Korkeakoulututkinnon puuttuminen sai Iiris Vuorisen, 36, hakemaan opiskelijaksi Turun ammattikorkeakouluun. Hän opiskelee nyt toista vuotta myyntityön tradenomiksi.
“Tein yli kymmenen vuotta töitä myynnin parissa ja olen kiinnostunut siitä, miten yritysmaailma toimii. Siksi halusin opiskella nimenomaan liiketaloutta”, Vuorinen kertoo.
Iiris Vuorinen aloitti insinööriopinnot Turun AMK:ssa heti lukion jälkeen, mutta päätyi nopeasti työelämään ja ehti suorittaa alkuperäisestä tutkinnostaan noin puolet. Nyt hän haluaisi löytää itselleen uusia työmahdollisuuksia ja ennen kaikkea edetä urallaan.
“Minulla on paljon monipuolista työkokemusta, mutta työnhaussa se ei välttämättä riitä. On tullut sellainen fiilis, että eteenpäin pääseminen vaatii korkeakoulututkintoa. Lisäksi opintojen myötä saan lisää esiintymiskokemusta, jota työnantajat tuntuvat arvostavan”, Vuorinen selittää.
 |
| Korkeakoulututkinnon suorittaminen on jo pitkään ollut Iiris Vuorisen haaveena. Kuva: Salla Nurminen |
Opiskelu aikuisena on usein tarkkaan harkittu päätös
TE-palvelujen ammatinvalintapsykologin Mari Nurmen mukaan aikuisopiskelijat usein miettivät, mahtavatko he enää pärjätä opinnoissaan tai onko heillä ylipäänsä oikeutusta opiskella, jos takataskussa on jo jokin aiemmin suoritettu tutkinto. Jotkut myös pohtivat sitä, miten nuoret opiskelijakollegat heihin suhtautuvat.
Iiris Vuorista jännitti ennen opintojen alkua eniten juuri se, miten opiskelu lähtee sujumaan pitkän tauon jälkeen. Uuden tiedon sisäistäminen ja olennaisten asioiden erottaminen epäolennaisista on kuitenkin tuntunut helpolta. Samalla hän sanoo, että on paljon vaativampi itseään kohtaan kuin aiemmin.
“Tuntuu, että haluan tehdä kaiken joskus vähän liiankin hyvin. Itsensä voisi ehkä jossain tilanteissa päästää helpommallakin”, Vuorinen toteaa.
Vuorinen ei ole edes halunnut selvittää, voisiko saada aiempia opintojaan hyväksiluettua.
“Niistä on jo niin kauan, ja asiat ovat muuttuneet. Päätin tehdä kaiken uudestaan, jotta opiskelusta tulee kunnolla rutiinia”, hän sanoo.
Mari Nurmi vahvistaa, että aikuiselle on opinnoissa etua elämänkokemuksesta. Uudet asiat on helppo liittää jo olemassa olevaan tietopohjaan.
“Aikuisopiskelijat ovat myös harkinneet opiskelemaan lähtemistä perin pohjin ja ovat siksi motivoituneita opiskelemaan. Motivaatio tunnetusti edistää oppimista”, Nurmi sanoo.
 |
| Ammatinvalintapsykologi Mari Nurmi tietää, mitä aikuisena opiskelemaan lähtevät mietiskelevät. Kuva: Mari Nurmi |
Omaa tai opiskelijakollegoidensa ikää Vuorinen ei oikeastaan kovin paljon ajattele.
“On sitä paitsi vahvuus, että porukassa on eri-ikäisiä. Kaikki nuoret osaavat editoida ja käyttää esimerkiksi erilaisia esitysohjelmia, ja olen sitä kautta oppinut myös itse. Minulla taas on kyky tarttua toimeen ja saada asiat etenemään, koska se on työelämästä tuttua. Siitä on paljon hyötyä ryhmätöissä”, hän sanoo.
Aikuiset opiskelevat määrätietoisesti
Mari Nurmi haluaa kannustaa aikuisia opiskelun pariin, vaikka esimerkiksi toimeentulon järjestäminen opiskelun ajaksi voi saada epäröimään päätöstä jättää työelämä ja sitoutua opiskeluun. Korkeakoulututkinnon suorittaminen vie kuitenkin vain muutamia vuosia ja on usein kannattava investointi tulevaisuutta ajatellen.
“Aikuisopiskelijoita yhdistää se, että heillä on yleensä halu päästä mahdollisimman pian takaisin työelämään. Vaikka on olemassa erilaisia keinoja rahoittaa opiskelua myös aikuisiällä, monilla on silti painetta suorittaa opinnot nopeasti”, Nurmi sanoo.
Salla Nurminen
Teksti julkaistu alunperin 30.9.Turun ammattikorkeakoulun Tutka -verkkojulkaisussa: https://tutka.pro/yhteiskunta/korkeakoulututkinto-tuo-uutta-nostetta-uralle/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti