Vailla koulutus- tai työpaikkaa –voiko tilanteen nähdä mahdollisuutena? (Osa I)

Elämme taantumassa ja monen mielialat ovat alakuloisia, jopa masentuneita etenkin, jos ei ole päässyt koulutukseen tai löytänyt sopivaa työtä. On vaara, että alavireiseen tunnelmaan jää kiinni, passivoituu, ei jaksa enää yrittää. Alkaa ajatella, ettei nyky-yhteiskunnassa ole minulle omanlaista paikkaa.

Itseensä käpertymisen sijaan kannattaisi yrittää hakea tilanteeseensa uudenlaisia näkökulmia, ensin omaa mieltään haravoimalla ja sitten sovittamalla löydöksiään tarjolla oleviin, kenties aiemmin kokonaan huomaamatta jääneisiin ammatillisiin suuntiin.

Oman mielen kuvat uusien suuntien pontimena

Ihminen on monisyinen olento, joka on kuitenkin taipuvainen toistamaan samanlaisia toimintamalleja ihmissuhteissaan ja erilaisissa muissakin valinnoissaan. Toimimme tietyn minäkuvan, identiteetin, mukaan. Olemme omaksuneet sen elämänhistoriamme aikana reaktiona siihen, miten meitä on kohdeltu ja millaisina meitä on pidetty. Tämä minäkuva ei ole kuitenkaan koko totuus. Meissä on monia puolia, rinnakkaisia identiteettejä, jotka saattavat jäädä huomiotta, kun teemme elämäämme koskevia tärkeitä ratkaisuja.

Koulutusta tai työtä vailla olemiseen voi suhtautua elämän välitilana, jossa voi paneutua itseensä ja luovasti pohtia, millainen oikeastaan on ja mitä elämältään haluaa. Yksi hyvä lähtökohta koulutusta ja työtä miettiessä ovat ammatilliset unelmat, haaveet ja toiveet, joita on eri ikäkausina mielessään hellinyt. Niihin sisältyy itselle tärkeää, merkityksellistä ainesta, joka on saattanut unohtua arjen tohinassa. Löytyisikö näille unelmille joitain muita toteuttamisen väyliä kuin ne, joita olemme tähän asti tallanneet? Jos olet joskus halunnut vaikkapa toimittajaksi, voit miettiä, mikä juuri siinä työssä sinua kiinnosti ja oli tärkeää. Missä muissakin ammateissa voisit kenties toteuttaa näitä mielekkäinä pitämiäsi asioita?

Haemme elämäämme ja persoonaamme tasapainoa tekemällä kaikenlaista, joka antaa meille mielen rakennusainetta, iloa ja tyytyväisyyttä. Harrastukset jäävät usein katveeseen koulutus- ja työsuuntautumista pohtiessa. Kuitenkin on todennäköistä, että juuri vapaa-aikana ilmennämme itseämme parhaiten, teemme, mitä huvittaa ja tyydyttää. Ovatko harrastuksemme sosiaalisia, mahdollisesti järjestöllisiä, esiintyviä, liikunnallisia, taiteellisesti ilmaisevia, teknisiä, hoitavia jne? Antavatko harrastukset vinkkejä siitä, millaista koulutusta hankkia ja kuinka ehkä laajentaa työn haun aluetta? Avautuuko aiemmasta työstä jokin uusi suunta, joka työllistäisi paremmin?

Usein sanotaan, ettei meillä ole varaa ja mahdollisuutta sellaiseen ylellisyyteen kuin itsensä toteuttamiseen työelämässä. Toisaalta uskotellaan, että monisyisessä limittäin ja lomittain asemoituvassa ja kehittyvässä työelämässä voi valita mitä tahansa, eikä tarkkarajaisia
ammatteja enää ole. Asiaa voidaan tarkastella valintoja tekevän yksilön kannalta toisinkin.
Kun ammatit menneinä aikoina pysyivät verrattain samanlaisina ja niitä oli rajallinen määrä, sijoituttiin ennakoitavissa oleviin varsin yksiulotteisiin töihin, jotka sitä paitsi saattoivat periytyä isiltä pojille ja äideiltä tyttärille. Nykyään tekniset työt eivät ole pelkästään teknisiä ja tietynlaisia mekaanisia ja loogisia kykyjä edellyttäviä, vaan niihin voi sisältyä markkinointi- ja myyntitehtäviä, jotka vaativat sosiaalisuutta ja kielitaitoa. Opetus- ja hoitoaloillakin tarvitaan monesti laajaa tietoteknistä osaamista.

Uudenlaisen orientaation vaatimus otetaan yhä paremmin huomioon myös eri alojen koulutuksissa. Eikö tämän tyyppinen rajoistaan laajentunut, yhdistynyt, avautunut ja säröytynyt ammattien maailma itse asiassa tarjoa yksilölle enemmän mahdollisuuksia hakea paikkaa, joka täydemmin vastaa hänen kokonaisvaltaista identiteettiään? Mahdollisuutta itsensä toteuttamiseen nykytyöelämässä voi pyrkiä luovasti hakemalla ja kenties itse rakentamalla omaan persoonaansa sopivaa työn kuvaa, joka ei ole kangistunut perinteisiin ammatillisiin rajoihin. Ihminen on tunnetusti energisin, tyytyväisin ja tuottavin, kun voi kouluttautua ja tehdä työtä, joka vastaa monipuolisesti hänen motiivejaan, kykyjään ja luonnettaan. Vailla koulutusta ja työtä olevien kannattaa tästä näkökulmasta miettiä myös yrittäjyyttä. Start up –yrittäjyys on tärkeä keino selättää taantumaa, joten valtiovalta on lisännyt alkavien yrittäjien tukitoimia.

- Raimo -

Vieraileva kirjoittajamme on kokenut ammatinvalinnan ja urasuunnittelun psykologi Uudeltamaalta. Blogikirjoituksen toinen osa julkaistaan syyskuussa 2015.

Avoimen opintojen tukimahdollisuuksista

(Päivitetty 6.11.2024)

Nyt on elokuu ja avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun opinnot ovat yhä useampien asiakkaiden ajatuksissa. Erityisesti kiinnostavat rahoitusvaihtoehdot. Tunnettua on, että näihin avoimen opintoihin ei Kelan opintotukea heru vaikka opiskelisit päätoimisesti samoja opintoja, joita tutkintotavoitteisesti opiskelevatkin suorittavat. Minusta se on tukijärjestelmässä oleva epäkohta, mutta nykyisen taloustilanteen huomioon ottaen on varsin epätodennäköistä, että siihen tulisi muutosta lähiaikoina. (Huom.! Poikkeuksena on tilanne, jos suoritat avoimen opintoja kansanopistossa – silloin sinulla voi olla oikeus opintotukeen.)

Mitä sitten voi saada, kun Kelan opintotukeen ei ole mahdollisuutta? Tässä blogitekstissä pohdin eri vaihtoehtoja, ensiksi työssäkäyvän kohdalta ja toiseksi työttömyysetuutta saavan osalta (koskee siis esimerkiksi työttömiä, lomautettuja tai osa-aikatyötä tekeviä).

