 |
| Järjestötyössä arvostetaan monipuolisia taitoja. |
Järjestötyöstä muodostuu noin viisi prosenttia kansantalouden työvoimasta. Valtaosa suomalaisista on vähintään yhden yhdistyksen jäsen ja peräti 40 prosenttia tekee vapaaehtoistyötä. (lähde: Järjestötyö – humak.fi). Järjestötyön suuri etu on työn vapaus ja mahdollisuus itse kehittää omaa tekemistään ja osaamistaan. Työn voi kehittää niin haasteelliseksi kuin rahkeet riittävät. Nämä lienevät syitä miksi järjestötyö kiinnostaa yhä useampaa.
1. Tee motivaatio itsellesi selväksi
Onko motivaatiosi järjestötyöhön osuva? Järjestötyö on omaleimaista työtä. Työtä tehdään jäsenten kanssa, työpareina voi olla vapaaehtoisia ja työajat ovat epäsäännölliset. Lisäksi työtehtävät ovat yleensä monipuoliset. Useimmat kokevat nämä asiat rikkautena, mutta järjestötyö asettaa ammattitaidolle ja jossain määrin myös muulle elämälle vaatimuksia. Osaamisen tulee olla laaja-alaista ja asenteen joustava. Järjestötyössä ei koskaan tarkkaan tiedä, mitä päivä tuo tulleessaan. Jos tällaiseen joustavuuteen ei ole valmis eikä siedä siitä aiheutuvaa stressiä, järjestö ei kenties ole itselle sopivin työpaikka.
Järjestötyössä viihdytään usein hyvin ja pitkään, vaikka palkka ei kilpailukykyisin olisikaan ja koettu ulkopuolinen arvostus työtä kohtaan ei ansaitulle tasolle yltäisikään. Järjestötyön suosiosta kertoo muun muassa se, että avautuviin paikkoihin on hyvin hakijoita. Yritysmaailmassa vallitsevat tulostavoitteet eivät sellaisenaan ylety järjestökentälle, joka on monelle helpotus.
Koska tehtävät ovat monipuolisia ja vaihtelevia, voivat ne vaatia matkustamista, joka on hyvä huomioida alalle suuntautumista suunnitellessa. Järjestötyön johtaminen voi myös olla haastavaa, sillä työntekijöiden osaaminen paranee ja vaatimustaso kasvaa. Järjestötöissä tehdyn palkkatyön on todettu viimeaikaisen tutkimuksen mukaan olevan jossain määrin julkista ja yksityistä työelämän sektoria kuormittavampaa (lähde: Osaajat järjestötyössä). Oma motivaatio järjestön toimialaa kohtaan onkin tärkeässä roolissa, koska työn vastaavuus omiin arvoihin voi auttaa jaksamaan.
2.
Ota selvää järjestökentästä
Millaisia järjestöjä sitten on olemassa? Suomessa toimii paljon erilaisia järjestöjä, jotka vaihtelevat suurista valtakunnallisista järjestöistä pieniin paikallisiin järjestöihin. Kaikkiaan rekisterissä on yli 100 000 yhdistystä. Järjestöt työllistävät sekä palkattua henkilökuntaa että vapaaehtoisia. Suurin osa pienistä järjestöistä toimii vain vapaaehtoistoiminnan kautta, kun taas osa työllistää yhdestä muutamaan ihmiseen ja osa tätä enemmän. Tyypillistä järjestötyölle on, että työtä tehdään melko niukoin palkatuin henkilöstöresurssein, ja osa työstä kuuluu vapaaehtoisille. Resurssien ollessa niukat varsinaisilta työntekijöiltä odotetaan usein joustamista muun muassa tehtävien ja ajan käytön suhteen.
Järjestöt ovat organisaatioita, jotka ovat keskittyneet tiettyjen ryhmien edun tai asian ajamiseen. Toiminta kohdistuu usein järjestön omien jäsenten asian ajamiseen, mutta tavoitteena voi olla myös laajempi yhteiskunnallinen hyöty. Järjestöt voivat ajaa esimerkiksi työnantajien tai työntekijöiden etua tai ammatillisia, tieteellisiä, kulttuurisia tai ympäristöasioita. Järjestöt työllistävät oman alansa asiantuntijoita esimerkiksi neuvonta- ja koulutustehtävissä sekä viestinnän, lain ja hallinnon työntekijöitä.
Järjestöissä on keskivertoa enemmän määräaikaisia työsuhteita rahoituksen määräaikaisuuden vuoksi. Myös osa-aikaiset työsuhteet ovat yleisiä. Työllistämisedellytyksiin vaikuttavat esimerkiksi työllistämiseen käytettävissä olevat määrärahat sekä järjestön saamien tukien ja avustusten määrä.
