koulukiusaamisen ehkäisemiseksi. Tärkeimpiin keinoihin kuuluu se, että aikuiset ohjaavat lapsia kohtaamaan erilaisuutta.

Koulukiusaamisella tarkoitetaan sitä, että joku oppilas joutuu jatkuvasti kiusaamisen kohteeksi. Kiusaajia voi olla yksi tai useampia. Kiusaaminen voi olla esimerkiksi tönimistä, lyömistä, haukkumista ja pilkkaamista, seurasta pois sulkemista, ilkeitä puheita – mitä tahansa sellaista, jolla pyritään vahingoittamaan tai loukkaamaan toista. Kiusaaminen merkitsee usein uhrin eristämistä luokan, ryhmän tai virtuaaliryhmän sosiaalisesta kanssakäymisestä. Kiusaaminen on rikollista toimintaa, kun se täyttää lainsäädännössä rikokselle asetetut tunnusmerkit. (MLL-sivut www.mll.fi )

Uraohjauksessa monella asiakkaalla on koulukiusatun taustaa. Koulukiusaaminen on uhrille vahingollista ja aiheuttaa jopa aikuisikään asti säilyviä traumoja. Pahat kokemukset vaikuttavat jopa uravalintoihin, sillä kiusattu voi olla niin vakavasti traumatisoitunut, ettei voi ajatellakaan kouluttautumista – edes aikuisena. Onneksi on myös päinvastaisia esimerkkejä; moni ns. ”julkkis” on kertonut tulleensa kiusatuksi, mutta on kuitenkin jaksanut uskoa itseensä ja onnistunut kääntämään huonot kokemukset voimavaroiksi. Entiset koulukiusatut, mm. Saara Aalto, Dome Karukoski ja Tarja Turunen ovat kannustavia roolimalleja.

KLR-lehdessä (Koulurauhaa, 1-2/2017) käsitellään koulukiusaamista monesta näkökulmasta. Tässä lehdessä Helsingin kaupungin opetusviraston oppilashuollon päällikkö, psykologi Vesa Nevalainen toteaa, että kiusaaja ei ole mikään poloinen. Nevalainen haluaa lopettaa kiusaajan ajattelemisen uhrina. Vesa Nevalaisen mukaan kiusaaja ei toimi ajattelemattomuuttaan, vaan suunnitelmallisesti ja johdonmukaisesti. Kyse on vallankäytöstä, josta saa hyötyä. Kiusaaja voi toimia yksin tai hänellä voi olla tukijoukko. Kiusaajan hännystelijät pönkittävät kiusaajaa, jonka yksi motiivi kiusaamiseen onkin juuri kavereiden suosion ja hyväksynnän haku. Jos kiusaaja sattuu olemaan sosiaalisesti taitava, hän pystyy manipuloimaan kaikkia ympärillään olevia.

Vesa Nevalainen ja Satu Kaski ovat julkaisseet tänä vuonna kiusaamista käsittelevän kirjan ”Jo riittää!”. Nevalaisen mukaan julkinen keskustelu kiusaamisesta on hyödyllistä. Asioista tulisi puhua niiden oikeilla nimillä. Psykologisten selitysten hakeminen ei riitä, asioille pitää tehdä jotain. Kiusaamisen torjuminen ja ennaltaehkäisevät toimet ovat tärkeitä. Kiusaamiseen liittyen on kehitetty monenlaisia ohjelmia – mm. KiVaKoulu-hanke, Motoristit koulukiusaamista vastaan (MKKV), jopa presidentti Sauli Niinistö on yhdessä laulaja-idolien Diandran ja Robinin kanssa tehnyt Kannustusryhmä-kampanjaa.

Parhaita koulukiusaamista vastustavista ohjelmista ovat ne, joissa kehitetään sosiaalisia taitoja. Omaa empatiakykyä voi esimerkiksi harjoittaa miettimällä, miten itse haluaisit tulla kohdelluksi. Kiusaaminen pitää osata huomata ja siihen pitää tarttua. Kiusaamisen ehkäiseminen vaatii yhteistyötä koulun, kouluterveydenhuollon ja kodin välillä. Onnistuneimmin kiusaamisen saa loppumaan muiden oppilaiden puuttuminen asiaan.

Koulukiusaamisesta voi selviytyä. Omien voimavarojen kokoaminen onnistuu kodin, läheisten ja ystävien tuella. Joskus myös oma sinnikkyys ja usko itseen kantaa. Tulevaisuuteen voi uskoa ja kokemuksista voi oppia. Omaa itsetuntoa voi kasvattaa esimerkiksi musiikin avulla, kuuntelemalla vaikka alussa mainitsemani laulun kertosäettä:

” Oon yksin ja se tuntuu hyvältä.

Mä oon viisas.

Mun sydämel on kypärä.

Mä oon kaunis, vaikka itse sanonkin.

ja voin paljon paremmin.”

Elise