Työn ohessa palkkaa saaden

Työssäkäyvä voi tehdä avoimen opintoja usein työn ohessa, jolloin opintojen rahoituksena toimii palkka. Työn ohessa opiskeleminen on mahdollista varsinkin monien avoimen yliopiston opintokokonaisuuksien kohdalla, jotka etenevät varsin rauhalliseen tahtiin ja opinnot ovat yleensä helposti sovitettavissa omaan päivärytmiin. Usein avoimen ammattikorkeakoulun polkuopinnot ovat päätoimista opiskelua ja sellaisena liian raskaat työn ohessa suoritettavaksi. Silloin vaihtoehdoksi jää joko työtuntien määrän vähentäminen tai opintovapaan ottaminen opiskeluajaksi.

Opintovapaalla aikuiskoulutustuella

Huom.! Eduskunta on hyväksynyt lakiesityksen aikuiskoulutusetuuksien lakkauttamisesta 22.5.2024. Hallituksen esitykseen ei tullut eduskuntakäsittelyssä muutoksia eli laki hyväksyttiin sellaisenaan. Laki tulee voimaan 1.6.2024. Lain mukaan aikuiskoulutustukea ei voi saada missään tilanteessa syksyllä 2024 alkaviin opintoihin. Jotta sinulle voitaisiin myöntää aikuiskoulutustukea, sekä opintojen että tukikautesi on pitänyt alkaa viimeistään 31.7.2024 mennessä. Lisätietoja on saatavilla Työllisyysrahaston verkkosivuilla. Sivuilta löydät myös vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin.

Kun avoimen opinnot ovat liian raskas taakka työn ohessa suoritettavaksi, voi anoa opintovapaata omasta työstä ja sille ajalle aikuiskoulutustukea Työllisyysrahastosta. Aikuiskoulutustuki on lähes ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan suuruinen etuus ilman korotusosia. Kyse on siis varsin hyvästä etuudesta.

Voit saada opintovapaata enintään 2 vuotta, jos olet ollut nykyisen työnantajan palveluksessa vähintään vuoden ajan. Työhistorian ei tarvitse olla yhdenjaksoista. Työsopimuksen ei tarvitse olla toistaiseksi voimassaoleva, vaan määräaikainen käy. Työsuhteen pitää kuitenkin kestää koko haettavan opintovapaan ajan. Lisätietoja opintovapaasta löydät Opintovapaa on lakisääteinen oikeus -blogitekstistäni.

Opintovapaan kannalta opintojen ei tarvitse liittyä millään tavalla nykyiseen työhön, mutta yksittäisten kurssien tapauksessa aikuiskoulutustuen saamisen kannalta opintojen pitää olla sellaisia, että ne voidaan katsoa ammatilliseksi lisä- tai täydennyskoulutukseksi (siitä lisää myöhemmin).

Aikuiskoulutustukea voit käyttää enintään 15 tukikuukautta, jos sinulla on vähintään 8 vuotta yleistä työhistoriaa. Ennen aikuiskoulutustuen ensihakemuksen tekemistä hanki itsellesi oikeus suorittaa opinnot avoimessa ja päätös opintovapaan myöntämisestä.

Aikuiskoulutustukea voit saada esimerkiksi avoimen yliopiston perus- ja aineopintoihin sekä avoimen ammattikorkeakoulun polkuopintoihin. Yksittäisten kurssien kohdalla opintojen pitää olla sinulle ammatillista lisä- tai täydennyskoulutusta suhteessa nykyiseen työhösi tai aikaisempaan koulutustaustaasi. Yksittäisiä kursseja suorittaessasi voit pyytää työnantajaa kirjoittamaan lausunnon opintojen ammatillisuudesta ja liittää sen osaksi tukihakemusta.

Opiskelun aikaiset tulot vaikuttavat tuen määrään, opinnoissa etenemisen vaatimukseen ja tukikuukausien kulumiseen. Jos tuloja on tukikuukauden aikana yli 50 % normaalista palkasta, edellytetään tukikuukauden aikana suoritettavaksi vähintään 2 opintopistettä ja tukikuukausia kuluu 0,5. Jos tuloja on 50 % tai alle normaalista palkasta, edellytetään suoritettavaksi 4 opintopistettä ja tukikuukausia kuluu 1. Opintojen etenemistä seurataan. 

Tarkemmat tiedot aikuiskoulutustuesta ja sen hakemisesta löydät Työllisyysrahaston verkkosivuilta.

Lyhytkestoisesti opiskellen työttömyysetuudella

Työttömyysetuutta saava voi opiskella enintään 6 kuukautta kestävät avoimen yliopiston tai avoimen ammattikorkeakoulun opinnot menettämättä työttömyysetuutta, jos työvoimaviranomainen katsoo opinnot lyhytkestoiseksi opiskeluksi. Tarkoitan tässä blogitekstissä työvoimaviranomaisella TE-toimistoa tai kuntakokeilua.

Vaatimuksena on, että sinun pitää olla 25 vuotta täyttänyt ennen opintojen alkamista ja opintojen pitää antaa ammatillisia valmiuksia tai tukea yritystoimintaa. Lyhytkestoinen opiskelu koskee 31.12.2018 tai sen jälkeen aloitettuja opintoja. Opintojen aikana sinua koskevat normaalit työttömän oikeudet ja velvollisuudet; lyhytkestoinen opiskelu ei ole esimerkiksi pätevä syy kieltäytyä tarjotusta työstä tai palvelusta.

Video: Lyhytkestoinen opiskelu

Tammikuussa 2023 astui voimaan merkittävä lakimuutos, joka mahdollistaa useiden enintään 3 kuukautta kestävien opintojen suorittamisen saman työttömyysjakson aikana.

Normaalisti lyhytkestoisen opiskelun mahdollisuus tulee uudelleen, kun opinnot ovat päättyneet ja henkilö on sen jälkeen täyttänyt työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon ja työttömyyspäivärahan enimmäisaika on alkanut alusta. Laki on muuttunut siten, että tätä edellä mainittua "nollaussääntöä" ei edellytetä, jos aiempien opintojen kesto on ollut yhdenjaksoisesti tai jaksotettuna enintään 3 kuukautta. Enintään 3 kuukauden opintojaksojen määrää ei ole rajoitettu. Jos aikaisempien opintojen kesto oli kuitenkin yli 3 kuukautta, "nollaussääntöä" edellytetään vaikka uudet opinnot olisivat enintään 3 kuukautta.

Enintään 3 kuukautta kestäviä toisistaan erillisiä opintoja voi olla meneillään useita yhtä aikaa. On mahdollista aloittaa yhdet enintään 3 kuukautta kestävät lyhytkestoiset opinnot ja sen aikana toiset enintään 3 kuukautta kestävät lyhytkestoiset opinnot ja niin edelleen. Ei ole tarvetta odottaa entisten opintojen päättymistä ja "nollaussäännön" toteutumista ennen uusien opintojen aloittamista. Ensimmäisenä aloitettujen lyhytkestoisten opintojen pitää olla kuitenkin kestoltaan enintään 3 kuukautta. 

Video: Kolmen kuukauden lyhytkestoiset opinnot

Lyhytkestoinen opiskelu on ensisijainen työttömyysetuudella opiskelun muoto suhteessa työttömyysetuudella tuettuun omaehtoiseen opiskeluun ja sivutoimiseen opiskeluun. Tämä tarkoittaa sitä, että työvoimaviranomainen harkitsee aina ensiksi, voidaanko opintojasi tukea lyhytkestoisen opiskelun kautta.

Olen laatinut erillisen blogitekstin nimeltään Lyhytkestoinen opiskelu ei estä työttömyysetuuden saamista, josta löydät tarkemmat tiedot tästä tukimahdollisuudesta. Voit ilmoittaa lyhytkestoisesta opiskelusta työvoimaviranomaiselle esimerkiksi jättämällä Asiointi-palvelusta yhteydenottopyynnön koskien koulutusta.

Sivutoimisesti opiskellen työttömyysetuudella

Mikäli lyhytkestoisen opiskelun edellytykset eivät täyty, voi työttömyysetuuden saamisen säilyttää opintojen aikana, jos opiskelu katsotaan työttömyysturvalain kannalta sivutoimiseksi tai jos työvoimaviranomainen lähtee puoltamaan päätoimisten opintojen kohdalla työttömyysetuudella tuettua omaehtoista opiskelua.

Tammikuusta 2023 lähtien avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun opinnot ovat sivutoimisia, jos niiden opintosuunnitelman mukainen kesto on yhdenjaksoisesti tai jaksotettuna enintään 3 kuukautta. Opinto-oikeuden pituudella ei ole merkitystä. Opinto-oikeus voi olla myönnetty esimerkiksi koko lukukaudelle tai -vuodelle, kunhan opintosuunnitelman mukainen kesto ei ylitä 3 kuukautta. Jos ilmoittaudut työnhakijaksi kesken opintojen, otetaan huomioon opintojen kesto kokonaisuudessaan niiden alkamisesta lukien. Suoritettavien opintojen laajuudella, eli opintopisteiden määrällä, ei ole tässä tilanteessa merkitystä. Voit suorittaa enintään 3 kuukauden mittaisia avoimen opintojaksoja useamman kerran menettämättä oikeutta työttömyysetuuteen.

Video: Kolmen kuukauden opinnot avoimessa

Opintojen keston ylittäessä 3 kuukautta, arvioidaan avoimen opintojen päätoimisuus/sivutoimisuus opintojen laajuuden perusteella opintojen alusta lukien. Lähtökohtaisesti ratkaisu koskee vain 3 kuukauden jälkeistä aikaa, eikä esimerkiksi opintojen viivästyminen työnhakijasta johtuvasta syystä vaikuta asiaan. Missään nimessä ei kannata ilmoittaa tahallisesti väärää tietoa opintojen kestosta, koska se voi johtaa maksettujen työttömyysetuuksien takaisinperintään. 

Säännöstä enintään 3 kuukautta kestävien opintojen vaikutuksesta työttömyysetuuden saamiseen ei sovelleta, jos pyrit työttömyysetuutta saadaksesi jakamaan isomman opintokokonaisuuden tarkoituksellisesti enintään 3 kuukauden mittaisiksi jaksoiksi. Kyseisessä tilanteessa opintojen päätoimisuus/sivutoimisuus arvioidaan opintojen laajuuden perusteella ensimmäisen opintojakson alkamisesta lukien. Tätä kutsutaan pilkkomissäännöksi.

Yli 3 kuukautta kestävät avoimen opinnot katsotaan sivutoimiseksi, jos niiden opintosuunnitelman mukainen laajuus jää keskimäärin alle 5 opintopistettä opiskelukuukautta kohti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos esimerkiksi avoimen yliopiston 25 opintopisteen laajuisen perusopintokokonaisuuden suorittaminen kestää yli 5 opiskelukuukautta, opiskelu voidaan katsoa sivutoimiseksi. 

Opintojen kesto arvioidaan opintosuunnitelmaan merkityn kokonaiskeston perusteella. Opintosuunnitelmalla tarkoitetaan sitä suunnitelmaa, jota noudatat omissa opinnoissasi. Jos sinulle on laadittu henkilökohtainen opintosuunnitelma, sitä käytetään opintojen kestoa arvioitaessa. Opintojen kestoa koskevia tietoja voidaan tarvittaessa selvittää esimerkiksi oppilaitosten verkkosivuilta. Lähtökohtaisesti opintojen kestoa arvioidaan kuitenkin työnhakijan ilmoittamien tietojen perusteella. Opinto-oikeuden pituudella ei ole merkitystä avoimessa korkeakoulussa suoritettavien opintojen kestoa arvioitaessa.

Mikä tahansa opiskelu voidaan katsoa sivutoimiseksi myös työhistorian perusteella (väh. 6 kk) tai jos opinnot on aloitettu työsuhteen aikana ja työttömyys johtuu lomautuksesta tai irtisanomisesta taloudellisella tai tuotannollisella perusteella (riippumatta opiskeluaikaisen työhistorian kestosta). 

Video: Opintojen osoittaminen sivutoimiseksi työhistorialla

Opintojen aikana sinua koskevat normaalit työttömän oikeudet ja velvollisuudet; sivutoiminen opiskelu ei ole esimerkiksi pätevä syy kieltäytyä tarjotusta työstä tai palvelusta. Sinulla pitää olla oikeus työttömyysetuuteen esimerkiksi työttömyyden, lomautuksen tai osa-aikatyön perusteella.

Voit ilmoittaa sivutoimisista opinnoista työvoimaviranomaiselle esimerkiksi Asiointi-palvelun kautta kohdasta, jossa ilmoitetaan muutoksesta tilanteessasi. Ilmoituksen perusteella selvitetään, onko opinnoilla vaikutusta työttömyysturvaan. Huom.! 11.7.2022 voimaan tulleen lakimuutoksen johdosta, jos opintojen opintosuunnitelman mukainen laajuus on kokonaisuudessaan alle 5 opintopistettä, voi TE-toimisto tai kuntakokeilu antaa lausunnon opintojen sivutoimisuudesta ilman sen tarkempaa selvittämistä. Tässä tilanteessa merkitystä on nimenomaan opintojen kokonaislaajuudella, eli kuinka monen opintopisteen laajuista opintokokonaisuutta olet suorittamassa. Kokonaislaajuudella ei tarkoiteta esimerkiksi opintojen keskimääräistä laajuutta opiskelukuukautta kohti. 

Opintojen katsominen sivutoimiseksi ilman selvittämistä voi toteutua tilanteissa, joissa opintojen vaikutuksen arvioimiseen ei liity harkintaa. Näin on esimerkiksi silloin, kun sinulla ei ole kyseisten avoimen opintojen ajalta työhistoriaa, yritystoiminnan harjoittamista tai omassa työssä työllistymistä. Huomioithan kuitenkin, että enintään 6 kuukauden mittaiset avoimen opinnot katsotaan aina ensisijaisesti lyhytkestoiseksi opiskeluksi, jos vain kaikki siihen liittyvät edellytykset täyttyvät.

Päätoimisesti opiskellen työttömyysetuudella

Jos avoimen opinnot ovat kestoltaan yli 3 kuukautta ja niistä kertyy opintosuunnitelman mukaan keskimäärin vähintään 5 opintopistettä opiskelukuukautta kohden, on kyse työttömyysturvalain kannalta katsottuna päätoimisesta opiskelusta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos esimerkiksi avoimen ammattikorkeakoulun 60 opintopisteen polkuopintojen suorittamiseen kuluu 12 opiskelukuukautta (tai vähemmän), opiskelu katsotaan päätoimiseksi.

Päätoimisen opiskelun tapauksessa työttömyysetuuden saamisen voi säilyttää, jos työvoimaviranomainen lähtee puoltamaan työttömyysetuudella tuettua omaehtoista opiskelua. Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu on aina oman alueesi TE-toimiston tai kuntakokeilun tarveharkintaan perustuva mahdollisuus, eli sinulla ei ole automaattisesti oikeutta työttömyysetuuden saamiseen päätoimisen opiskelun aikana. Opiskelun tukemisen pitää edistää hakijan työllistymismahdollisuuksia. Yleisiä edellytyksiä tuen saamiselle ovat muun muassa seuraavat:

• hakija on työnhakijana,
• hän on 25 vuotta täyttänyt,
• hänellä on todettu koulutustarve,
• opiskelusta on sovittu työllistymissuunnitelmassa lähtökohtaisesti ennen opintojen aloittamista ja
• edellytykset työttömyysetuuden maksamiselle täyttyvät.

Työvoimaviranomaisen kanssa voidaan sopia tarvittaessa avoimen yliopiston väyläopintojen tai avoimen ammattikorkeakoulun polkuopintojen kohdalla niin, että avoimen opinnot ja varsinaiset tutkintoon johtavat opinnot muodostavat työvoimaviranomaisen kanssa laadittavassa suunnitelmassa yhden opintokokonaisuuden. Tällöin avoimen opintoihin ja varsinaisen yliopiston/ammattikorkeakoulun opintoja voidaan tukea yhtenä pakettina enintään 24 kuukautta. (Väylä- ja polkuopinnoilla tarkoitetaan sitä, että opiskelun tavoitteena on suorittaa riittävä määrä avoimen opintoja tarpeeksi hyvillä arvosanoilla, jotta voi saada opiskelupaikan varsinaisen yliopiston tai ammattikorkeakoulun puolelle ja päästä suorittamaan tutkinnon.)

Video: Omaehtoisten opintojen tukeminen työttömyysetuudella

Työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun aikana voi saada sitä työttömyysetuutta (ansiopäivärahaa, peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea) mihin on oikeus työttömänä ollessa. Työttömyysetuuteen voi saada korotusosan, jos korotusosan maksupäiviä on jäljellä. Jos työvoimaviranomainen lähtee puoltamaan opintojen tukemista, työttömyysetuuden saaminen säilyy opintojen aikana enintään 24 kuukautta. Avoimen yliopiston tai avoimen ammattikorkeakoulun opintojen pitää edetä tuetun opiskelun aikana keskimäärin vähintään 5 opintopistettä opiskelukuukautta kohden. Opintojen etenemistä seurataan.

Eroja sivutoimiseen opiskeluun on useita. Ensinnäkin, yli kuukauden kestävän työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun aikana on voimassa kevennetty työnhakuvelvollisuus, jos olet ammattikouluttamaton. Toiseksi, työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun aikana etuuteen voi olla mahdollisuus saada korotusosa. Kolmanneksi, työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen aikana opintojen etenemistä seurataan säännöllisin väliajoin, kun taas sivutoimisen opiskelun etenemistä ei seurata. Lisätietoja eroista löydät tästä taulukosta.

Jos työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu on sinun opintojesi ensisijainen rahoitusmuoto, ole yhteydessä Koulutusneuvontaan hyvissä ajoin ennen opintojen aloittamista. Meiltä saat etuuden hakemiseen tarvittavat ohjeet. Voit tutustua myös laatimaani blogitekstiin nimeltään Työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun hakemisesta.

Kuinka opintojen päätoimisuutta ja sivutoimisuutta arvioidaan, kun tarkoitus on suorittaa useita päällekkäin meneviä kursseja avoimessa yliopistossa ja/tai avoimessa ammattikorkeakoulussa?

Se riippuu siitä, muodostavatko opinnot kokonaisuuden vai ovatko ne erillisiä. Jos opintojen arvioidaan muodostavan kokonaisuuden, opintojen laajuus ja kesto ratkaistaan koko opintokokonaisuuden osalta. Kurssien laajuus opintopisteinä lasketaan yhteen ja opintojen kesto on ensimmäisen kurssin alusta viimeisen kurssin loppuun. 

Kurssien yhteenlaskettu opintopistemäärä jaetaan opiskelukuukausien määrällä. Opiskelu on sivutoimista, jos yli 3 kuukautta kestävien opintojen opintosuunnitelman mukainen laajuus jää keskimäärin alle 5 opintopistettä opiskelukuukautta kohti. Opiskelu on päätoimista, jos opintosuunnitelman mukainen laajuus on keskimäärin vähintään 5 opintopistettä opiskelukuukautta kohti. 

Esimerkki: Tavoitteenasi on perustaa yritys, johon tarvitset valmiuksia eri asioista. Suoritat avoimessa kursseja liiketaloudesta, oikeustieteestä ja psykologiasta. Opinnot muodostavat yhden kokonaisuuden.

Jos opiskelet useita toisistaan erillisiä avoimen opintoja, opintojen laajuutta ei lasketa yhteen. Opintojen erillisyys tarkastellaan ja arvioidaan tapauskohtaisesti. Toisiinsa liittymättömiä opintoja käsitellään erillisinä, eikä niiden laajuutta tai kestoa lasketa yhteen. 25 vuotta täyttäneen kohdalla voi käydä esimerkiksi niin, että ensimmäinen avoimen kurssi katsotaan lyhytkestoiseksi opiskeluksi ja toinen sivutoimiseksi opiskeluksi. Jos toiset opinnot ovatkin päätoimisia, ne estävät työttömyysetuuden saamisen.

Opintojen keinotekoinen pilkkominen työttömyysetuuden saamiseksi ei ole sallittua. Jos opintoja on keinotekoisesti jaettu osiin päätoimista opiskelua koskevien säännösten kiertämiseksi, opintoja voidaan käsitellä yhtenä kokonaisuutena.

Onko mahdollista opiskella useita toisistaan erillisiä sivutoimisia opintoja samanaikaisesti? Esimerkiksi tilanne, jossa on kahdet toisistaan erilliset yli 6 kuukautta kestävät, laajuuden perusteella sivutoimiset avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot.

Se on mahdollista, jos opinnot ovat erillisiä. Opinnot lasketaan yhteen keston ja laajuuden perusteella vain, jos ne ovat jaettu keinotekoisesti osiin lainsäädännön kiertämistarkoituksessa. Joka tapauksessa ensiksi on harkittava, kuuluvatko opinnot samaan opintokokonaisuuteen vai ei. Opintojen erillisyys tarkastellaan ja arvioidaan tapauskohtaisesti.

Tavoitteenani on suorittaa avoimessa yliopistossa perusopintokokonaisuus, jonka laajuus on 25 opintopistettä. Perusopintokokonaisuuden jokaiseen 5 opintopisteen laajuiseen kurssiin ilmoittaudutaan erikseen. Ilmoitanko jokaisesta suorittamastani kurssista erikseen vai koko perusopintokokonaisuudesta?

Ilmoita TE-toimistolle/kuntakokeilulle koko perusopintokokonaisuudesta. Opintojen kesto voidaan arvioida asiakkaan ilmoittaman opintosuunnitelman perusteella, eikä varsinaisen opinto-oikeuden pituudella ole merkitystä. 

Silloin kun on tavoitteena suorittaa avoimessa yliopistossa vaikkapa koko perusopintokokonaisuus, voi ilmoittaa oman opintosuunnitelmansa kokonaisuudessaan (opintojen kokonaislaajuus opintopisteinä ja kesto) yksittäisten kurssien sijaan, vaikka oppilaitos myöntäisikin varsinaisen opinto-oikeuden kurssi kerrallaan. 

Kun on selkeästi tarkoituksena opiskella laajempi kokonaisuus, tulisi opinnot käsitellä heti alussa kokonaisuutena asiakkaan opintosuunnitelman mukaisesti. Silloin ei sovelleta yksittäisiin kursseihin säännöstä lyhytkestoisista opinnoista tai enintään 3 kuukautta kestävistä avoimen korkeakoulun opinnoista. Perusopintokokonaisuus voi mennä toki kokonaisuutena lyhytkestoisen opiskelun piiriin, jos sen kesto on enintään 6 kuukautta.

Olen tällä hetkellä työtön. Voinko saada alennusta avoimen yliopiston tai avoimen ammattikorkeakoulun opintojen maksuihin?

Sinun kannattaa varmistaa asia suoraan oppilaitoksesta. Avoimilla yliopistoilla ja avoimilla ammattikorkeakouluilla voi olla tarjolla kaikille maksuttomia opintoja tai esimerkiksi työttömille/lomautetuille maksuttomia opintoja.

Lisäksi osassa kansanopistoista voi opiskella opintoseteliavustuksella, jolla voidaan tukea muun muassa työttömien ja maahanmuuttajien opiskelua kansanopistolinjoilla. Opintoseteli voi tarkoittaa esimerkiksi opintomaksujen alentamista. Löydät lisätietoja asiasta Suomen Kansanopistoyhdistyksen ja kansanopistojen verkkosivuilta.

Voiko kertaalleen sivutoimiseksi opiskeluksi laajuuden perusteella (alle 5 op/kk) katsottu avoimen opiskelu muuttua jälkikäteen päätoimiseksi sillä perusteella, että opinnot on suoritettu loppuun alkuperäistä opintosuunnitelmaa nopeammalla aikataululla? Opintojen toteutuneen keston seurauksena keskimääräinen opintopistemäärä opiskelukuukautta kohti olisi vähintään 5 opintopistettä opiskelukuukautta kohti.

Lähtökohtaisesti kerran sivutoimiseksi katsotut opinnot eivät muutu enää päätoimisiksi sillä perusteella, että ne suoritetaan nopeampaa tahtia kuin on alun perin ilmoitettu. Opintojen sivutoimisuus/päätoimisuus voidaan arvioida uudelleen jälkikäteen siinä tilanteessa, jos opiskeluaika on ilmoitettu alun perin erheellisesti/tahallisesti tarkoituksena työttömyysetuuden piiriin pääseminen. 

Ilmoita opiskelua koskevista muutoksista (valmistumisesta, keskeytymisestä, viivästymisestä jne.) oman alueesi TE-toimistolle tai kuntakokeilulle riippuen siitä kumman asiakas olet. Voit ilmoittaa muutoksista esimerkiksi jättämällä yhteydenottopyynnön Asiointi-palvelun kautta koskien koulutusta. Kerro tekstikentässä tilanteestasi. Sinuun ollaan yhteydessä puhelimitse.

Voinko suorittaa työttömyysetuutta menettämättä lyhytkestoisen opiskelun aikana toisia opintoja sivutoimisesti opiskellen tai sivutoimisen opiskelun aikana toisia opintoja lyhytkestoisesti?

Kumpikin näistä on mahdollista. Muista ilmoittaa avoimen opinnoista TE-toimistolle tai kuntakokeilulle riippuen siitä kumman asiakas olet, jotta opintojen mahdollinen vaikutus työttömyysetuuden saamiseen arvioidaan. 

Lyhytkestoisen opiskelun aikana aloitettujen toisten opintojen päätoimisuus/sivutoimisuus selvitetään kuten normaalisti opintojen aloittamisesta lukien. Toisilla opinnoilla tarkoitetaan tässä erillisiä opintoja, jotka eivät ole samaa kokonaisuutta lyhytkestoisten opintojen kanssa. 

Toisten opintojen päätoimisuutta/sivutoimisuutta arvioitaessa ei huomioida lyhytkestoisia opintoja esimerkiksi laajuutta arvioitaessa. Jos toiset opinnot ovat sivutoimisia, opiskelu ei estä työttömyysetuuden saamista. Jos toiset opinnot ovat päätoimisia, ne estävät työttömyysetuuden saamisen opintojen aloittamisesta lukien.

Vastaavasti, jos sivutoimisen opiskelun aikana aloitat lyhytkestoisen opiskelun, ei lyhytkestoisilla opinnoilla ole vaikutusta aikaisempiin sivutoimisiin opintoihin. Sivutoimiset opinnot eivät voi muuttua päätoimisiksi niiden aikana aloitettujen lyhytkestoisten opintojen perusteella. Sillä ei ole merkitystä, onko opinnot sivutoimisia laajuuden vai esimerkiksi työhistorian perusteella.

Edellä kerrottu on voimassa 27.10.2021 alkaen.

Voiko työttömyysetuudella opiskelu vaikuttaa palkkatuen suuruuteen?

Työttömyysetuudella opiskelulla voi olla vaikutusta palkkatukeen, jos se on työvoimakoulutusta tai työttömyysetuudella tuettua omaehtoista opiskelua.

Sen sijaan lyhytkestoisella tai sivutoimisella opiskelulla ei ole vaikutusta. Sillä ei ole merkitystä, onko opiskelu sivutoimista laajuuden vai esimerkiksi työhistorian perusteella. Lyhytkestoisen opiskelun piiriin kuuluvatkin katsotaan nykyään palvelulain mukaan työttömiksi, joka yksi palkkatuen keskeisistä edellytyksistä.

Opiskelen työttömyysetuudella. Pitääkö opiskelun aikana hakea työtä?

Lähtökohtaisesti pitää, jos opiskelu on lyhytkestoista, sivutoimista tai työttömyysetuudella tuettua omaehtoista opiskelua. Työnhakuvelvollisuudesta on sovittu työvoimaviranomaisen kanssa laadittavassa/päivitettävässä suunnitelmassa, jonka löydät Asiointi-palvelusta. Tämä on osa uutta työvoimapalvelumallia, joka on astunut voimaan 2.5.2022. Katso tarkemmat tiedot työnhakuvelvollisuudesta blogitekstistäni Opiskelun aikainen työnhakuvelvollisuus uudessa työvoimapalvelumallissa. 

Miten opintojen sivutoimisuutta/päätoimisuutta arvioidaan, jos olen kansanopiston tai kesäyliopiston opiskelija? Entä jos opiskelen erillisiä ei-tutkintotavoitteisia opintoja varsinaisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa?

Edellä mainitut opinnot voivat olla lyhytkestoista opiskelua, jos ne ovat kestoltaan enintään 6 kuukautta ja olet 25 vuotta täyttänyt. Enintään 3 kuukautta kestäviä toisistaan erillisiä lyhytkestoisia opintoja voi tehdä useita peräkkäin ja samaan aikaankin. Lyhytkestoisen opiskelun kohdalla opintojen sivutoimisuutta/päätoimisuutta ei selvitetä, mutta opinnoista pitää ilmoittaa työvoimaviranomaiselle.

 

Jos lyhytkestoisen opiskelun kriteerit eivät täyty, kansanopiston, kesäyliopiston, varsinaisen yliopiston tai varsinaisen ammattikorkeakoulun opintoja ei voida katsoa sivutoimiseksi enintään 3 kuukautta kestävien avoimen opintojen lainsäädännön pohjalta, koska se koskee vain avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun opintoja.

Kansanopiston opiskelijana opinnot voivat mennä sivutoimiseksi, jos niiden opintosuunnitelman mukainen laajuus jää keskimäärin alle 5 opintopistettä opiskelukuukautta kohti. Jos laajuutta ei ole määritelty opintopisteinä, opiskelu voi mennä sivutoimiseksi, jos opetustunteja on keskimäärin alle 25 viikossa. Päätoimiseksi opiskelu menee, jos opetusohjelman mukainen laajuus on keskimäärin vähintään 5 opintopistettä opiskelukuukautta kohti tai 25 opetustuntia viikossa.

Kesäyliopiston, varsinaisen yliopiston ja varsinaisen ammattikorkeakoulun erilliset (ei-tutkintotavoitteiset) opinnot voivat mennä sivutoimiseksi, jos opintoja järjestetään keskimäärin alle 4 päivänä kalenteriviikossa alle 6 tuntia päivässä. Silloin opinnot eivät ole kokoaikaisia. Mukaan lasketaan lähiopetus, opintoihin kuuluvaa harjoittelu tai vastaava toiminta, mutta ei itseopiskelua. Jos opinnot eivät ole kokoaikaisia, niistä ei ole velvollisuutta ilmoittaa työvoimaviranomaiselle, opintojen pää- tai sivutoimisuutta ei selvitetä, eikä niistä anneta työvoimapoliittisia lausuntoja. Suosittelen kuitenkin koulutusneuvojana ilmoittamaan näistäkin opinnoista työvoimaviranomaiselle varsinkin epävarmoissa tapauksissa, jotta mahdolliset omasta virhetulkinnasta seuraavat työttömyysturvaseuraamukset vältetään. Opintopisteillä ei ole enää mitään merkitystä kesäyliopiston, varsinaisen yliopiston ja varsinaisen ammattikorkeakoulun erillisten opintojen sivutoimisuuden/päätoimisuuden arvioinnin kannalta.

 

Kesäyliopiston, varsinaisen yliopiston ja varsinaisen ammattikorkeakoulun erilliset (ei-tutkintotavoitteiset) opinnot voivat mennä päätoimiseksi opiskeluksi, jos opintoja järjestetään keskimäärin vähintään 4 päivänä kalenteriviikossa 6 tuntia päivässä. Silloin opinnot ovat kokoaikaisia. Mukaan lasketaan lähiopetus, opintoihin kuuluvaa harjoittelu tai vastaava toiminta, mutta ei itseopiskelua. Näin arvioidaan myös ammatillisten opettajakorkeakoulujen järjestämiä ei-tutkintotavoitteisia opintoja. Verkko-opinnot, jossa opetukseen pitää osallistua tiettyyn kellonaikaan, katsotaan lähiopetusta vastaavaksi toiminnaksi. Sellaisia verkko-opintoja ei lasketa mukaan opintoihin, joissa suorittamisen ajankohdan voi valita itse.

Kuinka kesäyliopiston, varsinaisen yliopiston ja varsinaisen ammattikorkeakoulun erillisten (ei-tutkintotavoitteisten) opintojen päätoimisuus lasketaan? Opiskelun päätoimisuus lasketaan siten, että kaikki opintojaksoon kuuluvat vähintään 6 tunnin opiskeluläsnäolopäivät lasketaan yhteen ja jaetaan opiskeluviikkojen määrällä. Opiskelu on päätoimista, jos näin laskemalla 6 tunnin opiskelupäiviä on keskimäärin vähintään 4 per viikko. Muussa tapauksessa kyse on sivutoimisesta opiskelusta.

Huom.! Jos opintoja ei järjestetä missään kohtaa opintoja vähintään 4 päivänä kalenteriviikossa tai jos opintoja ei järjestetä missään kohtaa opintoja vähintään 6 tuntia päivässä, silloin opinnot eivät voi olla kokoaikaisia. 

Kansanopiston, kesäyliopiston tai varsinaisen yliopiston opiskelu voidaan katsoa sivutoimiseksi myös työhistorian perusteella (väh. 6 kk) tai jos opinnot on aloitettu työsuhteen aikana ja työttömyys johtuu lomautuksesta tai irtisanomisesta taloudellisella tai tuotannollisella perusteella (riippumatta opiskeluaikaisen työhistorian kestosta). 

Haen ammattikorkeakouluun suorittamalla valintakurssin, josta saan 5 op vajaassa kuukaudessa avoimesta ammattikorkeakoulusta. Työvoimaviranomainen katsoo opinnot lyhytkestoiseksi opiskeluksi. Jos saan valintakurssin perusteella opiskelupaikan varsinaisen ammattikorkeakoulun tutkinto-opintoihin ja haen työttömyysetuudella tuettua omaehtoista opiskelua, katsotaanko valintakurssin ja tutkinto-opintojen muodostavan yhden opintokokonaisuuden? Pitääkö opintojen olla keskeytyneenä vähintään vuoden ajan valintakurssin käymisen jälkeen, jotta tutkinto-opintoja voidaan tukea työttömyysetuudella?

Korkeakoulujen valintakoekurssit eivät ole lähtökohtaisesti samaa opintokokonaisuutta varsinaisen tutkinto-opiskelun kanssa. Valintakoekurssia ei tulisi käsitellä samalla tavalla kuin päätoimisia väylä- tai polkuopintoja ja tutkinto-opintoja, jossa koulutus muodostaa yhden opintokokonaisuuden. Tulkinta siitä, kuuluvatko suoritettavat opinnot samaan vai eri opintokokonaisuuteen, on aina työvoimaviranomaisen ratkaisuvallassa ja arviointi on tehtävä tapauskohtaisesti. Jos opintojen katsotaan olevan eri opintokokonaisuuksista, työttömyysetuudella tukemiseen ei vaadita vuoden keskeytystä. Merkitystä ei ole myöskään sillä, onko valintakoekurssi ollut lyhytkestoista, päätoimista tai sivutoimista opiskelua. Työttömyysetuudella tukemisella tarkoitetaan tässä työttömyysetuudella tuettua omaehtoista opiskelua.

/Panu

Koulutusneuvoja

Valtakunnallinen koulutusneuvonta

(Päivitetty 6.11.2024. Päivitettiin alun käsitekarttaa aikuiskoulutustuen osalta ja lisättiin myös lisätieto "Opintovapaalla aikuiskoulutustuella" otsikon alle.)

(Päivitetty 1.11.2024. Päivitettiin Työmarkkinatorin linkit.)

(Päivitetty 24.5.2024. Päivitettiin aikuiskoulutustukea koskeva tilannetieto.)

(Päivitetty 9.2.2024. Lisättiin tarkennus siitä, kuinka kesäyliopiston, varsinaisen yliopiston ja varsinaisen ammattikorkeakoulun erillisten (ei-tutkintotavoitteisten) opintojen päätoimisuus lasketaan.)

(Päivitetty 20.12.2023. Päivitettiin tilannetietoa aikuiskoulutustuen osalta.)

(Päivitetty 14.11.2023. Lisättiin kysymys ja vastaus koskien tilannetta, jossa on tavoitteena suorittaa avoimessa yliopistossa perusopintokokonaisuus kurssi kerrallaan.)

(Päivitetty 10.11.2023. Lisättiin Koulutusneuvonnan YouTube-video lyhytkestoisesta opiskelusta blogitekstiin.)

(Päivitetty 12.10.2023. Lisättiin tekstiin kysymys koskien AMK:n valintakurssia ja sen alle vastaus.)

(Päivitetty 3.10.2023. Lisättiin kysymys "Onko mahdollista opiskella useita toisistaan erillisiä sivutoimisia opintoja..." ja vastaus sen alle.)

(Päivitetty 25.7.2023. Päivitettiin alussa oleva käsitekartta, poistettiin tarpeettomana tekstin alusta huomautus kuntakokeilujen asiakkaille ja helpotettiin tekstin lukemista useista kohdista viittaamalla työvoimaviranomaiseen silloin, kun tarkoitetaan TE-toimistoa tai kuntakokeilua.)

(Päivitetty 20.6.2023. Lisättiin tieto hallitusohjelmaan kirjatusta suunnitelmasta aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaajärjestelmän lakkauttamisesta.)

(Päivitetty 30.3.2023. Lisättiin tekstiin tarkennus koskien verkko-opintoja.)

(Päivitetty 20.3.2023. Lisättiin otsikon "Päätoimisesti opiskellen työttömyysetuudella" alle linkki taulukkoon.)

(Päivitetty 24.2.2023. Lisättiin Koulutusneuvonnan YouTube-videot blogitekstiin.)

(Päivitetty 14.2.2023. Lisättiin kysymys ja vastaus: "Miten opintojen sivutoimisuutta/päätoimisuutta arvioidaan, jos olen kansanopiston tai kesäyliopiston opiskelija? Entä jos opiskelen erillisiä ei-tutkintotavoitteisia opintoja varsinaisessa yliopistossa?")

(Päivitetty 13.2.2023. Päivitettiin koko teksti tammikuussa 2023 voimaan astuneiden lakimuutosten johdosta.)

(Päivitetty 1.11.2022. Lisättiin otsikon "Sivutoimisesti opiskellen työttömyysetuudella" alle tieto 11.7.2022 lakimuutoksesta.)

(Päivitetty 28.7.2022. Päivitettiin kohta "Erona sivutoimiseen opiskeluun on ainakin kolme asiaa..." uuden työvoimapalvelumallin mukaiseksi.)

(Päivitetty 20.5.2022. Lisättiin kysymys ja vastaus koskien uuden työvoimapalvelumallin mukaista hakuvelvollisuutta sekä päivitettiin linkit ajan tasalle.)

(Päivitetty 23.2.2022. Lisättiin tieto työttömyysetuudella opiskelun mahdollisesta vaikutuksesta palkkatukeen.)

(Päivitetty 19.11.2021. Lisättiin kysymys ja vastaus koskien mahdollisuutta aloittaa lyhytkestoisen opiskelun aikana sivutoimiset opinnot.)

(Päivitetty 15.10.2021. Lisättiin loppuun kysymys koskien opintojen valmistumista suunniteltua nopeammin ja vastaus siihen.)

(Päivitetty 10.6.2021. Lisättiin loppuun kysymys "Olen tällä hetkellä työtön. Voinko saada alennusta avoimen yliopiston tai avoimen ammattikorkeakoulun opintojen maksuihin?" ja vastaus siihen.)

(Päivitetty 4.6.2021. Tarkistettiin ja päivitettiin toimimattomat linkit. Lisättiin alkuun huomautus oikeudesta opintotukeen kansanopistossa opiskelun ajalta. Lisättiin otsikon "Sivutoimisesti opiskellen työttömyysetuudella" alle viittaus blogitekstiin "Opintojen osoittaminen sivutoimiseksi työhistorialla".)

(Päivitetty 11.5.2021. Lisättiin alkuun huomautus kuntakokeilujen asiakkaille.)

(Päivitetty 19.11.2020. Lisättiin loppuun kysymys ja vastaus koskien usean päällekkäin menevän avoimen kurssin suorittamista.)

(Päivitetty 30.9.2020. Korjattiin linkkejä. Päivitettiin aikuiskoulutustukea, sivutoimista opiskelua ja työttömyysetuudella tuettua omaehtoista opiskelua koskevia tietoja.)

(Päivitetty 13.5.2019. Muokattiin sivutoimista ja päätoimista opiskelua koskevia tekstejä.)
 

(Päivitetty 10.5.2019. Lisättiin lyhytkestoisen opiskelun vaihtoehto, lisättiin lyhytkestoinen opiskelu käsitekarttaan, korjattiin vanhentuneet linkit, päivitettiin Koulutusrahaston nimi Työllisyysrahastoksi, lisättiin lause "Lisätietoja opintovapaasta löydät Opintovapaa on lakisääteinen oikeus -blogitekstistäni", päivitettiin sivutoimisesta opiskelusta ensimmäinen kappale.)

(Päivitetty 18.12.2018. Korjattiin vanhentuneet linkit, laitettiin linkit avautumaan uudelle sivulle, lisättiin linkit työttömyysturvalakiin ja Koulutusrahaston sivulle otsikon "Sivutoimisesti opiskellen työttömyysetuudella" alle, lisättiin linkki TE-palvelujen omaehtoisen opiskelun tuen sivuille otsikon "Päätoimisesti opiskellen työttömyysetuudella" alle, lisättiin blogin loppuun linkki Koulutusneuvonnan Facebook-sivulle. Lisättiin otsikoiden "Sivutoimisesti opiskellen työttömyysetuudella" ja "Päätoimisesti opiskellen työttömyysetuudella" alle lauseet "Laajuutta arvioitaessa opintojen mahdolliset loma-ajat vähennetään opiskeluajasta." Lisättiin sana "lähes" lauseeseen "Aikuiskoulutustuki on [lähes] ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan suuruinen etuus ilman korotusosia", koska tukea on leikattu. Muutettiin lopusta sana Te-palvelut.fi --> TE-palvelut.fi.) 

(Päivitetty 13.12.2017. Päivitettiin linkit koskien Koulutusrahastoa, opintovapaata ja ministeriön ohjetta. Lisättiin maininta "opintokokonaisuus tai" ja ", tehtävän" aikuiskoulutustukea koskevaan tekstin osaan. Lisättiin kohta opintojen katsomisesta sivutoimiseksi vakiintuneen työssäolon tai yritystoiminnan perusteella. Muokattiin viittausta edellä mainittuun asiaan otsikon "Päätoimisesti opiskellen työttömyysetuudella" alla. Muutettiin lopusta viittaukset Työlinjan koulutusneuvonnasta --> Koulutusneuvonnan puhelinpalveluun. Laitettiin linkit aukeamaan uuteen ikkunaan.)

(Päivitetty 11.8.2017. Muutettu aikuiskoulutustuen kestoaika. Poistettu tieto, että työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen koulutuksen ajalta maksettaisiin kulukorvausta. -Kirsti)

(Päivitetty 1.9.2016. Lisätty seuraavat asiat: Toimimaton lisätietoja opintovapaasta -linkki korjattu. Huomautus siitä, että aikuiskoulutustuen etuusehtoihin kaavaillaan muutoksia 1.1.2017 alkaen. Sivutoimisista opinnoista voi ilmoittaa TE-toimistolle Oma asiointi -palvelun kautta. Neljäs kohta päätoimisen ja sivutoimisen opiskelun eroihin. Ohjaus Työlinjan koulutusneuvontaan työttömyysetuudella tuetun omaehtoinen opiskelun tapauksessa.) 

Kauanko akkusi kestää?

Täyteen ladatun kännykän akun kesto voidaan määrittää minuuttien tarkkuudella. Myös akun kestoikä on mahdollista arvioida, eli normaalikäytöllä akku kestänee joitakin vuosia. Ihmisen akun kestoikää ei voi määrittää yhtä yksinkertaisesti. Jos aiheesta yritettäisiin tehdä taulukko, siinä olisi rivejä yhtä monta kuin on ihmisiä. Siltikään ei saataisi lopullisia vastauksia.

Auton akku sekä kuluu että latautuu autoa käytettäessä. Tehty työ siis vie ja antaa energiaa. Tämä olisi ihanteellinen tilanne työnteon kannalta. Voimavaroja työhön saisi myös työstä, ei pelkästään vapaa-ajalla. Työn mitoitus tekijänsä mukaan ei kuitenkaan aina onnistu ja esimerkiksi irtisanomisten tai täyttämättä jätettyjen työpaikkojen vuoksi osa työntekijöistä urakoi yli omien voimavarojensa. Palautuminen jää vapaa-ajalle, josta muutenkin on jo tingitty pidentyneiden työpäivien takia. Stressi on vallalla.

Ihmisen tehtävä on tarkkailla omaa jaksamistaan pidemmällä aikavälillä. Voimavarat eivät koskaan lakkaa yllättäen kesken päivän vaan jaksamisen kanssa on kamppailtu todennäköisesti todella pitkään. Ihminen uskottelee itselleen asioiden olevan hyvin. ”Kyllä minä vielä jaksan. En tarvitse apua. Kyllä tämä tästä.” Kuitenkaan tilanteen helpottamiseksi ei ole olemassa toimintasuunnitelmaa. Sama työmäärä pysyy tai lisääntyy, työmäärää on vaikea ennakoida tai yksinkertaisesti sinnitellään voimavarojen äärirajoilla ja toivotaan ihmettä. Ajatellaan, että työstä on selviydyttävä. Avun pyytäminen koetaan jotenkin nolona. ”Kyllähän muutkin ovat selviytyneet.” Itseä ja omaa suoriutumista verrataan toisiin, jotka myös saattavat kamppailla jaksamisensa kanssa tuomatta sitä esiin.

Kuvittele ajavasi autoa. Äkkiä huomaat, että vilkut eivät toimi, auto tuntuu ajettaessa jotenkin oudolta ja ajettuasi lähimmälle vapaalle parkkipaikalle tutkiaksesi asiaa, toteat että auto ei yksinkertaisesti enää käynnisty. Matka ei jatku ilman vian kartoittamista ja korjaamista. Ehkä tilaat autoosi uuden akun tai laturin. Koneiden kanssa asiat ovat yksinkertaisia. Ihmisen jaksamista ei voi edesauttaa tilaamalla varaosia. Jaksamista on tuettava pitkin matkaa.

Jokainen tuntee itsensä ja itselle parhaat keinot palautua työkuormituksesta. Jollekin voimavaroja voi tuoda osaamista kehittävä harrastus tai liikuntamuoto, jossa saa purkaa energiaa. Toinen nauttii pitkistä yöunista ja levosta. Kolmas pitää huolen kohtuullisesta työpäivän pituudesta ja tauoista työpäivän aikana. Jos aikaisemmin hyviksi todetut keinot eivät ole mahdollisia toteuttaa tai ne eivät enää tuota toivottua tulosta, tilanteeseen kannattaa reagoida heti. Keskustelemalla esimiehen kanssa saa selvyyttä odotuksiin ja esimiehellekin selviää viimeistään tässä vaiheessa todellisen työn määrä. Työn tekemistä helpottavista tekijöistä on hyvä neuvotella. Ehkä osan työstä voisi hoitaa joku toinen. Myös työterveyspalvelut ovat apukeino jaksamiseen. Tilanteen kartoittaminen ja asiasta keskusteleminen voivat jo tuoda helpotusta ahdistuneeseen olotilaan. Yksin asioita pohtimalla ja mielessään pyörittelemällä saa harvoin mitään hyvää aikaiseksi.

Olen verrannut ihmistä kännykkään ja autoon, hyvin teknisiin laitteisiin. Todellisuudessa tämä vertaus ontuu monellakin tapaa, mutta ehkä se auttaa ymmärtämään jotain oleellista omasta jaksamisesta huolehtimisesta.

Hannele