Sivut

Sivut

keskiviikko 28. helmikuuta 2024

Ammattikorkeakouluun vai yliopistoon?

Kuvituskuva.

Yhteishaun alkaessa moni pohtii, hakisiko ammattikorkeakouluun vai yliopistoon. Yleisesti ottaen ammattikorkeakoulussa opiskelua pidetään käytännönläheisempänä kuin yliopistossa opiskelua. Yliopisto-opiskelun ajatellaan olevan teoreettista puurtamista. Päätin selvittää, millaista on saman alan opintojen opiskelu ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa. Haastattelin henkilöä, joka on opiskellut molemmissa.

Haastateltava on opiskellut ensin konetekniikkaa ammattikorkeakoulussa lähitoteutuksena. Opinnot vaativat läsnäoloa, koska esimerkiksi labraharjoituksissa pitää olla läsnä tiettyyn aikaan. Kokoaikaista päivätyötä on hankalampi yhdistää opintoihin. Monimuotototeutuksessa on enemmän joustoa, ja opintoja on mahdollista suorittaa työn ohessa. Opinnoista hän on valmistunut vuoden 2021 alkuvuodesta ja saman vuoden syksyllä jatkoi yliopistoon opiskelemaan konetekniikan maisteriopintoihin. Yliopistossa hän on opiskellut päätoimisesti ensimmäiset kaksi lukuvuotta. Tällä hetkellä hän käy töissä ja suorittaa opintoja loppuun työn ohella.

Haastateltava kuvaa ammattikorkeakoulussa opiskelua aika käytännönläheiseksi. Opiskellaan enemmän, miten asioita tehdään. Käytännönläheisyys on vähentymässä. Esimerkiksi labratuntien määrää harjoittelujen suhteen on vähennetty. Opiskelua hän kuvailee hyvin ohjatuksi. Asiat on pureksittu enemmän valmiiksi, joten ne eivät vaadi opiskelijalta niin paljoa. Opiskelu on enemmän opettajajohtoista opiskelua. Järjestelmä tukee, että opinnot etenevät ja opinnoista valmistuu ajoissa.

Yliopistossa opinnot vaativat enemmän itseohjautuvuutta ja ne haastavat opiskelijaa enemmän. Yliopistossa voidaan antaa esimerkiksi ongelma ratkaistavaksi, joka ratkaistaan yhdessä opiskelijoiden kesken. Haastateltava on kokenut, että opinnot ovat vaatineet itseltä enemmän aikaa esimerkiksi matemaattisten aiheiden osalta. Yliopistossa asioita käydään läpi enemmän teoreettisella tasolla, esimerkiksi matemaattisella tasolla. Sen sijaan käytännön työvälineiden käyttöä ei opiskella välttämättä lainkaan.

Yliopistossa opiskelu on joustavampaa esimerkiksi luentojen suhteen. Poikkeuksena ovat SILTA-opinnot, jotka käydään siirryttäessä ammattikorkeakoulusta yliopistoon. Ne vaativat paljon. Silloin töiden tekeminen on vaikeampaa.

Opintojen välillä on eroavaisuuksia sen suhteen, miten ne valmistavat työelämään. Ammattikorkeakoulu valmistaa enemmän työelämään ja huolehtii siitä, että opiskelijat työllistyvät. Opintoihin sisältyy esimerkiksi työnhakuun liittyviä kursseja. Urapolkua mietitään laajasti jo opiskeluvaiheessa ja suunnitellaan uraa. Yliopistossa ei ole ainakaan vielä ollut vastaavia opintoja, mutta haastateltavalla ne ovat vielä vähän kesken.

Tekniikan alalla työmarkkinat ovat todella kilpailtuja. Työllistymisen näkökulmasta ei ole niin suurta merkitystä, valmistuuko ammattikorkeakoulusta vai yliopistosta. Valmistuneet taistelevat samoista työpaikoista. Silloin työkokemus voi ratkaista enemmän. Muutoinkin työkokemuksella on suuri merkitys alalla. Myöhemmin yliopistotutkinto auttaa enemmän työllistymisessä. Yliopistotutkinnolla on odotettavissa parempi palkkakehitys.

Suurin ero ammattikorkeakoulun ja yliopiston välillä on opiskelukulttuurin erilaisuus. Yhteisöllisyys korostuu enemmän ylipistossa, jossa on enemmän vapaa-ajan toimintaa. Se tukee yhteisöllisyyttä. Yliopistossa opiskellaan enemmän myös yhdessä. Ammattikorkeakoulussa opiskelu on enemmän ohjattua. Järjestelmä huolehtii, että opinnot etenevät. Yliopisto-opinnot vaativat opiskelijalta itseohjautuvuutta.

Kenelle sopii ammattikorkeakoulu? Se sopii käytännönläheisille ihmisille. Etenkin tekniikan osalta sellaisille, jotka haluavat oppia alan kädentaitoja. Entä yliopisto? Se on paikka ihmisille, jotka ovat kiinnostuneita asioista teoreettisesti ja ovat kunnianhimoisempia. Haastateltava muistuttaa, että jos itsellä on halua nähdä vaivaa, niin varmasti on mahdollista valmistua molemmista opinnoista. Tästä olen hänen kanssaan samaa mieltä.

Toivon, että tästä jutusta on sinulle apua, kun puntaroit ammattikorkeakoulun ja yliopiston välillä. On muistettava, että eroavaisuuksia eri alojen ja koulutustenjärjestäjien suhteen voi olla. Jos sinua mietityttää opintojen sopivuus, suosittelen kokeilemaan ensin opiskelua avoimen ammattikorkeakoulun tai yliopiston kurssilla. Varmasti jo yksikin kurssi antaa suuntaa, millaista opiskelu on. Sitten vain rohkeasti hakemaan ja kokeilemaan rahkeita!

Miia
Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen koulutusneuvonta

keskiviikko 14. helmikuuta 2024

Valtakirjalla asioiminen työvoimaviranomaisen kanssa

Kaaviokuva, joka havainnollistaa visuaalisesti blogitekstissä kerrottua asia.

(Päivitetty 31.10.2024)

Ystävänpäivän (14.2.) kunniaksi käsittelen blogitekstissäni aihetta, kuinka voit auttaa ystävääsi asioimalla työvoimaviranomaisen kanssa valtakirjalla. On monia tilanteita, joissa valtakirjan tekeminen on paikallaan. Valtakirjaa voidaan tarvita esimerkiksi, jos ystäväsi ei pysty hoitamaan asiaa itse sairauden, liikuntarajoitteen, asuinpaikan, ajanpuutteen, osaamisen tai kielitaidon vuoksi. Valtakirjalla voit edustaa ystävääsi ja hoitaa hänen asiaa, kun hän on itse estynyt hoitamasta asiaa. Työvoimaviranomaisella tarkoitan tässä blogitekstissä TE-toimistoja ja kuntakokeiluja. Etenen blogitekstissä perinteiseen tapaan kysymysten ja vastausten kautta.

Mitä valtakirjalla asioiminen tarkoittaa?

Valtakirjalla asioiminen perustuu hallintolain 12 §:n, jonka mukaan "Hallintoasiassa saa käyttää asiamiestä ja avustajaa. Päämiehen on kuitenkin tultava henkilökohtaisesti paikalle, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi. Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan päämiestä. Valtakirja on viranomaisen määräyksestä yksilöitävä, jos toimivallasta tai toimivallan laajuudesta on epäselvyyttä."

Asiakas voi antaa valtakirjalla oikeuden asioidensa hoitamiseen toiselle henkilölle, jota kutsutaan valtuutetuksi tai asiamieheksi. Asiamies toimii varsinaisen asiakkaan eli päämiehen nimissä ja tähän kohdistuvin oikeusvaikutuksin, eli hän käyttää asiassa puhevaltaa päämiehensä puolesta. Asiamiehen on esitettävä työvoimaviranomaiselle valtakirja. Julkisen oikeusavustajan tai asianajajan ei tarvitse esittää valtakirjaa, ellei viranomainen niin määrää. Avioliitto tai sukulaisuus ei anna oikeutta asiamiehenä toimimiseen. Esimerkiksi työnhakijan puoliso tai täysi-ikäisen työnhakijan vanhemmat eivät voi toimia asiamiehenä ilman valtakirjaa. Heille ei voida luovuttaa työnhakijaa koskevia tietoja ilman valtakirjaa.

Mitä valtakirjalta vaaditaan?

Valtakirjan on oltava lähtökohtaisesti kirjallinen. Kirjallisessa valtakirjassa tulee olla päämiehen allekirjoitus, mutta siinä ei tarvitse olla todistajia. Valtakirjasta tulee käydä ilmi valtuus salassa pidettävien henkilötietojen saamiseen tai sen pitää olla muuten yksilöity siten, että valtuutuksen laajuus käy siitä ilmi.

Valtakirjan ei tarvitse olla yksilöity koskemaan nimenomaan esimerkiksi työttömyysturva-asian hoitamista. Yleisvaltuutus henkilöasiakkaan asioiden hoitamiseksi ei kuitenkaan käy. Yleisvaltuutuksella tarkoitetaan esimerkiksi valtakirjaa, jossa annetaan lupa hoitaa asioita kaikkien viranomaisten asioissa. Suosittelen käyttämään valtakunnallista lomaketta aina, kun se on mahdollista. Valtakirja voi olla myös vapaamuotoinen, mutta sen pitää vastata sisällöltään valtakunnallista lomaketta kaikilta osin. Valtakirja voi olla voimassa toistaiseksi tai määräajan. Jos haluat perua kirjallisen valtakirjan voimassaolon, se pitää tehdä kirjallisesti.

Asiamies voi saada tietoonsa päämiehen salassa pidettäviä taloudellista asemaa ja terveydentilaa kuvaavia tietoja ainoastaan silloin, jos päämies on antanut siihen erikseen suostumuksen. Valtakunnallisessa lomakkeessa on suostumukselle oma kohtansa. Työvoimaviranomainen voi antaa tietoa vain siinä laajuudessa, mitä asiamies tarvitsee valtakirjassa yksilöidyn tehtävänsä hoitamiseksi.

Mistä löydän valtakunnallisen lomakkeen?

  • TE-toimistojen asiakkaat käyttävät tätä lomaketta:
    Valtakirja asioiden hoitamiseen TE-toimistossa TEM912 (PDF tai DOC)
  • Kuntakokeilujen asiakkaat käyttävät tätä lomaketta:
    Valtakirja asioiden hoitamiseen kokeilualueen kunnassa KK912 (PDF tai DOC)

Onko sinulle epävarmaa, oletko TE-toimiston vai kuntakokeilun asiakas? Voit tarkistaa asiakkuuden kirjautumisen jälkeen Oma asioinnin etusivulta.

PDF-muotoisen lomakkeen voit avata esimerkiksi Adobe Acrobat Readerilla ja DOC-muotoisen lomakkeen esimerkiksi Microsoft Wordilla. Myös moni muukin ohjelma pystyy avaamaan kyseisiä tiedostoja.

Varaudu esittämään alkuperäinen valtakirja aina työvoimaviranomaiselle paikan päällä asioidessasi vaikka valtakirja olisikin voimassa toistaiseksi. Skannattuna tai kirjepostilla toimitettu valtakirja voidaan hyväksyä, jos valtakirjan aitoutta tai eheyttä ei ole aihetta epäillä. Työvoimaviranomainen varmistaa valtakirjan oikeellisuuden.

Mitä eroa on avustajalla ja asiamiehellä?

Työnhakijalla voi olla avustaja, joka avustaa esimerkiksi selvityspyyntöön vastaamisessa. Avustaja on eri asia kuin asiamies. Avustaja toimii päämiehensä rinnalla, kun taas asiamies toimii päämiehensä puolesta. Avustajalta ei edellytetä valtakirjaa, kun taas asiamieheltä valtakirja edellytetään. Esimerkiksi henkilökohtainen avustaja ei voi käyttää asiassa asiakkaan puolesta puhe- tai päätösvaltaa, vaan hän toimii asiakkaan rinnalla. Asiakkaan rinnalla toimiessaan henkilökohtainen avustaja ei tarvitse valtakirjaa.

Voiko työvoimaviranomainen rajoittaa asian hoitamista valtakirjalla?

Valtakirjasta huolimatta päämiehen on tultava henkilökohtaisesti paikalle, jos työvoimaviranomainen niin edellyttää ja se on asian selvittämiseksi tarpeen. Valtakirjalla ei voi aloittaa työnhakua, asioida henkilökohtaista läsnäoloa edellyttävissä tilanteissa, ilmoittaa työnhaun muutoksista tai päättämisestä. Henkilökohtaista läsnäoloa edellyttäviä tilanteita ovat esimerkiksi työllistymissuunnitelman laatiminen tai kun arvioidaan henkilökohtaisia ominaisuuksia, taitoja ja kykyjä. Tyhjentävää luetteloa henkilökohtaista läsnäoloa edellyttävistä tilanteista ei ole.

Viranomainen voi myös kieltää asiamiestä tai avustajaa esiintymästä asiassa, jos henkilö on tehtäväänsä sopimaton. Sopimattomuutta voi osoittaa esimerkiksi toistuva häiritsevä käyttäytyminen työvoimaviranomaisen tiloissa. Tämän seurauksena esimerkiksi TE-toimisto voi antaa kyseistä asiaa ja toimistoa koskevan toimintakiellon. Kiellosta on annettava kirjallinen päätös. Kiellosta perusteluineen on myös ilmoitettava päämiehelle ja tarvittaessa hänelle on varattava mahdollisuus hankkia uusi asiamies tai avustaja. Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla. Päätöksen mukana on annettava valitusosoitus hallinto-oikeuteen.

Voiko valtakunnallisissa TE-puhelinpalveluissa asioida valtakirjalla?

Valtakunnallisissa TE-puhelinpalvelussa ei voi asioida valtakirjalla.

TE-puhelinpalveluissa valtuutettua palvellaan vain niin sanotulla kertavaltuutuksella, jolloin asiakas itse pyydetään puhelimeen. Asiakkaan tunnistamiseksi häneltä kysytään tietyt tiedot. Asiakkaalta pyydetään puhelimessa lupa hoitaa hänen asioitaan valtuutetun kanssa. Asiakastietojen avaaminen ja asian hoitaminen valtakunnallisessa puhelinpalvelussa ei onnistu, jos asiakas itse ei ole paikalla tai häneltä ei saada lupaa esimerkiksi yhteisen kielen puuttumisen vuoksi.

Mistä voin varmistaa, onnistuuko asian hoitaminen valtakirjalla?

Varmista asia suoraan TE-toimistolta tai kuntakokeilulta, riippuen päämiehen asiakkuudesta.

/Panu
Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen koulutusneuvonta

Lähteet

Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (28.12.2012/916) (viitattu 1.2.2024)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120916

Hallintolaki (6.6.2003/434) (viitattu 31.1.2024)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434

Valtakirjalla asiointi (viitattu 31.1.2024)
https://toimistot.te-palvelut.fi/valtakirjalla-asiointi

(Päivitetty 31.10.2024. Päivitettiin Työmarkkinatorin linkki.)