Sivut

Sivut

keskiviikko 29. tammikuuta 2020

Haluatko henkilöstöalalle?





Monia uraohjauspalveluumme soittavia tuntuu kiinnostavan työ henkilöstöalalla. Mitä kaikkea henkilöstöalalla tehdään ja miten sinne voi kouluttautua?

Jos yrityksessä on yksikin työntekijä, pitää yrityksessä jonkun hoitaa henkilöstöön liittyviä asioita. Henkilöstöasioiden hoito on eri yrityksissä organisoitu eri tavoin - henkilöstöasioita voi hoitaa esimies tai joku muu yrityksen henkilöstön jäsen. Yleensä tehtävän kuitenkin hoitaa yrityksen henkilöstöhallinto eli henkilöstöosasto eli HR. Henkilöstöosasto hoitaa erilaisia henkilöstöön liittyviä hallinnollisia tehtäviä kuten henkilöstötietojen ja työsuhdeasioiden hallinnan, palkanmaksun, työajan seurannan, henkilöstöraportoinnin sekä työterveydenhuollon järjestämisen. Henkilöstöosasto tukee yrityksen liiketoimintastrategiaa varmistamalla, että yrityksessä on sen toteuttamiseen tarvittava, osaava ja motivoitunut henkilöstö. Henkilöstöosasto hoitaa yleensä yrityksen rekrytoinnit ja henkilöstösuunnittelun esimiesten ja johdon tukena. Henkilöstöosaston vastuulla on myös huolehtia henkilöstön ja johdon osaamisen kehittämisestä, palkitsemis- ja motivointikeinojen kehittämisestä, henkilöstön työkyvystä ja työhyvinvoinnista, työviihtyvyydestä sekä henkilöstöasioita koskevien lakien noudattamisesta. Myös muutosten toimeenpanossa henkilöstöosastolla on oleellinen rooli.

Henkilöstöosaston tehtävät ja siten henkilöstöosaston koko voi erota suurestikin eri yrityksissä. Pienemmissä organisaatioissa tehtävänkuvat ovat usein laajempia tai henkilöstöasioita tehdään muiden tehtävien ohessa. Suuremmissa organisaatioissa henkilöstöosasto on yleensä suurempi, jolloin on enemmän mahdollisuuksia tehtäväkohtaiseen erikoistumiseen. Joskus henkilöstöhallinto ulkoistetaan kokonaan tai osittain henkilöstöpalveluyrityksiin (esim. rekrytointi, palkanlaskenta). Henkilöstöön liittyviä tehtäviä löytyy siten niin yritysten henkilöstöosastolta kuin henkilöstöalan konsulttiyrityksistäkin.

Työnimikkeitä alalla ovat esimerkiksi: henkilöstöjohtaja, henkilöstöpäällikkö, HR business partner, HR-assistentti, HR-koordinaattori, rekrytoija, koulutuskoordinaattori, palkanlaskija. Henkilöstöjohtaja on yleensä koko henkilöstöosaston esimies ja vastaa HR-asioiden hoidosta koko organisaatiossa. Henkilöstöjohtaja vastaa henkilöstöpolitiikasta ja –strategiasta sekä organisaatiokulttuurista. Hän toimii tiiviissä yhteistyössä yrityksen muun johdon kanssa osana yrityksen johtoryhmää. HR-päällikkö, HR-manager tai HR business partner taas on yleensä enemmän operatiivinen rooli: usein hän vastaa henkilöstöosaston tehtävistä käytännön tasolla toimien henkilöstöjohtajan alaisuudessa. Tehtäviin kuuluvat yleensä henkilöstösuunnittelu, rekrytointi, palkitsemisasiat, irtisanomiset, osaamisen kehittäminen, esimiesten tukeminen työsuhdeasioissa, työtyytyväisyyskyselyiden organisointi sekä työhyvinvointi- ja työkykyasiat. Yrityksessä voi olla myös oma täysin työhyvinvointiasioihin keskittyvä henkilö kuten työkykykoordinaattori. HR-assistentti tai HR-koordinaattori taas yleensä auttavat HR-päällikköä tämän tehtävissä sekä hoitavat jokapäiväisiä henkilöstöosaston tehtäviä kuten henkilöstötietokantaa ja työsuhdeasioita sekä palkanlaskentaan ja työajan seurantaan liittyviä tehtäviä. Palkanlaskenta voi myös olla keskitetty tietyille henkilöille tai kokonaan ulkoistettu. Mikäli yrityksessä on koulutuskoordinaattori, yleensä hänen tehtävänsä keskittyvät nimenomaan sisäisten ja ulkoisten henkilöstökoulutusten järjestämiseen. Työn sisältö nimikkeittäin voi vaihdella paljonkin eri yrityksissä. Parhaan käsityksen työn sisällöstä saat tutustumalla alan avoimiin työpaikkoihin ja niissä mainittuihin työn sisältöihin ja vaatimuksiin.

Voisi ajatella, että henkilöstöalalle haluavan tärkein ominaisuus on halu auttaa ihmisiä. Oleellista on ymmärtää, että henkilöstöosaston tärkein tehtävä on tukea yrityksen liiketoimintaa. Henkilöstöalalle haluavalla pitäisikin olla hyvä ymmärrys yritysten liiketoiminnasta sen lisäksi että haluaa toimia työssään ihmisten kanssa. Myös vaikeita päätöksiä, kuten irtisanomisia pitää pystyä tekemään. Koska henkilöstöosaston rooli on tukea niin johtoa, esimiehiä kuin työntekijöitäkin heidän työssään, henkilöstötyö edellyttää hyviä yhteistyö-, vuorovaikutus- ja asiakaspalvelutaitoja. Työ sisältää paljon toimistotyötä, joten tässä työssä tietokone on paras kaverisi ja excelit ja powerpointit on hyvä tuntea. Palkanlaskennassa pitää myös olla tarkka ja hyvä numeroiden kanssa. Henkilöstöosastolla työ on usein vaihtelevaa ja kiireistäkin, joten joustavuus ja paineensietokyky ovat hyödyllisiä ominaisuuksia. Koska henkilöstöalalla ollaan tekemisissä työlainsäädännön kanssa, myös sitä on hyvä tuntea.

Alalla on töissä ihmisiä hyvin erilaisilla koulutus- ja kokemustaustoilla. Osa suuntaa alalle jo opinnoistaan lähtien, toiset myöhemmin urallaan. Yksi mahdollinen tie henkilöstötehtäviin on siirtyä yrityksen sisällä muista tehtävistä henkilöstöosastolle. Toinen yleinen tie on uudelleenkouluttautumisen myötä. Jos alalle haluaa kouluttautua, soveltuvia koulutuksia löytyy jokaiselta koulutusasteelta – alalla on töissä esimerkiksi merkonomeja, tradenomeja, insinöörejä sekä kauppatieteiden, hallintotieteiden, psykologian tai kasvatustieteiden maistereita. Alalle erittäin sopiva tausta on sellainen, jossa esimerkiksi työkokemuksen ja koulutuksen myötä yhdistyy niin liiketoimintaosaamista kuin jonkinlaista ihmisosaamistakin. Tarjolla on myös henkilöstöalan täydennyskoulutusta, joista esimerkkejä löydät esimerkiksi täältä. Lisäksi löytyy lyhyempää täsmäkoulutusta esimerkiksi työhyvinvointiin ja työkykyyn liittyen, samoin työlainsäädäntöön liittyvistä asioista. Avoin yliopisto tarjoaa laajasti henkilöstöhallinnon opintoja. Avoimessa yliopistossa voi suorittaa myös työ- ja organisaatiopsykologian opintoja, jotka käsittelevät esimerkiksi työelämätaitoja, työhyvinvointia, ikäjohtamista, kognitiivista ergonomiaa, työelämän konflikteja ja työyhteisön kommunikaatiota. Avoimen yliopiston opintotarjonnan löydät Opintopolusta.

Henkilöstötyö on mielenkiintoista ja vaihtelevaa työtä jossa saa olla tekemisissä niin ihmisten, bisneksen, koulutus- kuin työhyvinvointiasioidenkin kanssa. Suosittelen!



Mari
urapsykologi



Lisätietoa aiheesta:
Työmarkkinatorin Ammattitieto-osio, Henkilöstöhallinto: https://tyomarkkinatori.fi/ammattialat/hallinnollinen-tyo/henkilostohallinto
Työmarkkinatorin Ammattitieto-osio, Henkilöstöpalvelut: https://tyomarkkinatori.fi/ammattialat/hallinnollinen-tyo/henkilostopalveluala
Joki, M. (2018). Henkilöstöasiantuntijan käsikirja. Vantaa: Helsingin Kauppakamari.
Kalliosalmi, Irmeli (2016). Mitä se HR oikein tekee? HR vaikuttaa organisaation jokaiseen kolkkaan. https://eventolehti.fi/artikkelit/mita-se-hr-oikein-tekee-hr-vaikuttaa-organisaation-jokaiseen-kolkkaan/
Viitala, R. (2007). Henkilöstöjohtaminen: Strateginen kilpailutekijä. Helsinki: Edita.


keskiviikko 8. tammikuuta 2020

Työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun hakemisesta




(Päivitetty 31.10.2024)

Moni 25 vuotta täyttänyt työnhakija on saanut opiskelupaikan nyt tammikuussa alkaviin omaehtoisiin opintoihin tai ainakin suunnittelee aloittavansa opinnot syksyllä. Sen vuoksi eräs Koulutusneuvonnan kysytyimmistä asioista koskeekin tällä hetkellä työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun hakemista. Kuinka se tapahtuu? Missä vaiheessa haen tukea? Mistä löydän tarvittavat lomakkeet? Ja niin edelleen. Näihin tärkeisiin asioihin paneudun tässä blogitekstissä kysymysten ja vastausten kautta.

Tässä blogitekstissä en käsittele työttömyysetuudella opiskelun yleisiä edellytyksiä, koska niistä löytyy runsaasti tietoa Työmarkkinatorilta, julkisesta työvoima ja yrityspalvelusta annetusta laista ja lain soveltamisohjeesta. Voit olla yhteydessä meille Koulutusneuvontaan, jos sinua askarruttaa tämän opintojen rahoitusmuodon soveltuvuus kohdallasi. Olethan kuitenkin tietoinen, että Koulutusneuvonnasta käsin emme pysty lupaamaan tuen saamista. Tuen saaminen perustuu aina oman alueesi TE-toimiston tai kuntakokeilun harkintaan riippuen siitä, kumman asiakas olet. Asiakkuuden voit tarkistaa kirjautumisen jälkeen Asiointi-palvelun etusivulta. Jatkossa kun viittaan tässä blogitekstissä työvoimaviranomaiseen, tarkoitan sillä oman alueesi TE-toimistoa tai kuntakokeilua.

Huom.! Työvoimaviranomaisella voi olla omia menettelyohjeita omaehtoisen opiskelun tuen hakemiseen, eikä tämän tekstin tarkoituksena ole korvata niitä ohjeita. Mikäli tämän blogitekstin ja oman alueesi työvoimaviranomaisen antamat ohjeet poikkeavat toisistaan, suosittelen noudattamaan ensisijaisesti oman alueesi työvoimaviranomaisen antamia ohjeita.

Pitääkö työvoimaviranomaiselta kysyä lupa ennen omaehtoisiin opintoihin hakemista?


Ei tarvitse. Voit hakea omaehtoisiin koulutuksiin vapaasti, kunhan tiedostat samalla sen, että kielteisen ratkaisun tapauksessa päätoiminen opiskelu yleensä estää työttömyysetuuden saamisen.

Työttömyysetuutta voi saada kielteisestä ratkaisusta huolimatta, jos työvoimaviranomainen katsoo opiskelun lyhytkestoiseksi tai sivutoimiseksi. Näitä vaihtoehtoja en kuitenkaan avaa tässä kohtaa enempää.

Huom.! Kaikista työttömyysturvalain mukaisista opinnoista pitää ilmoittaa työvoimaviranomaiselle, jotta opiskelun mahdollinen vaikutus työttömyysetuuden saamiseen arvioidaan.


Missä vaiheessa haen opintojani työttömyysetuudella tuettavaksi?


Mahdollisimman pian siinä vaiheessa, kun olet saanut oppilaitokselta tiedon opiskelupaikasta, mutta kuitenkin ennen opintojen aloittamista. Hakiessasi sinun pitää olla ilmoittautunut työnhakijaksi. Kätevimmin työnhakijaksi ilmoittautuminen onnistuu Asiointi-palvelussa.

Huom.! Työvoimaviranomainen ei käsittele hakemusta, jos et ole ilmoittautunut työnhakijaksi. 


Millä lomakkeilla hakeminen tapahtuu ja mistä ne löytyvät?


TE-toimiston asiakkaat hakevat TEM621- ja TEM623-lomakkeilla. 
  • Koulutuspalvelun tuottajan selvitys TE-toimistolle työttömyysetuudella tuettavaksi suunnitelluista opinnoista TEM621 (PDF tai DOC)
  • Perustelut koulutustarpeelle TEM623 (PDF tai DOC)

Kuntakokeilujen asiakkaat hakevat KK621- ja KK623-lomakkeilla.
  • Koulutuspalvelujen tuottajan selvitys kokeilualueen kunnalle työttömyysetuudella tuettavaksi suunnitelluista opinnoista KK621 (PDF tai DOC)
  • Perustelut koulutustarpeelle KK623 (PDF tai DOC)

PDF-muotoisen lomakkeen voit avata esimerkiksi Adobe Acrobat Readerilla ja DOC-muotoisen lomakkeen esimerkiksi Microsoft Wordilla. Myös moni muukin ohjelma pystyy avaamaan kyseisiä tiedostoja.

Täytä "Koulutuspalvelun tuottajan selvityksestä" ensimmäisen osan henkilötiedot itse, loppuosan täyttää oppilaitos (pois lukien sivu 3/3). Täytä "Perustelut koulutustarpeelle" kokonaan itse. Paperiset lomakkeet voit tulostaa itse tai hankkia paikallisen työvoimaviranomaisen toimipisteestä.

Voit sopia oppilaitoksen kanssa "Koulutuspalvelun tuottajan selvityksen" palauttamisesta joko niin, että oppilaitos palauttaa lomakkeen täytettynä suoraan työvoimaviranomaiselle tai että täytetty lomake kulkee sinun kauttasi työvoimaviranomaiselle.

Huom.! Jos olet maahanmuuttaja ja haet tukea kotoutumislain mukaiseen omaehtoiseen opiskeluun, toimita silloin TEM621-lomakkeen sijasta lomake TEM0714 (PDF tai DOC), jos olet TE-toimiston asiakas. Jos olet kuntakokeilun asiakas, toimita silloin KK621-lomakkeen sijasta lomake KK0714 (PDF tai DOC).


Mitä liitteitä laitan hakemukseen?


Se riippuu siitä minkä työvoimaviranomaisen asiakas olet, onko kyse jo alkaneista opinnoista ja myös kouluttautumisen taustalla olevista syistä. Tässä vinkkejä liitteiden suhteen.

Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston ja Varsinais-Suomen TE-toimiston asiakkaiden on syytä laittaa hakemuksen liitteeksi kopio oppilaitoksesta saadusta hyväksymisilmoituksesta opintoihin. Kuinka toimin, jos en ole saanut paperista hyväksymisilmoitusta? Myös oppilaitoksesta saatu sähköposti tai tuloste Opintopolku.fi -portaalista käy, kunhan siitä käy ilmi opintoihin hyväksytyksi tuleminen. Jos olet jonkin muun työvoimaviranomaisen asiakas, sinun ei tarvitse toimittaa kopiota oppilaitoksen hyväksymisilmoituksesta ellei työvoimaviranomainen sitä erikseen pyydä.

Hakiessa tukea jo alkaneisiin opintoihin (esim. vähintään vuoden keskeytyneenä olleisiin opintoihin tai työsuhteen aikana alkaneisiin opintoihin), laita liitteeksi oppilaitoksesta hankkimasi tuore opintosuoritusote, josta käyvät ilmi tähän mennessä suorittamasi opinnot.

Jos opiskelun taustalla on terveydellisiä syitä ja sinulla on kouluttautumista tukeva lääkärinlausunto (tai jokin muu asiantuntijalausunto), laita siitä kopio hakemuksen liitteeksi. Terveydellisten syiden ollessa taustalla on syytä selvittää aina ensiksi Kelasta, työeläkelaitoksesta tai vakuutusyhtiöstä, toteutuuko ammatillisen kuntoutuksen kautta uudelleen kouluttautumisen vaihtoehto.

Jos olet jo hakenut tukea ammatillisen kuntoutuksen kautta ja saanut siitä kielteisen päätöksen, mainitse asiasta "Perustelut koulutustarpeelle" -lomakkeella ja laita kopio päätöksestä hakemuksen liitteeksi.

Jos tiedossasi on varma työpaikka, johon työllistymisen ehtona on hakemasi koulutuksen käyminen, voit pyytää työnantajaa kirjoittamaan siitä vapaamuotoisen todistuksen työvoimaviranomaiselle. Laita todistus työllistymisestä hakemuksen liitteeksi.

Huom.! Työvoimaviranomainen voi pyytää sinua toimittamaan hakemuksen liitteeksi muitakin asiakirjoja kuin tässä mainittuja. Asiakirjojen suhteen kaikkein tärkeintä on toimittaa "Koulutuspalvelujen tuottajan selvitys" ja  "Perustelut koulutustarpeelle" riittävän ajoissa työvoimaviranomaiselle. Hakemusta voi täydentää tarvittaessa toimittamalla lisää liitteitä työvoimaviranomaiselle.


Voinko hakea tukea opintojen alkamisen jälkeen?


Voit hakea, mutta sillä voi olla vaikutusta tuen saamiseen. Jo alkaneiden opintojen tukeminen on nimittäin mahdollista vain tietyissä tilanteissa. Palvelulain 6 luvun 4 §:n mukaan tuettavasta opiskelusta on sovittava työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa ennen opintojen aloittamista. Opintojen tukemisesta voidaan sopia opintojen alkamisen jälkeen vain, jos jokin seuraavista ehdoista toteutuu:

  • opinnot ovat olleet keskeytyneenä vähintään vuoden ajan,
  • opinnot ovat aloitettu työsuhteen aikana (ml. oppisopimus),
  • opinnot ovat aloitettu työvoimakoulutuksena,
  • opinnot ovat aloitettu työnantajalta saadun taloudellisen etuuden jaksotuksen aikana,
  • opiskelupaikka on saatu peruutuspaikkana opintojen alkamisen jälkeen,
  • jos siihen on painava syy (esim. työvoimaviranomaisen aikataulut).

Hakiessasi tukea vähintään vuoden keskeytyneenä olleisiin opintoihin, on tärkeää hakea tukea hyvissä ajoin ennen kuin aloitat opiskelun uudelleen. Hyvä nyrkkisääntö on, että "Koulutuspalvelujen tuottajan selvityksessä" mainitun opintojen jatkamispäivämäärän pitää olla tulevaisuudessa suhteessa siihen päivämäärään, jolloin palautat lomakkeen työvoimaviranomaiselle. Edellytysten täyttymisen arvioi aina paikallinen työvoimaviranomainen.

Miten ja mihin lomakkeet palautetaan?


TE-toimiston asiakkaat palauttavat lomakkeet omalle TE-toimistolle ja kuntakokeilujen asiakkaat palauttavat lomakkeet omalle kuntakokeilulle. Lomakkeet palautetaan mahdollisten liitteiden kera esimerkiksi postitse tai sähköisesti. Lomakkeet voi palauttaa myös suoraan työvoimaviranomaiselle paikan päällä asioidessa tai toimipaikan postilaatikkoon. Oman alueesi TE-toimiston yhteystiedot löydät Paikalliset TE-toimistot -sivun kautta. Kuntakokeilun yhteystiedot löydät Kuntaliiton sivun kautta. Työttömyysetuudella tuettua omaehtoista opiskelua ei voi nykyisellään hakea Asiointi-palvelun kautta.

Jos olet TE-toimiston asiakas, voit toimittaa lomakkeet sähköisesti Turvaviestin kautta. Jos olet kuntakokeilun asiakas, selvitä kuntakokeilun verkkosivuilta tai yhteyshenkilöltä, voitko toimittaa asiakirjoja Turvaviestin, Securemailin tai Suomi.fi-viestien kautta. Tällä hetkellä eri kuntakokeiluilla on käytössä erilaisia ratkaisuja tietoturvalliseen viestien lähettämiseen.

Turvaviestin tai vastaavan palvelun kautta toimitettavat asiakirjat voi joko skannata tai kuvata digikameralla. Tiedostomuotona voi käyttää PDF-, JPG- tai DOC-muotoa. Tärkeintä on, että asiakirjat ovat helposti avattavissa ja teksti on luettavissa. Sähköisen asiakirjan kohdalla allekirjoitus ei ole välttämätön.

Huom.! Jos palautat asiakirjoja työvoimaviranomaisen normaaliin sähköpostiosoitteeseen, huomioithan, ettei sitä pidetä erityisen tietoturvallisena tapana toimittaa henkilötietoja sisältäviä asiakirjoja. Lähettäminen normaalin sähköpostin kautta tapahtuu siis omalla vastuullasi. Sähköisten asiakirjojen toimittamisen kohdalla suosittelen Turvaviestin tai vastaavan palvelun käyttämistä aina sen ollessa mahdollista.

Voinko palauttaa lomakkeet eri aikaan?


Voit palauttaa. Voit toimittaa heti opiskelupaikan saatuasi "Perustelut koulutustarpeelle" -lomakkeen työvoimaviranomaiselle  ja laittaa saatesanoiksi: "Koulutuspalvelujen tuottajan selvitys" toimitetaan heti, kun oppilaitos saa sen täytettyä. Näin on järkevää toimia erityisesti silloin, kun opinnot ovat alkamassa nopealla aikataululla.

Voit sopia oppilaitoksen kanssa "Koulutuspalvelujen tuottajan selvityksen" palauttamisesta joko niin, että oppilaitos palauttaa lomakkeen täytettynä suoraan työvoimaviranomaiselle tai että täytetty lomake kulkee sinun kauttasi työvoimaviranomaiselle.

Tarkoituksenani on aloittaa opinnot avoimen AMK:n polkuopintoina ja jatkaa sen jälkeen mahdollisimman pian varsinaisen AMK:n tutkinto-opiskelijaksi. Voinko hakea tukea samalla kertaa molempiin opintoihin?


Voit hakea ja kannattaakin hakea. Kerro "Perustelut koulutustarpeelle" -lomakkeessa, että haet tukea samalla kertaa myös polkuopintojen jälkeisiin varsinaisen AMK:n tutkintoon johtaviin opintoihin. Jos työvoimaviranomainen puoltaa opintojen tukemista, enimmäistukiaika molempiin opintoihin on yhteensä 24 kuukautta. Sama mahdollisuus koskee myös avoimen yliopiston väyläopintoja ja varsinaisen yliopiston tutkintoon johtavia opintoja.

Huom.! Jos et hae tukea samalla kertaa myös varsinaisen AMK:n opintoihin, otathan huomioon sen, että polkuopintojen jälkeen varsinaisen AMK:n opintoihin tukea hakiessa sovelletaan samaa tiukkaa lainsäädäntöä kuin jo alkaneiden opintojen tukemiseen sovelletaan. Toisin sanoen, polkuopintojen suorittamisen jälkeen varsinaisen AMK:n opintoja voidaan tukea vain, jos opinnot ovat olleet polkuopintojen jälkeen keskeytyneenä vähintään vuoden ajan tai jos polkuopinnot ovat alkaneet esimerkiksi työsuhteen aikana. Jo alkaneiden opintojen tukemisesta on kerrottu tarkemmin aikaisemmin tässä blogitekstissä. 

Edellä mainittua sovelletaan, jos olet suorittanut avoimen polku- tai väyläopinnot ja jatkat sen jälkeen "avoimen väylän" kautta tutkinto-opiskelijaksi. Avoimen väylän kautta haettaessa haetaan tutkinto-opiskelijaksi erillishaun kautta jo suoritettujen avoimen opintojen perusteella. Tilanne on eri, jos olet suorittanut avoimen polku- tai väyläopinnot (tai muita avoimen opintoja) ja saat sen jälkeen tutkinto-opiskelupaikan yhteishaussa. Silloin avoimen opintoja ja tutkinto-opintoja ei katsota lähtökohtaisesti samaksi opintokokonaisuudeksi.

Pitääkö minun olla hakuhetkellä täysin työtön?


Ei tarvitse olla. Palvelulain soveltamisohjeen 6 luvun 4 §:ssä sanotaan, että työnhakijan ei tarvitse olla työtön, jotta hänen kanssaan voidaan sopia työttömyysetuudella tuetusta omaehtoisesta opiskelusta. Hakiessasi sinulla voi olla kokoaikatyö, jonka päättyminen on varmistunut. Voit olla myös osa-aikatyössä, lomautettu tai sivutoiminen yrittäjä. Sivutoiminen opiskelijakin voi hakea päätoimisiin opintoihin työttömyysetuudella tuettua omaehtoista opiskelua.

Huom.! Työstä irtisanoutuminen pelkästään opintojen vuoksi voi johtaa siihen, ettei työvoimaviranomainen puolla opintojen tukemista työttömyysetuudella. Poikkeuksena tähän on, jos irtisanoutuminen johtuu terveydellisistä syistä tai olet määräaikaisessa palkkatukityössä. Vakituisesti työssäkäyviä suosittelen tutustumaan opintovapaaseen ja Työllisyysrahaston aikuiskoulutustukeen.

Huom.! Eduskunta on hyväksynyt lakiesityksen aikuiskoulutusetuuksien lakkauttamisesta 22.5.2024. Hallituksen esitykseen ei tullut eduskuntakäsittelyssä muutoksia eli laki hyväksyttiin sellaisenaan. Laki tulee voimaan 1.6.2024. Lain mukaan aikuiskoulutustukea ei voi saada missään tilanteessa syksyllä 2024 alkaviin opintoihin. Lisätietoja on saatavilla Työllisyysrahaston verkkosivuilla. Sivuilta löydät myös vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin.

Voinko saada ratkaisun opintojen tukemisesta ennen kuin olen saanut tiedon opiskelupaikasta? Olen hakenut maksulliseen koulutukseen ja haluaisin varmuuden etukäteen. En voi ottaa sitä riskiä, että joudun maksamaan kurssimaksuja siinäkin tapauksessa, jos saan kielteisen ratkaisun ja joudun luopumaan opiskelupaikasta työttömyysturvan säilyttämisen vuoksi.


Tässä tilanteessa jätä yhteydenottopyyntö Asiointi-palvelussa koskien koulutusta. Kerro avoimessa tekstikentässä tilanteesta ja että haluat selvittää mahdollisuutesi työttömyysetuudella tuettuun omaehtoiseen opiskeluun ennen koulutukseen hakemista. Työvoimaviranomainen on yhteydessä sinuun. Varaudu kertomaan suunnitteilla olevista opinnoista. Työvoimaviranomainen voi harkintansa mukaan, joissakin tilanteissa, antaa opintojen tukemisesta ratkaisun jo ennen opiskelupaikan varmistumista. Tämä mahdollisuus perustuu palvelulain soveltamisohjeen 6 luvun 4 §:n.

Huom.! Yhteydenottopyynnön voit jättää Asiointi-palvelussa vain, jos olet ilmoittautunut työnhakijaksi.

Mistä voin seurata hakemuksen etenemistä?


Asiointi-palvelussa voit katsella omia tietojasi, josta näet asiakastietoihin tehdyt kirjaukset. Asiakastietoihin kirjataan niin lomakkeiden saapuminen kuin lopulta myös itse ratkaisukin. Tarvittaessa voit olla yhteydessä meille Koulutusneuvontaan.

Kuinka nopeasti saan tietää ratkaisun?


Yleensä parin viikon kuluessa siitä, kun olet toimittanut työvoimaviranomaiselle kaikki ratkaisun tekemiseen vaadittavat asiakirjat. Ruuhka-aikoina, kuten ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen yhteishakujen opiskelijavalintojen julkaisemisen ajankohtina, ratkaisun saaminen voi hieman viivästyä. Jos olet TE-toimiston asiakas, löydät tiedon käsittelyajoista oman alueesi TE-toimiston verkkosivuilta.

Sain kielteisen ratkaisun työvoimaviranomaiselta, mutta se on tehty puutteellisten tietojen pohjalta. Sain tiedon, että ratkaisusta ei voi valittaa. Voinko tehdä tilanteelle enää mitään?


Kyllä voit. Voit toimittaa työvoimaviranomaiselle ne tiedot, jotka ovat jääneet puuttumaan aikaisemmasta hakemuksestasi ja pyytää työvoimaviranomaista käsittelemään asian uudelleen. Pyyntö uudelleenkäsittelystä on tehtävä kirjallisesti. Paperinen kirje tai sähköpostiviesti työvoimaviranomaiselle riittää. Suosittelen käyttämään Turvapostia tai vastaavaa, jos sellainen on käytössä työvoimaviranomaisellasi.

Saanko karenssin, jos en aloita tuettua omaehtoista opiskelua tai lopetan sen kesken?


Et saa karenssia. Palvelulain soveltamisohjeen 6 luvun 7 §:n mukaan omaehtoisten opintojen lopettamisesta ei aiheudu korvauksetonta määräaikaa (eli karenssia) tai muuta seuraamusta. Tämä koskee nimenomaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisia opintoja.

Työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun voi perua ennen opintojen aloittamista tai opiskelun voi lopettaa kesken opintojen. Voit hankkia oppilaitokselta tositteen opintojen päättymisestä ja toimittaa sen työvoimaviranomaiselle. Halutessasi voit toimia esimerkiksi niin, että kielteisen ratkaisun tapauksessa luovut opiskelupaikasta, jolloin sinulla ei ole enää päätoimisia opintoja estämässä työttömyysetuuden saamista.

Ennen opiskelupaikasta luopumista sinun kannattaa luonnollisesti selvittää, voisiko opintoja rahoittaa esimerkiksi Kelan opintotuen tai osa-aikatyön turvin. Jos haluat keskustella opintojen rahoitusvaihtoehdoista, voit olla yhteydessä meille Koulutusneuvontaan.

Huom.! Sinulla on velvollisuus edetä tuetuissa opinnoissa vaaditulla tavalla siihen saakka, kunnes olet lopettanut opinnot. Mikäli opinnot eivät ole edenneet vaaditulla tavalla, sillä voi olla seuraamuksia; palvelulain 6 luvun 7 §:n mukaan oikeus työttömyysetuuteen lakkaa ajankohdasta, josta työnhakijan opintojen ei voida katsoa edenneen riittävästi. Tämä voi johtaa etuuksien takaisinperintään. 

Voiko työttömyysetuudella opiskelu vaikuttaa palkkatuen suuruuteen?


Työttömyysetuudella opiskelulla voi olla vaikutusta palkkatukeen, jos se on jotain seuraavista:

Sen sijaan lyhytkestoisella tai sivutoimisella opiskelulla ei ole vaikutusta. Sillä ei ole merkitystä, onko opiskelu sivutoimista laajuuden vai työhistorian perusteella. Lyhytkestoisen opiskelun piiriin kuuluvatkin katsotaan nykyään palvelulain mukaan työttömiksi, joka yksi palkkatuen keskeisistä edellytyksistä.

Pitääkö työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun aikana hakea työtä?


Pitää hakea, jos työnhakuvelvollisuudesta on sovittu työvoimaviranomaisen kanssa laadittavassa/päivitettävässä suunnitelmassa. Tämä on osa uutta työvoimapalvelumallia, joka on astunut voimaan 2.5.2022. Katso tarkemmat tiedot työnhakuvelvollisuudesta blogitekstistäni Opiskelun aikainen työnhakuvelvollisuus uudessa työvoimapalvelumallissa.

Voinko hakea harkinnanvaraista kulukorvausta työttömyysetuudella tuettuun omaehtoisen opiskeluun?


Harkinnanvaraista kulukorvausta ei voida myöntää palvelulain mukaiseen työttömyysetuudella tuettuun omaehtoiseen opiskeluun. Säännöksessä ei ole rajattu ulkopuolelle kotoutumislain mukaista omaehtoista opiskelua, joten kotoutumislain mukaisiin omaehtoisiin opintoihin voidaan myöntää harkinnanvaraista kulukorvausta kaikkien edellytysten täyttyessä. 

Edellytykset myöntämiselle ovat samat kuin työvoimakoulutusten kohdallakin ja hakeminen tapahtuu samalla tavalla. Lisätietoja edellytyksistä ja hakemisesta löydät tästä blogitekstistäni. Harkinnassa otetaan huomioon, että kotoutuja-asiakkaan kohdalla esimerkiksi kieliopinnot voivat edistää työllistymistä. Myös se huomioidaan, että esimerkiksi verkkokoulutukseen osallistumisesta ei välttämättä synny matkakuluja tai muita korvattavia kustannuksia. Etuuteen ei ole subjektiivista (ehdotonta) oikeutta, vaan se on nimensä mukaisesti harkinnanvarainen.

Haen ammattikorkeakouluun suorittamalla valintakurssin, josta saan 5 op vajaassa kuukaudessa avoimesta ammattikorkeakoulusta. Työvoimaviranomainen katsoo opinnot lyhytkestoiseksi opiskeluksi. Jos saan valintakurssin perusteella opiskelupaikan varsinaisen ammattikorkeakoulun tutkinto-opintoihin ja haen työttömyysetuudella tuettua omaehtoista opiskelua, katsotaanko valintakurssin ja tutkinto-opintojen muodostavan yhden opintokokonaisuuden? Pitääkö opintojen olla keskeytyneenä vähintään vuoden ajan valintakurssin käymisen jälkeen, jotta tutkinto-opintoja voidaan tukea työttömyysetuudella?


Korkeakoulujen valintakoekurssit eivät ole lähtökohtaisesti samaa opintokokonaisuutta varsinaisen tutkinto-opiskelun kanssa. Valintakoekurssia ei tulisi käsitellä samalla tavalla kuin päätoimisia väylä- tai polkuopintoja ja tutkinto-opintoja, jossa koulutus muodostaa yhden opintokokonaisuuden. Tulkinta siitä, kuuluvatko suoritettavat opinnot samaan vai eri opintokokonaisuuteen, on aina työvoimaviranomaisen ratkaisuvallassa ja arviointi on tehtävä tapauskohtaisesti. Jos opintojen katsotaan olevan eri opintokokonaisuuksista, työttömyysetuudella tukemiseen ei vaadita vuoden keskeytystä. Merkitystä ei ole myöskään sillä, onko valintakoekurssi ollut lyhytkestoista, päätoimista tai sivutoimista opiskelua. Työttömyysetuudella tukemisella tarkoitetaan tässä työttömyysetuudella tuettua omaehtoista opiskelua.

Mistä saan lisätietoja?


Lisätietoja voit kysyä Koulutusneuvonnasta. Työvoimaviranomaiseen saat yhteyden jättämällä Asiointi-palvelussa yhteydenottopyynnön koskien koulutusta tai lähettämällä sähköpostia työvoimaviranomaiselle. Oman alueesi TE-toimiston yhteystiedot löydät Paikalliset TE-toimistot -sivun kautta. Kuntakokeilun yhteystiedot löydät Kuntaliiton sivun kautta.

/Panu

Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen koulutusneuvonta

(Päivitetty 26.5.2020. Lisättiin tieto mahdollisuudesta toimittaa lomakkeet TE-toimistolle Turvapostin kautta.)

(Päivitetty 13.11.2020. Vaihdettiin Turvaposti --> Turvaviesti. Tarkennettiin allekirjoitusta.)

(Päivitetty 4.3.2021. Lisättiin blogitekstin alkuun huomautus kuntakokeilujen asiakkaille ja päivitettiin lähdeluetteloa.)

(Päivitetty 3.6.2021. Tarkistettiin ja päivitettiin toimimattomat linkit.)

(Päivitetty 23.2.2022. Lisättiin tieto työttömyysetuudella opiskelun mahdollisesta vaikutuksesta palkkatukeen.)

(Päivitetty 11.5.2022. Lisättiin kysymys ja vastaus koskien uuden työvoimapalvelumallin mukaista hakuvelvollisuutta, lisättiin tarkennus vastaukseen koskien seuraako opintojen keskeyttämisestä karenssia, päivitettiin linkit ja lähdeluettelo ajan tasalle.)

(Päivitetty 9.11.2022. Lisättiin kysymys ja vastaus koskien harkinnanvaraisen kulukorvauksen hakemisen mahdollisuutta.)

(Päivitetty 23.3.2023. Lisättiin otsikon "Tarkoituksenani on aloittaa opinnot avoimen AMK:n polkuopintoina..." alle tarkentava kappale minkälaisissa tilanteissa kyseisessä kohdassa kerrottua sovelletaan.)

(Päivitetty 8.6.2023. Päivitettiin koko teksti niin, että kuntakokeilujen asiakkaat ovat otettu siinä paremmin huomioon.)

(Päivitetty 9.6.2023. Päivitettiin alun käsitekartta ajan tasalle niin, että se ottaa huomioon myös kuntakokeilujen asiakkaat.)

(Päivitetty 20.6.2023. Lisättiin tieto hallitusohjelmaan kirjatusta suunnitelmasta aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta ja päivitettiin lähdeluettelo.)

(Päivitetty 12.10.2023. Lisättiin tekstiin kysymys koskien AMK:n valintakurssia ja sen alle vastaus.)

(Päivitetty 24.5.2024. Päivitettiin aikuiskoulutustukea koskeva tilannetieto.)

(Päivitetty 31.10.2024. Päivitettiin Työmarkkinatorin linkit.)

Lähteet


Työttömyysturvalaki (30.12.2002/1290) (viitattu 2.1.2020)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290

Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (28.12.2012/916) (viitattu 10.12.2019)
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120916

Laki kotoutumisen edistämisestä (30.12.2010/1386) (viitattu 10.12.2019)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101386

Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (24.1.2003/13) (viitattu 27.12.2019)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030013

Työ- ja elinkeinoministeriö: Työ- ja elinkeinoministeriön ohje julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain ja asetuksen soveltamisesta (TEM/2376/00.03.05.02/2017) (viitattu 10.12.2019)
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/42910

Tyomarkkinatori.fi: Omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella (viitattu 11.5.2022)

TEM.fi: Työllisyyden kuntakokeilut (viitattu 4.3.2021)

Kuntaliitto.fi: Työllisyyskokeilut (viitattu 4.3.2021)

Suotuisa suunta: Opiskelun aikainen työnhakuvelvollisuus uudessa työvoimapalvelumallissa (viitattu 11.5.2022)

Suotuisa suunta: Opintojen etenemisvaatimus työttömyysetuudella tuetussa omaehtoisessa opiskelussa (viitattu 11.5.2022)

Valtioneuvosto: Hallitusneuvottelut 2023 (viitattu 20.6.2023)

keskiviikko 1. tammikuuta 2020

Viisautta vuoteen 2020

Uusi vuosi on alkamassa blogissamme. Blogia on luettu jo lähemmäs 310 000 kertaa. Tekstejä olemme laatineet noin 320. Niissä riittää aiheita monien tilanteiden tueksi. Monet ovat kuulleet asioidessaan TE-palveluissa, että blogistamme löytyy sekä tietoa että pohdiskelevia ja kannustavia kirjoituksia. Jotkut ovat saattaneet löytää palvelumme blogia lukiessaan. Blogi on ollut näyteikkuna palveluumme – siitä saa käsitystä, millaisista asioista Koulutusneuvonnassa ja Uraohjauksessa keskustellaan. Jatkossa julkaisemme kirjoituksen parin viikon välein. 


Tämän kirjoituksen lopussa oleva Ulrich Shafferin runo johdattaa miettimään rajapintaa, joka on itsemme ja ulkomaailman välissä. Uusia asioita kohdatessa on tärkeä kysellä ja etsiä tietoa. Toisaalta on kysymyksiä, joiden suhteen paras vastaus löytyy huolellisella itsetutkiskelulla. Toivon että alkavana vuonna muistamme taidon hiljentyä viisauden äärelle, toivon että kiireen keskellä löytyy rauhoittumisen ja kohtaamisen hetkiä. Hetkiä, jolloin maailma näyttää valoisammalta ja suunnitelmat mahdollisemmilta. 







Minä luotan sisimmässämme

olevaan viisauteen

joka voidaan vapauttaa.

Minä uskon

että syvällä minussa on jotain

joka näyttää minulle tien

kuin kompassi,

joka osoittaa kohti elämää.



Kaikkea minun ei tarvitse ammentaa

ulkopuoleltani.

Viisauden opettajien

ei tarvitse näyttää minulle tietä,

minä käännyn sisäänpäin

ja kuuntelen sisäistä opettajaani.

Minä tiedän, mikä tekee minut eläväksi

ja mikä vie minulta elämän 



Minä luotan itseeni.




Ulrich Shaffer (1995) Sykähdyksiä. Luotan ja uskaltaudun tuntemattomaan. 



Heli
urapsykologi