3. Ota selvää mihin osaamisesi riittää
Mitä tarjottavaa sinulla voisi olla? Järjestöissä työskennellään monilla tehtäväalueilla useilla koulutustaustoilla, joista tässä muutamia hyviä esimerkkejä. Yli puolella järjestösektorilla työskentelevistä on jokin korkeakoulututkinto, joten siihen panostaminen lienee viisasta. Suurin osa tehtävistä on asiantuntijatehtäviä.
Esimerkkeinä järjestötyössä hyödynnettävistä koulutuksista ammattikorkeakouluissa on muun muassa liiketalous, sosiaali- ja terveysala, yhteisöpedagogiikka, viestintä tai kulttuuriala. Yliopistoissa voi esimerkiksi opiskella kauppatieteitä, hallintotieteitä, sosiaalityötä tai viestintää. Johto-, hallinto- ja asiantuntijatehtävissä voidaan toimia myös muilla korkeakoulututkinnoilla. Ylipäätään hyvin monenlaisilla tutkinnoilla voi päätyä järjestöön töihin. Yhtenä yhdistävänä tekijänä järjestötyössä on sosiaaliset taidot, joita tarvitaan sekä verkostoissa että jäsenistön kanssa toimiessa.
Selvityksessä on järjestöalan osaajia jaettu neljään osaajaprofiiliin: ”Talousosaajilla” (25 %) korostuvat taloushallinnon osaamisalueet sekä heillä on myös melko vahvaa strategista osaamista. Rahoitusten hakeminen onkin yksi järjestöjen keskeisistä tehtävistä. ”Toiminnan kehittäjät” (22 %) ovat laaja-alaisia monitaitureita, joiden työssä korostuvat vahva ammatillinen luottamus ja työn ilo. ”Vapaaehtoistyön osaajilla” (26 %) on tämän lisäksi hyvät sosiaalisen median käyttötaidot. ”Perusosaajilla” (27 %) mikään taitoalue ei korostunut erityisesti.
4. Mieti miten mahdollisuuksia voi lisätä
Millaisia järjestöjä sitten on olemassa? Suomessa toimii paljon erilaisia järjestöjä, jotka vaihtelevat suurista valtakunnallisista järjestöistä pieniin paikallisiin järjestöihin. Kaikkiaan rekisterissä on yli 100 000 yhdistystä. Järjestöt työllistävät sekä palkattua henkilökuntaa että vapaaehtoisia. Suurin osa pienistä järjestöistä toimii vain vapaaehtoistoiminnan kautta, kun taas osa työllistää yhdestä muutamaan ihmiseen ja osa tätä enemmän. Tyypillistä järjestötyölle on, että työtä tehdään melko niukoin palkatuin henkilöstöresurssein, ja osa työstä kuuluu vapaaehtoisille. Resurssien ollessa niukat varsinaisilta työntekijöiltä odotetaan usein joustamista muun muassa tehtävien ja ajan käytön suhteen.
Järjestöt ovat organisaatioita, jotka ovat keskittyneet tiettyjen ryhmien edun tai asian ajamiseen. Toiminta kohdistuu usein järjestön omien jäsenten asian ajamiseen, mutta tavoitteena voi olla myös laajempi yhteiskunnallinen hyöty. Järjestöt voivat ajaa esimerkiksi työnantajien tai työntekijöiden etua tai ammatillisia, tieteellisiä, kulttuurisia tai ympäristöasioita. Järjestöt työllistävät oman alansa asiantuntijoita esimerkiksi neuvonta- ja koulutustehtävissä sekä viestinnän, lain ja hallinnon työntekijöitä.
Järjestöissä on keskivertoa enemmän määräaikaisia työsuhteita rahoituksen määräaikaisuuden vuoksi. Myös osa-aikaiset työsuhteet ovat yleisiä. Työllistämisedellytyksiin vaikuttavat esimerkiksi työllistämiseen käytettävissä olevat määrärahat sekä järjestön saamien tukien ja avustusten määrä.
3. Ota selvää mihin osaamisesi riittää
Mitä tarjottavaa sinulla voisi olla? Järjestöissä työskennellään monilla tehtäväalueilla useilla koulutustaustoilla, joista tässä muutamia hyviä esimerkkejä. Yli puolella järjestösektorilla työskentelevistä on jokin korkeakoulututkinto, joten siihen panostaminen lienee viisasta. Suurin osa tehtävistä on asiantuntijatehtäviä.
Esimerkkeinä järjestötyössä hyödynnettävistä koulutuksista ammattikorkeakouluissa on muun muassa liiketalous, sosiaali- ja terveysala, yhteisöpedagogiikka, viestintä tai kulttuuriala. Yliopistoissa voi esimerkiksi opiskella kauppatieteitä, hallintotieteitä, sosiaalityötä tai viestintää. Johto-, hallinto- ja asiantuntijatehtävissä voidaan toimia myös muilla korkeakoulututkinnoilla. Ylipäätään hyvin monenlaisilla tutkinnoilla voi päätyä järjestöön töihin. Yhtenä yhdistävänä tekijänä järjestötyössä on sosiaaliset taidot, joita tarvitaan sekä verkostoissa että jäsenistön kanssa toimiessa.
Selvityksessä on järjestöalan osaajia jaettu neljään osaajaprofiiliin: ”Talousosaajilla” (25 %) korostuvat taloushallinnon osaamisalueet sekä heillä on myös melko vahvaa strategista osaamista. Rahoitusten hakeminen onkin yksi järjestöjen keskeisistä tehtävistä. ”Toiminnan kehittäjät” (22 %) ovat laaja-alaisia monitaitureita, joiden työssä korostuvat vahva ammatillinen luottamus ja työn ilo. ”Vapaaehtoistyön osaajilla” (26 %) on tämän lisäksi hyvät sosiaalisen median käyttötaidot. ”Perusosaajilla” (27 %) mikään taitoalue ei korostunut erityisesti.
4. Mieti miten mahdollisuuksia voi lisätä
Mitä voisit tehdä, että pääsisit järjestöön töihin? Ahkeran työnhaun ja verkostoitumisen lisäksi kouluttautuminen on yksi keino. Suomessa ei ole tällä hetkellä yhtään korkeakoulua, joka olisi erityisesti profiloitunut järjestötyön tutkimiseen ja kehittämiseen, vaan opetus ja kehittäminen ovat hajautuneet eri ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Kuitenkin Humanistinen ammattikorkeakoulu (HUMAK) kertoo tavoitteekseen perustaa järjestötyön osaamiskeskittymän oppilaitokseensa. Siellä on pitkäaikaista osaamista yhteisöpedagogien kouluttajana ja järjestöalan täydennyskoulutusten järjestäjänä. Vapaaehtoistoiminta on yksi tapa päästä tutustumaan itseään mahdollisesti työnantajanakin kiinnostavaan järjestöön.
(teksti jatkuu kuvan jälkeen)
Loppujen lopuksi järjestössä ei olla töissä järjestön takia, vaan sen takia mitä asiaa järjestö ajaa. Siinä vaaditaan tiettyä intohimoista suhtautumista, mitä mistään koulusta ei voi hankkia. Onkin hyvä miettiä, että mihin asioihin haluaa intohimoisesti vaikuttaa? Tai voi kysyä itseltä ”Mikä muutos haluan maailmassa olla?” Onko sinun sydäntäsi lähellä työsuhdeasiat; mielenterveys; lasten ja perheiden hyvinvointi vai kenties ympäristön suojelu tai kehitysmaiden asiat? Tai jokin muu. Se mihin haluaa vaikuttaa, on tärkeä miettiä itsensä kanssa. Tällöin on selkeämpää suunnata työnhakua ja kehittää osaamista. Näin myös hakemuksista tulee parempia, kun perusteltu motivaatio pääsee välittymään.
Heini
psykologi, valtakunnallinen uraohjaus
Lähteet:
Järjestötyö - Ammattitieto - Työmarkkinatori (tyomarkkinatori.fi)
Järjestötyö on vaativaa ammattityötä - Kansalaisyhteiskunta
osaajat-jarjestotyossa.pdf (ok-sivis.fi)
Järjestötyö ja kansalaistoiminta - Humak – humanistinen ammattikorkeakoulu
 |
| Omien arvojen pohdinta on olennaisessa roolissa järjestökentälle suunnatessa. |
Loppujen lopuksi järjestössä ei olla töissä järjestön takia, vaan sen takia mitä asiaa järjestö ajaa. Siinä vaaditaan tiettyä intohimoista suhtautumista, mitä mistään koulusta ei voi hankkia. Onkin hyvä miettiä, että mihin asioihin haluaa intohimoisesti vaikuttaa? Tai voi kysyä itseltä ”Mikä muutos haluan maailmassa olla?” Onko sinun sydäntäsi lähellä työsuhdeasiat; mielenterveys; lasten ja perheiden hyvinvointi vai kenties ympäristön suojelu tai kehitysmaiden asiat? Tai jokin muu. Se mihin haluaa vaikuttaa, on tärkeä miettiä itsensä kanssa. Tällöin on selkeämpää suunnata työnhakua ja kehittää osaamista. Näin myös hakemuksista tulee parempia, kun perusteltu motivaatio pääsee välittymään.
Heini
psykologi, valtakunnallinen uraohjaus
Lähteet:
Järjestötyö - Ammattitieto - Työmarkkinatori (tyomarkkinatori.fi)
Järjestötyö on vaativaa ammattityötä - Kansalaisyhteiskunta
osaajat-jarjestotyossa.pdf (ok-sivis.fi)
Järjestötyö ja kansalaistoiminta - Humak – humanistinen ammattikorkeakoulu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti