Persoonallisuus ja ammatinvalinta

Kuinka löytää itselle sopiva ammatti? Valittu ammatti saisi vastata kykyjä ja taipumuksia ja sen olisi hyvä sopia omaan persoonallisuuteen. Moni pitää tärkeänä myös hyviä työllistymismahdollisuuksia. Onnistuneeseen valintaan tarvitaan siis tietoa työelämästä, koulutuksista ja ammateista, mutta myös hyvää itsetuntemusta.

Persoonallisuutta on mitattu piirreteorioiden mukaisesti esim. viiden suuren persoonallisuuden piirteen pohjalta (mittareina esim. NEO-PI tai PK5). Ammatillisessa mielessä muitakin näkökulmia on käytetty, esim. Jungin tyyppiteorioiden mukaisia persoonallisuusluokituksia (Myers-Briggs). Ammatinvalinnan ja urasuunnittelun psykologit käyttävät yleisesti (piirremittareiden kuten PRF:n ja PK5:n) lisäksi Hollandin uravalintateoriaan pohjautuvaa ammatillista persoonallisuuden ja työympäristöjen luokittelua. Tähän teoriaan pohjautuu myös TE-palveluiden tarjoama AVO-ohjelma, jonka voi tehdä netissä itsenäisesti.

Hollandin mukaan ihmiset löytävät ammatillisen suuntautumisensa oman persoonallisuuden ja ympäristön vuorovaikutuksessa. Ammatilliset kiinnostuksen kohteet ilmaisevat siis yksilön persoonallisuutta, ja kuudesta ammatillisen persoonallisuuden tyypistä muodostuu kahden tai kolmen tyypin yhdistelmiä, kuten RE (ammattiesimerkkinä vaikkapa putkimies) tai SCR (esim. suuhygienisti). Kuusi ammatillisen persoonallisuuden tyyppiä ovat:

Käytännöllinen (Realistic) R on käytännön tekijä, joka suosii konkreettisia työtehtäviä ja rooleja. Ammatillinen kiinnostus suuntautuu käytännön teknisiin ja fyysisesti hoidettaviin tehtäviin sekä luontoammatteihin. Arvomaailmassa tärkeitä ovat konkreettiset asiat ja taloudellinen turvallisuus.

Tieteellinen (Investigative) I on kiinnostunut ilmiöiden syistä, ongelmien ratkaisusta ja tiedon hankinnasta. Teoreettiset ja soveltavat tieteet kiinnostavat. Arvoissa korostuvat älyllisyys ja loogisuus; ajattelutavassa näkyy analyyttisyyttä, kriittisyyttä, uteliaisuutta ja riippumattomuutta.

Taiteellinen (Artistic) A suuntautuu taiteellista tulkintaa tai luomista vaativiin ammatteihin. Luova, mielikuvitusrikas, omaperäinen, itsenäinen, emotionaalinen esteetikko, joka inhoaa sääntöjä ja rutiineja. Taiteellinen tyyppi ratkaisee työnsä ongelmia intuition, ilmaisun ja omaperäisen ajattelun kautta. Häntä kuvaavat myös avoimuus, omiin tuntemuksiin pohjautuminen ja riippumattomuus. Kyseenalaistaa, ilmaisee, ideoi.

Sosiaalinen (Social) S on kiinnostunut kasvatuksen, opettamisen ja terveydenhuollon ammateista ja saattaa vältellä R-tyyppisiä ammatteja. Hän on empaattinen, yhteistyökykyinen, ihmiskeskeinen, seurallinen, kärsivällinen ja sosiaalisesti kyvykäs. Haluaa työssään auttaa, neuvoa ja ymmärtää toisia.

Yrittävä (Enterprising) E tyyppi suuntautuu toimintaan, jossa pääsee ohjaamaan muita organisaation tai tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän on yritteliäs, oma-aloitteinen, kunnianhimoinen, kilpailunhaluinen, itsevarma ja energinen. Taidoissa korostuvat johtajuuteen, henkilösuhteisiin ja vaikuttamiseen liittyvät osa-alueet. Haluaa vaikuttaa ja/ tai saada valtaa. Arvostaa asemaa ja varallisuutta, nopea päätöksentekijä.

Systemaattinen (Conventional) C tyyppi on järjestelmällinen, huolellinen, tunnollinen, tehokas ja tarkka. Hän suuntautuu selväpiirteisiin tietojen käsittelyyn liittyviin toimistotehtäviin, arvostaen vakautta, ennustettavuutta ja yksiselitteisiä ohjeita. Taidealan ammatteihin hän saattaa suhtautua torjuvasti.

Hollandin mukaan henkilöt pyrkivät hakeutumaan omaa persoonallisuustyyppiään vastaaviin työympäristöihin. Ammatinvalinnan onnistuneisuutta voidaan tämän ajattelutavan mukaan mitata sillä, kuinka hyvin persoonallisuuden rakenne sopii yhteen ammatin kanssa. Käytännön työelämässä nähdään toki myös ihmisten oppivan ja sopeutuvan ammatin vaatimuksiin, etenkin jos heillä on suuri motivaatio menestyä työssään. Muistan erään ruotsin kielen opettajan kertoneen, että hän lähti opiskelemaan ruotsin kieltä nimenomaan voittaakseen kieltä kohtaan tuntemansa vastenmielisyyden! Tutkimusten mukaan työympäristön ja persoonallisuustyypin hyvä yhteensopivuus on kuitenkin yhteydessä niin työtyytyväisyyteen kuin työssä suoriutumiseenkin.

Satu

Aiheesta enemmän mm. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisussa 14/2010 (Ammatillisen aseman rakentuminen. Seurantatutkimus abiturienttien ammatilliseen koulutukseen ja työelämään sijoittumisesta.)