Rajatonta robotiikkaa? Nuohousalalla ei robotteja tunneta

Olin etätöissä kotona ja eräänä iltapäivänä meillä kävi sovitusti nuohooja. Olin raivannut nuohoojalle tilaa, laittanut sanomalehtiä saataville ja avannut ainoan tulisijamme, takan, savupellin. Kun nuohooja pyysi sammuttamaan ilmastoinnin, en itse siinä hetkessä nähnytkään laitteen ohjauspaneelin pientä tekstiä ja nuohooja sammutti sen puolestani. Kun nuohooja lähti ulos kiipeämään katolle, kysäisin, että eihän taitaisi pärjätä nuohoojana, jos olisi korkeanpaikan kammo. Nuohooja tokaisi asian olevan näin ja kiipesi katolle.

Huomasin, että nuohoojan ammatti on erityinen. Käsityöläisyyttä tarvitaan vielä. Lähestulkoonkaan kaikkia ammatteja ei voida roboteilla korvata. Luonnonvara-ammateissa on paljon sellaisia. Miten esimerkiksi robotti pystyisi korvaamaan metsurin, vaikka Moto on tullutkin avuksi. Pystyisikö robotti päättämään, mikä puu otetaan ja mikä jätetään, sillä arviointi yleensä on hyvin monimutkaista.

Arviointiin opitaan työn tekemisen ja kokemuksen kautta. Voisiko karjanhoitajana toimia robotti? Vaikka lehmille on jo olemassa pihattoja, joissa lehmät ruokitaan ja lypsetään automaateilla, ei lehmän poikimista voi hoitaa robotti eikä eläimen terveydentilaa pysty arviomaan kuin kokemusta omaava ihminen tai eläinlääkäri.  Jos robottikokki tekisi ruokaa, kuinka se erottaisi pilaantuneen ruoka-aineen kelvollisten joukosta, osaisiko se maistaa ja haistaa?

Tekoälystä on jo suuri apu mm. lääketieteessä. Robottien invaasion syitä ovat mm. tehokkuuden tavoittelu ja kustannusten säästö.  Minulle on muodostunut kauhukuva siitä, että joudun – jos saan elää vanhaksi – vanhainkodissa robotin hoivattavaksi. Minusta se ei olisi yhtään hyvä asia. Vaikka ihmishoitaja ei osaisi puhua omaa kieltäni, hän olisi kuitenkin inhimillisen kosketuksen suoja. Sitä eivät robotit voi tarjota.  

Kun tekoäly kehittyy ja valtaa alaa, esiin on noussut kysymys etiikasta. Maarit Tastula haastatteli viime vuonna ohjelmassa Flinkkilä &Tastula filosofi Maija-Riitta Ollilaa. Ollilalla oli ranteessaan sykemittari, josta hän seurasi mm. unensa laatua ja liikuntasuoritteitaan ja jota hän ei riisunut edes suihkussa pois. Silti Ollila ei pitänyt ihmisen ihon alle asennettavaa sirua hyvänä ajatuksena, vaan jopa vaarallisena ja epäeettisenä. Kerättyjä tietoja voitaisiin alkaa käyttää helposti ihmisen manipulointiin tai muuten väärin.  Ollila totesi, että tekoälyn käyttöön tarvitaan globaalit säännöt, joissa sovitaan, mikä on eettistä ja mikä ei.

Black Mirrow oli ensimmäisiä elokuvasarjoja, joita seurasin suoratoistokanavilta.  Yksi elokuva on jäänyt hyvin mieleeni ( Be Right Back). Siinä nuori leskinainen tilasi netistä itselleen omaa miestään täysin muistuttavan miehen, joka tuli postissa isossa laatikossa ja joka kylvyssä ”valmistui”. Robottimies oli kopio kuolleesta aviomiehestä. Robotti puhui ja liikkui, aivan kuin lesken mies oli puhunut ja liikkunut. Se oli ohjelmoitu vastaamaan miehelle tyypillisellä tavalla. Dataa oli kerätty miehen jälkeenjääneistä välineistä, sähköposteista ja tekstiviesteistä. Alkuhämmennyksen jälkeen leski oli innostunut. Robottimies soi naiselle monia kokemuksia ja herätti tunteita laidasta laitaan. Jonkin ajan jälkeen nainen heräsi todellisuuteen. Leski kiukutteli ja raivosi robotille ja käski sen lähteä pois.  Robottimies sanoi, ettei voi poistua 25 metriä kauemmaksi omistajastaan. Nainen yritti saada robotin hyppäämään kallionkielekkeeltä mereen. Robotti totesi, ettei hänen ihmishahmonsa ollut itsetuhoinen. Nainen totesi, että vaikka robotti oli täysin kuin hänen kuollut rakastettunsa, robotti ei voinut korvata hänen miestään. Robotilta puuttui sielu. Nainen ei pystynyt hävittämään robottimiestä, vaan sulki sen olemaan talonsa vintille.

Suomen Kuvalehdessä esiteltiin jo vuonna 2017 pisimmälle ihmisenkaltaisia robotteja eli androideja kehittänyt Osakan yliopiston Älyllisen robotiikan laboratorion johtaja professori Hiroshi Ishiguro. Hän on valmistuttanut mm. itseään esittävän humanoidirobotin ja Erika-nimisen ihanneihmistä esittävän robotin. Maailmaa kiersi viime vuonna Sofia-robotti, jonka kehittäjä on David Hanson, Hanson Robotics Oy:stä. Robotti Sofia sai Saudi-Arabian kansalaisuuden viime lokakuussa.  Pepper on maailman ensimmäinen robotti, joka on ohjelmoitu tunnistamaan ihmiset tunnetilat ja muovaamaan käytöstään niiden mukaan. Robottien kehittäjistä ainakin Ishiguro on sitä mieltä, että roboteilla on sielu. 

Olen eri mieltä. Jokainen meistä on ainutlaatuinen yksilö. Jokainen saa elää oman elämänsä ja kuolla pois. Meistä jää jäljelle muisto. Minusta olisi kammottavaa, jos ihmisiä alettaisiin korvata roboteilla. Niiden ei tarvitse syödä, ne eivät liho tai laihdu ja ne eivät sairastu. Korona ei niitä voittaisi. Roboteille ei pidettäisi hautajaisia, ne jäisivät olemaan ja toimisivat niin kauan, kun niiden energia riittäisi. Mihin ne laitettaisiin, kun niitä ei enää tarvittaisi? 

Palatakseni nuohoojaan – millainen olisi nuohoojarobotti? Se varmaan tulisi ajallaan ja osaisi tyhjentää tuhkaluukut ja kiivetä katolle sekä kirjoittaa laskun. Mutta osaisiko se vaihtaa muutaman sanan aina uuden asiakkaan kanssa, ja osaisiko se tarkistaa sytyttimellä tulisijan vedon? Miten robotti opiskelisi oppisopimuksella nuohoojaksi ihmisnuohoojan kanssa, miten se oppisi kaikki eri asiat? Meillä käynyt aito ihmisnuohooja kertoi minulle, että hänen ammattinsa parhaita puolia ovat itsenäisyys, oman aikataulun suunnittelu ja ihmisten tapaaminen. Sekä kesällä hyvällä säällä hienot näköalat. Ammattiin tarvittaisiin lisää tekijöitä ympäri Suomen.

Jos nuohoojarobotti putoaisi katolta rikki mennen, menetys olisi rahassa mitattuna suuri.  Robotin särkymistä en uskoisi surevani. Mutta jos ihmisnuohoojalle kävisi samoin, surisin, menetys olisi mittaamaton. Ihminen on ihmiselle korvaamaton.

Elise

Psykologi

Valtakunnallinen Uraohjaus

TE-puhelinpalvelut