Sivut

Sivut

keskiviikko 27. heinäkuuta 2016

Ihminen koneen ääressä

Palkinto hyvin tehdystä työstä oli aiemmin näkyvä ja välitön. Talon viljasta valmistettu leipä tai Mansikista lypsetty maito riittivät takaamaan työstä saatavan tyydytyksen ja samalla elannon. Elämä oli yksinkertaista ja elinpiirit pienet. Kaukomaista ei uskallettu edes haaveilla.

Nykyajan työ on käsitteenä muuttunut ajantakaisesta. Työ on jotain, josta maksetaan palkkaa. Sen tulokset eivät aina välity tekijälle. Välitön palaute ja onnistumisen kokemukset jäävät helposti saamatta. Työpäivän aikana on lähetetty ja vastaanotettu lukuisia sähköposteja, mutta muuta näyttöä päivän uurastuksesta ei ole saatavissa. Maailman toiselle puolelle lähteneisiin sähköposteihin odotetaan vastausta seuraavaan päivään. Istuminen puuduttaa. Oikea henkilö vastaamaan kysymyksiin onkin lomalla. Palaverit varsinaisen työn lomassa tuntuvat vievän luvattoman paljon aikaa. Työn tarkoitus hukkuu sähköpostivirtaan.

Tietotyötä tehdessä palaute on monesti vähäistä tai olematonta ja negatiivisesti painottunutta. Jos oma suunta tuntuu olevan hukassa, voi olla hyvä palauttaa mieleensä, mikä omassa työssä tai alan kentässä alun perin kiinnosti. Mikä synnytti motivaation silloin joskus aikanaan?

Näkymättömän työn saa näkyväksi liittämällä sen osaksi suurempaa kokonaisuutta. Ehkä lukuisat sähköpostit tai puuduttavilta tuntuneet palaverit edistivät meneillään ollutta projektia merkittävästi. Jos ne viivyttivät sitä, kenties sille oli syynsä. Ei ole väärin laittaa itselle sulkaa hattuun pienistä onnistumisista. Paperi on loistava omien ajatusten jatke. Piirrokset ja kirjaamiset paperille auttavat hahmottamaan, mitä on tehnyt ja missä on onnistunut. Aina yhden tehtävän valmiiksi saatuaan lista lyhenee.

Jos ennen olikin ruoho vihreämpää naapurin isännän pelloilla, niin nyt on naapurifirmassa hienommat laitteet ja toimivammat yhteydet. Koskaan ei ole hyvin, jos näin päättää.


Hannele

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti