Psykologina Opiskeluterveydenhuollossa

Syksy on jo pitkällä ja oppilaitosten työ on täydessä käynnissä. Oppilaitoksissa toimii opiskelijoiden ja opettajien lisäksi erilaisia opiskelua tukevia ammattilaisia. Nyt tutustumme opiskeluterveydenhuollon psykologin työhön. Haastattelin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin opiskeluterveydenhuollon psykologi Kirsi Mauranen-Järvistä.

Oletko ainoa psykologi tässä Etelä-Karjalan opiskeluterveydenhuollossa?

En toki! Toimin yhtenä kolmesta psykologista tässä opiskeluterveydenhuollon tiimissä. EKSOTEn opiskeluterveydenhuollon tiimit on jaettu alueittain ja aloittain. Yhteen psykososiaaliseen tiimiin kuuluu noin 1000 opiskelijaa. Meistä kaksi toimii Lappeenrannassa ja yksi Imatralla. Meillä psykologit ovat osa terveystoimea. Suomessa opiskeluterveydenhuollon psykologit kuuluvat yleisemmin sivistystoimen alle.

Kenelle tämä palvelu on tarkoitettu?

Opiskeluterveydenhuollon piiriin kuuluvat kaikki toisella asteella opiskelevat nuoret, eli lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat nuoret. Opiskeluterveydenhuoltoa säätelee terveydenhuollon lainsäädäntö sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on tukea opiskelijaa. Koulutusuudistusten myötä vuodesta 2019 lähtien opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvat nykyään myös toisen asteen aikuisopiskelijat.

Miten palveluun pääsee? Pitääkö olla lähete?

Palvelu toimii hyvin matalalla kynnyksellä, mitään lähetettä ei tarvita. Opiskeluterveydenhuoltoon voi hakeutua omatoimisesti. Usein meille tullaan opinto-ohjaajan, opettajan, erityisopettajan tai kuraattorin suosituksesta. Aloite palvelun käyttöön on tullut myös lääkäriltä tai terveydenhoitajalta. Lisäksi nuoren vanhempi voi olla aloitteentekijä.

Pitääkö aika varata etukäteen?

Tällä hetkellä aika pitää varata etukäteen. Ajan voi varata Wilmasta, sähköpostilla tai soittamalla.

Mitä vastaanotolla tapahtuu?

Psykologit ovat psyykkisen kehityksen asiantuntijoita, joilla on tietämystä ja kokemusta ihmisen psyykkisen kehityksen vaiheista.

Psykologin työmenetelmiä ovat tukikeskustelut, toiminnalliset menetelmät, rentoutusharjoitukset ja tarvittaessa psykologiset tutkimukset. Myös ryhmiä voidaan pitää yhdessä kuraattorin kanssa.

Kaksi kolmasosaa opiskeluterveydenhuollon psykologien työstä koostuu opiskelijoiden tukikäynneistä ja noin kolmasosan muodostavat tutkimukset.

Minkälaisia asioita tutkitaan?

Asiakkaan kokonaistilannetta arvioidaan moniammatillisesti, alussa määritellään opiskelijan kannalta oikea taho, josta asiakkaan auttaminen alkaa. Opiskelijan psykologisen avun tarve on voinut tulla esiin esimerkiksi lääkärin, terveydenhoitajan, psykiatrisen sairaanhoitajan tai kuraattorin käynnillä.

Psykologin tutkimusselvittelyä vaativat oppimis- ja erityisvaikeudet. Oppimisvaikeudet voivat liittyä esimerkiksi tarkkaavuuden säätelyyn, hahmottamiseen tai jaksamiseen. Opiskelijalla voi olla prosessoinnin hitautta ja erityisvaikeutta jollain alueella. Opiskeluterveydenhuollossa psykologi selvittelee alustavasti kehityksellisiä neurobiologisia oireita ja ohjaa asiakkaan tarpeen mukaan ADHD-, ADD- tai Asperger- tutkimuksiin. Luki-vaikeutta on noin 20 prosentilla opiskelijoista.

Tutkimus koostuu keskimäärin viidestä käyntikerrasta ja tutkimusvälineinä ovat psykologiset testit, mittarit ja haastattelu sekä havainnointi.

Mitä hyötyä tutkimuksista on opiskelijalle?

