Metallialalla on mahdollisuuksia – Sari kertoo hitsaajan työstään

Metalliteollisuus jatkaa kasvua, kertoo teollisuusliiton suhdanneberometri vuodelta 2023. Tämä on poikkeuksellista Suomen taloudessa tällä hetkellä. Yksi avainasemassa oleva ammattiryhmä on hitsaajat, joiden kysyntä on korkealla. Hitsaajista ilmenee Työvoimapulaa, mikä luo mahdollisuuksia alalla työskenteleville tai sinne aikoville. Tälläkin hetkellä te-palveluilla on satoja hitsaajien ja muita metallialan työpaikkoja haussa ympäri Suomen. Seuraavaksi Sari, joka on 40-vuotias putkihitsaaja, kertoo, miten on alalle päätynyt ja millaista hänen työnsä on.

Sarin tie metallialalle ei ollut aivan suoraviivainen, vaan kokeiluja ja sitkeyttä vaativa. Heti peruskoulun jälkeen hän aloitti opiskelemaan puuseppäartesaaniksi, mutta nämä opinnot jäivät kesken. Tämän jälkeen hänellä oli muutamia työpaikkoja muun muassa siivoojana ja lähettinä kunnes lehtiartikkeli naishitsaajasta muutti hänen suuntansa. Sari oli peruskoulusta lähtien pitänyt käsillä tekemisestä ja huomasi pian metallialan opinnot aloitettuaan, että hitsaaminenhan sujuu. Opinnot hän suoritti osatutkinnoittain työvoimakoulutuksena. Heti valmistuttua töitä ei löytynyt, ja hän päätyi työskentelemään te-palveluiden kautta työpajalla parin vuoden ajan tehden metallialan tilaustöitä ja samalla kasvattaen osaamistaan. Tämän jälkeen sitkeys ja ammattitaito tuottivat tulosta, ja hän sai nykyisen työnsä teollisuusputkiyritys Prepipe Oy:lla, jossa on ollut vuodesta 2011 lähtien.

Teollisuusputkiyrityksessä, jossa Sari työskentelee, tehdään hitsaustöitä pääasiassa eri tehtailla, mutta myös verstaalla. Työpäivät noudattavat tyypillisesti klo 7-16 -aikataulua, mutta joustavuutta vaaditaan erityisesti tehtaiden seisakkien aikaan. Sarin vahvuus hitsaajana piilee tarkkuudessa, hyvässä silmän ja käden koordinaatiossa sekä kärsivällisyydessä. Nämä ovat yleensäkin hyviä ominaisuuksia hitsaajalle. Työparin kanssa toimiminen on olennainen osa hitsaajan arkea, ja näin ollen myös hyviä yhteistyötaitoja arvostetaan. Sarille hitsaajan työssä mielekästä on muun muassa oman käden jäljen näkeminen ja valmiiksi saamisen tunne. Hän pitää siitä, että saa tehdä työnsä laadukkaasti, ja hänen kädenjälkensä on tunnetusti siistiä.

Sari hitsaamassa nosturin varassa. Tehtailla työolosuhteet ovat vaihtelevia.

Metallialan työskentelyolosuhteet voivat olla haastavia. Ahtaat tilat, likaisuus, kova meteli, kuumuus ja kylmyys ovat osa työn luonnetta. Sarin mukaan nämä haasteet ovat luonnollinen osa ammattia eivätkä ole haitanneet hänen työskentelyään. Fyysinen kunto on tärkeää, vaikkakaan työ ei välttämättä ole fyysisesti rankkaa, mutta työasennot voivat olla välillä haastavia, joten ergonomian miettiminen ja kehon huolto ovat olennaisia.

Työuransa alussa Sari joutui toisinaan todistelemaan osaamistaan enemmän kuin mieskollegojen olisi todennäköisesti tarvinnut, joskin on aina saanut myös kannustavaa ja hyvää palautetta työkavereilta. Kun ennakkoluuloista päästään, naisia arvostetaan hitsaajina erityisen tarkkuuden ja sitkeyden vuoksi. Sarin mielestä naiset tuovat arvokasta monimuotoisuutta sekä erilaisia näkemyksiä alalle ja hän toivoisikin näkevänsä alalla nykyistä enemmän myös naisia.

Vaikka nuorten innostus metallialaa kohtaan ei ole huipussaan, Sari rohkaisee harkitsemaan alaa avoimin mielin. Alan hyvinä puolina on myös mahdollisuus päivätyöhön ja verrattain ihan kiva ansiotaso, varsinkin kun ammattitaitoa kertyy. Ja kuten jo alussa todettiin, hitsaajien kysyntä ei näytä laantuvan, ja metalliala näyttäisi tarjoavan verrattain vakaita työllistymismahdollisuuksia.

Tutustu alaan:
Kone- ja metallituoteteollisuus - Ammattitieto - Työmarkkinatori (tyomarkkinatori.fi)
Hitsaaja - Ammattitieto - Työmarkkinatori (tyomarkkinatori.fi)
Levyseppä-hitsaaja - Ammattitieto - Työmarkkinatori (tyomarkkinatori.fi)

Metallialan työvoimakoulutuksia voit hakea täältä:
Haussa oleva työvoimakoulutus - Haku hakutekijöillä (te-palvelut.fi)

Heini
psykologi, valtakunnallinen uraohjaus

Tulevaisuuden ammatit — Vain muutos on varmaa

Ei tarvitse mennä historiassa kovinkaan paljon taaksepäin, kun huomaa kuinka nopeasti ammatit ja työtehtävät muuttuvat. Sata vuotta sitten ei tainnut olla koulutusneuvojia. Olikohan heitä viisikymmentä vuotta sittenkään? Tuskin. Kaksikymmentä vuotta sitten ehdottomasti oli, mutta he työskentelivät paikallisissa TE-toimistoissa. Eivät koulutusneuvojat palvelleet asiakkaita valtakunnallisesti eivätkä varsinkaan sosiaalisessa mediassa. Ammattini tarina ei ole poikkeuksellinen. Moni meistä tekee tänään töitä, joita ei ollut vielä olemassa muutama vuosikymmen taaksepäin. Samoin tulevaisuus on meillä kaikilla hämärän peitossa. Ehkä koulutusneuvojia on vielä silloin, kun jään eläkkeelle, ehkä ei.

Arvasinko minä kaksikymmentä vuotta sitten opiskelemaan hakiessani, mihin päädyn? En taatusti. On onnea omata tutkinto, jolla voi tehdä monenlaisia tehtäviä. On hienoa, kun kaikkea ei ole säädetty aikojen alussa, vaan meillä on mahdollisuus tehdä valintoja tai ajelehtia kohti jotain uutta ja mielenkiintoista.

Muuttuvassa maailmassa koulutuksen valitseminen on haastavaa. Valitsin 20 vuotta sitten itselleni koulutuksen, jonka olisin voinut valita jo sata vuotta sitten. Minä opiskelin historiaa. Oppiaine ei välttämättä valmista suoraan ammattiin, vaan antaa monipuolisia valmiuksia tiedon hakuun, käsittelyyn ja tuottamiseen. Urapolkuni on erilainen kuin se olisi ollut 1900-luvun alussa, vaikka koulutusnimike on lähes ikiaikainen. Miten käy minun koulutukseni tulevaisuudessa? Vieläkö sillä työllistyy ja vieläkö sitä tarjotaan? Miten käy sinun koulutuksesi?

Muuttuva työelämä vaatii meiltä paljon. Nuorena koulutusta valitessa pitäisi tietää, mikä jaksaa innostaa vielä vuosien päästä. Pitäisi myös osata ennakoida, minkä alojen ammattilaisille on kysyntää. Ahdistavaa! Toisaalta nykyään koulutusmarkkinat on rakennettu joustaviksi. Mikään koulutusvaihtoehto ei katkaise reittiä eteenpäin. Aina voi kouluttautua lisää. Joskus oma koulutus taipuu moneen. Pienet lisät voivat riittää. Joskus taas lähdetään liikkeelle ihan kokonaan uudesta. Silloin, kun tarvitset kokonaan uutta, voit lähteä liikkeelle Opintopolusta. Opintopolusta löytyvät korkeakoulutuksen ja nuorten ammatillisen koulutuksen lisäksi ammatillisia aikuiskoulutuksia. Ammatillisia koulutuksia etsiessäsi voit hyödyntää blogi-tekstiäni jatkuvasta hausta.

Ammatinvalinnassa apuna kannattaa hyödyntää Avo-ammatinvalintaohjelmaa. Halutessasi voit varata ajan ammatinvalinnanohjaukseen tai soittaa uraohjauksen psykologille. Ammattitiedosta löydät tietoa ammateista ja niihin tarvittavista koulutuksista.

Silti Ammattitiedon ammatit ovat tämän päivän ammatteja ja maailma muuttuu kiihtyvällä tahdilla. Entä, jos tulevaisuudessa ei tarvita sellunvalmistajia, vaan jokapaikanhöyliä? Sinänsä jännä ajatus, sillä sadan vuoden takaisilla työmarkkinoilla kysyttiin myös jokapaikanhöyliä. Palataanko ajassa taaksepäin siinä mielessä, että enää ei tarvita sirpaleosaamista, vaan monitaitureita? Tätähän ne sata vuotta sitten talosta taloon kiertäneet sekatyömiehet olivat. Heillä oli valmius tehdä kaikkea, mitä taloissa sillä erää tarvittiin. Työsuhteet olivat usein lyhytaikaisia vain sen hetken tarpeeseen solmittuja. Kun homma saatiin valmiiksi, siirryttiin eteenpäin. Monella alalla tämä on tämän päivän todellisuutta. Erona menneeseen on, että tämän päivän monitaitureilta kysytään paljon koulutuksen kautta saatua osaamista.

Vinkkinä matkalla kohti tulevaisuuden ammattiasi voit vilkaista, mitä taitoja Sitra pitää tarpeellisina tulevaisuuden työelämää ajatellen. Mitä taitoja sinä tahtoisit kehittää matkalla kohti sopivaa ammattia ja löytäisinkö minä koulutusneuvojana sinulle sopivan koulutuksen tähän ammattiin?

Kirsti
Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen koulutusneuvonta

TE-toimiston järjestämät kotoutumiskoulutukset maahanmuuttaneille

Mitä kotoutumiskoulutukset ovat?

TE-toimistot järjestävät työnhakijoille ilmaisia suomen tai ruotsin kielen kursseja eli kotoutumiskoulutuksia. Niistä säädetään laissa kotoutumisen edistämisestä. Kotoutumislain soveltamisessa TE-toimistoja ja kuntia ohjaavat Työ- ja elinkeinoministeriön soveltamisohje vuodelta 2015 sekä ohje kotoutumisen edistämisestä 1.1.2023 alkaen. TE-toimistojen järjestämät kotoutumiskoulutukset ovat työvoimakoulutusta. Kotoutumiskoulutukset sisältävät kielen opiskelun lisäksi tietoa yhteiskunnasta ja työelämästä sekä työssäoppimista. Koulutuksiin voi sisältyä myös osaamisen tunnistamista, tutkinnon tunnustamista sekä ammatillista suunnittelua ja uraohjausta. Koulutukset ovat pääsääntöisesti kokopäiväisiä ja opetus on jaettu opiskelumoduuleihin, jolloin työssäoppiminen on usein 4. moduulissa eli opiskelun loppupäässä. Opiskelun tavoitteena on toimiva peruskielitaito eli yleisten kielitutkintojen taso B1.1.

Kenelle koulutukset on suunnattu?

Kotoutumiskoulutukset on tarkoitettu ensisijaisesti sellaisille maahanmuuttaneille työnhakijoille, joilla on voimassa oleva kotoutumissuunnitelma. Ensimmäinen kotoutumissuunnitelma voidaan laatia, jos ensimmäisen oleskeluluvan alkamispäivästä tai EU-kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröinnistä on kulunut enintään kolme vuotta. Kotoutumissuunnitelma tehdään aluksi vuodeksi, minkä jälkeen sitä voidaan TE-toimiston tai kuntakokeilun harkinnalla pidentää nykylain mukaan kolmeen vuoteen. Vuoden 2025 alusta voimaan tulevan lakiuudistuksen myötä enimmäisaika lyhenee kahteen vuoteen. Koulutukseen saattaa kuitenkin päästä, vaikka kotoutumissuunnitelman enimmäisaika olisi päättynyt. Asiakkaan kannattaa tiedustella asiaa omalta TE-toimiston tai kuntakokeilun virkailijaltaan.

Kuinka koulutuksiin pääsee?

Vastaus on yksinkertainen: ensiksi pitää ilmoittautua työnhakijaksi TE-toimistossa. Tämä saattaa joskus aiheuttaa hämmennystä, jos työllistyminen ilman suomen tai ruotsin kielen taitoa ei vaikuta realistiselta. Onhan totta, että maahanmuuttanut tarvitsee usein kielen oppimista työllistyäkseen. Työvoimakoulutukset on kuitenkin tarkoitettu työttömille ja työttömyysuhan alaisille työnhakijoille, jotka suuntaavat työmarkkinoille. Työnhaku pitää siis avata, jotta pääsisi kotoutumiskoulutukseen TE-toimiston tai kuntakokeilun kautta. Mahdollista työttömyysetuutta saadakseen tulee asiakkaalla myös olla valmius kokopäivätyöhön, oli työllistyminen realistista tai ei.

Työnhakijaksi ilmoittautumisen jälkeen asiakkaaseen otetaan yhteyttä TE-toimistosta tai kuntakokeilusta. Ensimmäisessä tapaamisessa on syytä ottaa puheeksi kielikurssi, vaikka todennäköisesti asia käydäänkin läpi automaattisesti. TE-toimisto tai kunta kutsuu asiakkaan yleensä ensin kielitestiin, jossa selvitetään kielitaidon lähtötaso, sekä loogisten tehtävien avulla asiakkaalle sopiva etenemisnopeus. Tarjolla on karkeasti ottaen nopeasti eteneviä, perus- sekä hitaasti eteneviä kursseja. Koulutukset saattavat lisäksi olla räätälöityjä ammatilliseen jatko-opiskeluun tai työelämään pyrkiville. Testauksessa selvitetään mikä kurssimuoto hyödyttäisi asiakasta parhaiten.

Testin jälkeen asiakas lisätään kurssijonoon odottamaan kutsua koulutukseen. Jonottaminen voi kestää jopa joitakin kuukausia. Toisinaan vapaa paikka voi ilmaantua nopeastikin.

Kotoutumiskoulutus omaehtoisena opiskeluna

TE-toimiston järjestämän koulutuksen lisäksi vaihtoehtona on, että asiakas etsii sopivan koulutuksen itse hakemalla koulutuspaikkaa suoraan oppilaitoksesta. Asiakkaan tulee pyytää koulutuksen sisällyttämistä kotoutumissuunnitelmaan omaehtoisena opiskeluna. Asiasta tulee sopia TE-toimiston tai kuntakokeilun vastuuvirkailijan kanssa ajoissa ennen koulutuksen alkamista. Omaehtoisen kurssin suositeltu laajuus on vähintään 20 tuntia viikossa, sisältäen itsenäisen työskentelyn. Asiakkaan tulee itse maksaa mahdollinen koulutusmaksu. Kotoutumislain mukaisesta omaehtoisesta opiskelusta on kerrottu tarkemmin tässä blogikirjoituksessa.

Anjelika, Katja ja Saara
Palveluasiantuntijat TE-puhelinpalveluissa

Lähteet

Laki kotoutumisen edistämisestä 30.12.2010/1386. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101386

Opetushallitus: Kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteet 2022. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/kotoutumiskoulutuksen-opetussuunnitelman-perusteet-2022

Työmarkkinatori: Kotoutumiskoulutus https://tyomarkkinatori.fi/palvelut/506aa5c2-7f1d-49fe-854d-0de33e03f6f1/kotoutumiskoulutus

Työ- ja elinkeinoministeriö: Ohje kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) soveltamisesta työ- ja elinkeinotoimistoissa. https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/42077

Työ- ja elinkeinoministeriön ohje kotoutumisen edistämisestä 1.1.2023 alkaen. Ohje kotoutumisen edistämisestä 1.1.2023 alkaen.pdf. https://tem.fi/lainsaadanto-ja-ohjeistus