Ajatus syksyn keskellä

Tämä osuva ajatus löytyi Hyvejohtajuus-sivustolta. Kiitämme inspiraatiosta!

Persoonallisuus ja ammatinvalinta

Kuinka löytää itselle sopiva ammatti? Valittu ammatti saisi vastata kykyjä ja taipumuksia ja sen olisi hyvä sopia omaan persoonallisuuteen. Moni pitää tärkeänä myös hyviä työllistymismahdollisuuksia. Onnistuneeseen valintaan tarvitaan siis tietoa työelämästä, koulutuksista ja ammateista, mutta myös hyvää itsetuntemusta.

Persoonallisuutta on mitattu piirreteorioiden mukaisesti esim. viiden suuren persoonallisuuden piirteen pohjalta (mittareina esim. NEO-PI tai PK5). Ammatillisessa mielessä muitakin näkökulmia on käytetty, esim. Jungin tyyppiteorioiden mukaisia persoonallisuusluokituksia (Myers-Briggs). Ammatinvalinnan ja urasuunnittelun psykologit käyttävät yleisesti (piirremittareiden kuten PRF:n ja PK5:n) lisäksi Hollandin uravalintateoriaan pohjautuvaa ammatillista persoonallisuuden ja työympäristöjen luokittelua. Tähän teoriaan pohjautuu myös TE-palveluiden tarjoama AVO-ohjelma, jonka voi tehdä netissä itsenäisesti.

Hollandin mukaan ihmiset löytävät ammatillisen suuntautumisensa oman persoonallisuuden ja ympäristön vuorovaikutuksessa. Ammatilliset kiinnostuksen kohteet ilmaisevat siis yksilön persoonallisuutta, ja kuudesta ammatillisen persoonallisuuden tyypistä muodostuu kahden tai kolmen tyypin yhdistelmiä, kuten RE (ammattiesimerkkinä vaikkapa putkimies) tai SCR (esim. suuhygienisti). Kuusi ammatillisen persoonallisuuden tyyppiä ovat:

Käytännöllinen (Realistic) R on käytännön tekijä, joka suosii konkreettisia työtehtäviä ja rooleja. Ammatillinen kiinnostus suuntautuu käytännön teknisiin ja fyysisesti hoidettaviin tehtäviin sekä luontoammatteihin. Arvomaailmassa tärkeitä ovat konkreettiset asiat ja taloudellinen turvallisuus.

Tieteellinen (Investigative) I on kiinnostunut ilmiöiden syistä, ongelmien ratkaisusta ja tiedon hankinnasta. Teoreettiset ja soveltavat tieteet kiinnostavat. Arvoissa korostuvat älyllisyys ja loogisuus; ajattelutavassa näkyy analyyttisyyttä, kriittisyyttä, uteliaisuutta ja riippumattomuutta.

Taiteellinen (Artistic) A suuntautuu taiteellista tulkintaa tai luomista vaativiin ammatteihin. Luova, mielikuvitusrikas, omaperäinen, itsenäinen, emotionaalinen esteetikko, joka inhoaa sääntöjä ja rutiineja. Taiteellinen tyyppi ratkaisee työnsä ongelmia intuition, ilmaisun ja omaperäisen ajattelun kautta. Häntä kuvaavat myös avoimuus, omiin tuntemuksiin pohjautuminen ja riippumattomuus. Kyseenalaistaa, ilmaisee, ideoi.

Sosiaalinen (Social) S on kiinnostunut kasvatuksen, opettamisen ja terveydenhuollon ammateista ja saattaa vältellä R-tyyppisiä ammatteja. Hän on empaattinen, yhteistyökykyinen, ihmiskeskeinen, seurallinen, kärsivällinen ja sosiaalisesti kyvykäs. Haluaa työssään auttaa, neuvoa ja ymmärtää toisia.

Yrittävä (Enterprising) E tyyppi suuntautuu toimintaan, jossa pääsee ohjaamaan muita organisaation tai tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän on yritteliäs, oma-aloitteinen, kunnianhimoinen, kilpailunhaluinen, itsevarma ja energinen. Taidoissa korostuvat johtajuuteen, henkilösuhteisiin ja vaikuttamiseen liittyvät osa-alueet. Haluaa vaikuttaa ja/ tai saada valtaa. Arvostaa asemaa ja varallisuutta, nopea päätöksentekijä.

Systemaattinen (Conventional) C tyyppi on järjestelmällinen, huolellinen, tunnollinen, tehokas ja tarkka. Hän suuntautuu selväpiirteisiin tietojen käsittelyyn liittyviin toimistotehtäviin, arvostaen vakautta, ennustettavuutta ja yksiselitteisiä ohjeita. Taidealan ammatteihin hän saattaa suhtautua torjuvasti.

Hollandin mukaan henkilöt pyrkivät hakeutumaan omaa persoonallisuustyyppiään vastaaviin työympäristöihin. Ammatinvalinnan onnistuneisuutta voidaan tämän ajattelutavan mukaan mitata sillä, kuinka hyvin persoonallisuuden rakenne sopii yhteen ammatin kanssa. Käytännön työelämässä nähdään toki myös ihmisten oppivan ja sopeutuvan ammatin vaatimuksiin, etenkin jos heillä on suuri motivaatio menestyä työssään. Muistan erään ruotsin kielen opettajan kertoneen, että hän lähti opiskelemaan ruotsin kieltä nimenomaan voittaakseen kieltä kohtaan tuntemansa vastenmielisyyden! Tutkimusten mukaan työympäristön ja persoonallisuustyypin hyvä yhteensopivuus on kuitenkin yhteydessä niin työtyytyväisyyteen kuin työssä suoriutumiseenkin.

Satu

Aiheesta enemmän mm. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisussa 14/2010 (Ammatillisen aseman rakentuminen. Seurantatutkimus abiturienttien ammatilliseen koulutukseen ja työelämään sijoittumisesta.)

Arki on parasta

Monilla on nyt syysloman aika. Loman jälkeen moni harmittelee töihin paluutaan ja pohtii miten jaksaa taas arjessa ja työelämässä. Mediassa ja monissa blogeissa on lomien alkaessa esillä miten vältetään lomastressi ja mitä lomalla kannattaa tehdä, jotta siitä saa mahdollisimman paljon irti; lomien loputtua taas kirjoitetaan miten loman vaikutukset loppuvat jo melko pian ja taas ollaan siinä kuuluisassa ”oravanpyörässä” tai työputkessa ja eletään tiukkojen aikataulujen mukaan.


Paljon puhutaan myös lomien jaksottamisesta vuoden varrelle, pohditaan, onko pitkä yhtäjaksoinen loma välttämättä se paras. Myös politiikassa ollaan mahdollisesti tekemässä muutoksia työpäivien pidentämisestä ja lomien lyhentämisestä.


Loman jälkeen on hyvä muistaa, että suurimmaksi osaksi elämä on kuitenkin arkea. Lomat ja juhlat ovat harvinaisempia ja olisi hyvä löytää arjesta ja työstä voimaa tuovia asioita. Omasta arjestaan kannattaa tehdä niin paljon omannäköistä kuin se realististen mahdollisuuksien puitteissa on mahdollista. Voi luoda työhön omat rutiinit, vaikkei työn sisältöön välttämättä pystyisi suoraan vaikuttamaan. Tee työtäsi niin paljon omalla tavallasi kuin se oman työsi puitteissa on mahdollista sekä panosta mieleiseesi vapaa-ajan arkeen. 


Loman jälkeen työrutiineihin tottuminen ja arkeen totuttelu voi viedä joka tapauksessa oman aikansa. Lomaa sanotaan usein onnistuneeksi, jos työhön paluu tuntuu hieman vaikealta, onnistuneella lomalla olet onnistunut unohtamaan työasiat. Siitä ei siis kannata olla huolissaan, jossain vaiheessa arki alkaa taas rullata kuten ennenkin. 




Johanna

How I made it in Poland: HR-Spesialisti 24v

How I made it -tarinasarja sisältää aitoja kertomuksia suomalaisten työllistymisestä ulkomaille, heidän itsensä kertomana. Tarinat on aiemmin julkaistu EURES Suomi Facebook -sivulla.

”Mietin pitkään haenko tätä työtä, kun se on ulkomailla, mutta jokin ilmoituksessa tuntui heti siltä, että tämä olisi mahtava duuni. Niinpä vaan päädyin ulkomaille töihin, vaikka meinasin ensin valmistua ja etsiä pääkaupunkiseudulta töitä. Hyvältä ratkaisulta tuntui ja tuntuu, vaikka tosi nopeasti piti pakata elämä kahteen matkalaukkuun ja muuttaa.

Google Mapsista kattelin missä Puola on ja vähän tätä kaupunkia. Kysyin tulevilta työkavereilta asioita, keskusteltiin Facebookissa. Kaikki on mennyt hyvin, oli helppoa tulla. Kaupunki on helppo, kiva ja kaunis. Asiat toimivat toistaiseksi, vaikka ihmiset eivät puhu yleisesti ottaen paljon englantia.

Paikallisen työntekijän kanssa käytiin pankissa ja työkaverit auttoivat ostamaan oikeanlaisen matkakortin, joka on siis printattu paperilappu. Eli todella helppoa on ollut, mutta ilman tukea byrokratiasta voisi olla vaikea selvitä. Ennen pankkitilin avautumista ja paikallisen kortin saamista kannattaa ottaa euroja jonkun verran mukaan. Suomessa rahanvaihto on paljon kalliimpaa kuin Puolassa. Suomalaiselta tililtä voi siirtää helposti rahaa puolalaiselle tilille. Puolassa työaika on 8.30 tuntia, eli 8 tuntia ja palkaton 30 min ruokatauko. Muita taukoja ei ole. Sairastuessa pitää heti käydä lääkärissä samana päivänä ja ilmoittaa esimiehelle.

Ruoka ja ravintolassa syöminen on ihanan edullista. Vaikka palkkataso on paljon matalampi kuin Suomessa, myös yleinen hintataso on, joten palkalla pärjää ja pystyy viettämään vapaa-aikaa mukavasti. Palkkaan pitää suhtautua myös niin, että työ- ja elämänkokemus on tärkeämpi.

Uuden työn aloittaminen on aina rankkaa, mutta uudessa maassa työn aloittaminen vie energiaa vielä enemmän, kun pitää samalla sopeutua isoon elämänmuutokseen. Kannattaa tehdä asiat itselle helpoksi, esim. jos myöhästyy junasta, nappaa tai soittaa taksin, että ehtii töihin ajoissa. Puola on tällaiseen pieneen elämän helpottamiseen/itsensä hemmotteluun hyvä maa edullisuutensa takia. Joillain työkavereilla käy myös siivooja samasta syystä. Toisaalta uusi ympäristö ja kaikki uudet mahdollisuudet ja ihmiset tuo hirveästi mahdollisuuksia ja jokaiselle löytyy täältä jotakin. Töiden jälkeen ei tarvitse siis mennä vain kotiin nukkumaan.

Vinkkinä sanoisin, että ennakkoluulottomasti ja suomalaisella sisulla eteenpäin. Jos vastoinkäymisiä tulee, niistä pitäisi päästä nopeasti yli. Kannattaa käydä jo opintojen aikana ulkomailla, koska silloin tajuaa vähän ulkomailla asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Uskoisin myös, että työnantaja haluaa, että on kokemusta ulkomailta.”



Kokeile - uskalla - lähde sinäkin!
https://ec.europa.eu/eures

- Tiina -