Tulosten perusteella opiskelija voidaan ohjata tarkempiin tutkimuksiin, esimerkiksi neuropsykologille. Opiskelijan opiskelun helpottamiseksi voidaan tehdä yhteistyössä oppilaitoksen kanssa järjestelyjä. Voidaan mm. määritellä, tarvitseeko opiskelija lisäaikaa kokeissa ja tenteissä. Yhteistyössä moniammatillisen tiimin ja alaikäisten kohdalla vanhempien kanssa tehdään kuntoutussuunnitelma. Joskus tarvitaan sairaalahoitoa, usein riittävät erilaiset terapiat ja kuntouttavat toimet. Kuntoutusta voi saada yksilöllisesti tai ryhmissä. Ryhmäkuntoutusta tarjoavat useat tahot, suurimpana on KELA. Päihdekuntoutukseen asiakas ohjataan A-klinikalle tai Mielenterveyspäivystys- ja päihdepoliklinikalle. Opiskeluterveydenhuollossa psykologi voi jatkaa asiakkaan kanssa niin sanottuja tukikäyntejä.

Mitä nuo tukikäynnit ovat?

Tukikäynneillä psykologit tarjoavat tukikeskusteluja. Tukikeskustelut voivat liittyä esimerkiksi identiteetin pohtimiseen, seurustelusuhteisiin tai koulukiusaamiseen. Opiskelijoilla voi esiintyä ahdistuneisuutta, jännittyneisyyttä, pakko-oireita, aggressiivisuutta, alakuloa, masentuneisuutta, surua ja ihmissuhdevaikeuksia. Opiskelijalla voi olla stressiä tai univaikeuksia. Moni on yksinäinen.

Koulukiusaamisen lopettamisessa on tavoitteena yhdenvertainen koulu eli väkivallan kitkeminen oppilaitoksista kokonaan. Asioita käsitellään psykologin vastaanotolla keskustellen. Lisänä voidaan käyttää erilaisia menetelmiä, kuten rentoutusohjelmia stressin hoitoon. Vaikeiden asioiden tai tunnetilojen sanoittamiseen on käytössä erilaisia välineitä ja menetelmiä. Tukikäyntejä tarjotaan asiakkaan tarpeen mukaan, käyntimäärää ei ole rajoitettu.

Mitä voisit kertoa työsi tuloksista?

Opiskelijat pystyvät hyötymään tutkimuksista ja arvioinneista, he saavat asianmukaista apua ja ohjausta kuntoutukseen. Tukikäynnit auttavat opiskelijoita jatkamaan opinnoissaan, vältetään opiskelun keskeytykset. Joskus opiskelualan vaihtaminen on ratkaisu, joskus selvä irrottautuminen tai tauon pitäminen opiskelusta on parasta. Vaikeista elämänkokemuksista päästään yli puhumalla. Vähitellen itsetunto vahvistuu ja rohkeus kasvaa. Kuljemme opiskelijan rinnalla tarpeellisen ajan, ja kun omat voimat riittävät, voidaan tuki lopettaa. Tavoitteena on omien voimavarojen löytyminen, omaan itsenäiseen elämään ohjaaminen.

Mitä muuta työhösi kuuluu?

Opiskeluterveydenhuolto on moniammatillista yhteistyötä asiantuntijoiden kesken. Yhteisöllinen työ on eri ammattilaisten vuoropuhelua. Työtä kehitetään ja suunnitellaan, yhdessä ja erikseen. Hyvin usein pohditaan asiakkaiden tilanteita terveydenhoitajien ja koululääkäreiden kanssa. Kuraattorien kanssa on jatkuvaa yhteistyötä. Psykologit ovat asiantuntijoina oppilashuoltotyöryhmissä. Yhteistyötä on myös Ohjaamon, Etsivän nuorisotyön ja seurakuntien kanssa.

Tämä työ on ennaltaehkäisevää tiimityötä. Opiskelijoiden ikähaitarin leventyminen on tuonut työhön näkökulman laajennusta ja uutta haastetta.

Työhöni kuuluu tietenkin kouluttautumista ja meillä on järjestetty myös työnohjaus.

Tunnetaanko opiskeluterveydenhuollon psykologin palvelua riittävästi?

Tiedotus on osa oppilasterveydenhuoltoa. Psykologit esittäytyvät Wilmassa, käyvät kouluilla ja ovat syksyisin mukana vanhempainilloissa, jotta kasvot tulevat tutuiksi, puolin ja toisin. Psykologit ovat mukana esimerkiksi ”Kahviparkeissa” oppilaitoksissamme.

Mikä on työssäsi parasta?

Tämä työ on hyvin palkitsevaa. Varsinkin nuorten parissa työskentelyssä on positiivinen pohjavire. On hienoa nähdä opiskelijoiden etenevän opinnoissaan ja pääsevän eteenpäin - joskus hitaammin, joskus nopeammin. Aina keväisin iloitsen nähdessäni tuttuja nimiä valmistuneiden opiskelijoiden joukossa. Jotkut opiskelijat tulevat kertomaan kuulumisiaan käyntien jälkeenkin. Olen onnekas, koska saan tehdä näin mielekästä työtä!

Kiitos haastattelusta ja hyvää syksyn jatkoa!

Elise
Psykologi
Valtakunnallinen Uraohjaus