Kevättalvella sain päähäni koettaa, vieläkö sitä jo kypsässä iässä olevana selviytyisi nuorten sekaan opiskelemaan ammattikorkeakouluopintoihin. Kaikenlaista elämää ja työelämää oli jo koettu, mutta silloin näin tilaisuuteni hakea johonkin itselle uuteen. Vaan mitenpä lähdin etsimään vaihtoehtoja? Lähtöajatuksenani ammatin tai koulutuksen valinnassa oli, että sellaista ei voi valita, mistä ei mitään tiedä.
Niinpä liikkeelle täytyi lähteä tiedonhankinnasta. Minua askarrutti, mitä ammatteja on olemassa. Tässä tilanteessa Ammattinetti –sivusto auttoi eri ammattialoihin ja ammatteihin tutustumisessa, myös henkilöhaastatteluiden ja ammattivideoiden avulla. Sieltä löytyi myös tietoa kuhunkin työhön tarvittavasta koulutuksesta. Opintopolku–sivustolta löytyi tarkemmat tiedot koulutuksista, niitä järjestävistä oppilaitoksista ja hakemisesta.
Yhteishaussahan voi hakea kuuteen eri hakukohteeseen. Samoja linjoja löytyi monista eri oppilaitoksista, jolloin joutui pohdiskelemaan paikkakunta-asiaa. Hakeako vain lähimpään, vai yrittääkö niin moneen kuin mahdollista etsien monimuoto-opiskeluvaihtoehtoja, jotka eivät vaadi jatkuvaa lähiopiskelua oppilaitoksissa? Pääsymahdollisuuksiani eri oppilaitoksiin pääsin arvioimaan mm. Vipunen –sivustolla aiempien hakujen hakeneet/valitut –tilastojen pohjalta tai oheisesta uutisesta.
Koska tarkoitus oli hakea ammattikorkeakouluopintoihin, haku tapahtui kaiken selvitystyön jälkeen kevään yhteishaussa Opintopolku-sivuston kautta. Siellä ainakin minulle tuli muinaisiin opiskeluhakuihin nähden yllätyksenä se, ettei mihinkään tarvinnut syöttää todistusnumeroitaan, vaan se todistus, jolla haetaan, liitettiin mukaan skannattuna.
Iäkkäämpänä hakijana täytyy antaa todistusvalinnassa nuoremmille tasoitusta puuttuvan ainereaalin pisteissä (ks. valintauudistus). Samoin ammattikoulutodistus kelpaa todistusvalintaan vain vuoden 2015 heinäkuun jälkeen saatuna. Niinpä olikin syytä ryhtyä henkisesti valmistautumaan pääsykokeisiin. Niiden uudistetusta rakenteesta löytyy tietoa tuolta edellä mainitulta ammattikorkeakouluun.fi -sivustolta. Ennalta ajatellen elämänkokemus ei paljon auta englannin ja matemaattisten taitojen kokeessa, mutta äidinkielen, päätöksentekotaitojen ja eettisten taitojen kokeessa uskoisi aikuisen hakijan olevan vahvoilla. Moni aikoinaan opittu taito on jo autuaasi unohdettu. Sen vuoksi etenkin teknisille aloille hakeville järjestettävään matemaattis-luonnontieteelliseen kokeeseen olisi jo syytä valmentautuakin. Mikähän se funktiolaskin muuten olikaan? Oma valmistautuneisuus testataan sitten keväämmällä valintakokeessa, jonka suorituspaikka ja -aika valittiin hakemisen yhteydessä.
Lisäjännitystä tähän vuoteen toi vielä koronaepidemia, jonka kokoontumisrajoitusten myötä ei heti haettuaan tiennyt, miten pääsykoe järjestetään, jos yleensä järjestetäänkään. Huhtikuun alkupuolella vahvistui, että koe järjestetään etänä, joten siihen voi vastata kotoa tai vaikka puistonpenkiltä käsin. Funktiolaskin kummittelee mielessä nyt entistä pahemmin, kun ei satu sellaista omistamaan. Kertakäyttöiseksi en haluaisi laskinta hankkia, vaikka tarvitseehan sitä sitten opiskellessaan. Huhtikuun päätteeksi julkaistiin vielä tieto kaksiosaisesta valintakokeesta, jonka ensimmäinen osa tehdään kesäkuun alussa, mutta jälkimmäisen osan ajankohta jäi vielä avoimeksi. Saapa nähdä, vastaavatko sisällöt lähikokeeseen suunniteltuja.
Toukokuun alussa tulikin sitten varsinainen paukku valintakokeen toiseen osaan liittyen. Varsin myöhäisen ajankohdan, 23.-25.6.2020, lisäksi tuli tieto, että lähipääsykokeet järjestetään ammattikorkeakoulujen kampuksilla eri puolilla maata - ei siis välttämättä siellä, minne olit ilmoittautunut meneväsi, vaan siinä ammattikorkeakoulussa, johon pääsyyn eka vaiheesta saamasi pisteet riittävät. Minnekähän päin maata tässä pääseekään matkustamaan.
Oikkeesti aikuinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti