Virtauskokemus elämää rakentavana voimana

 

Kesäloma kausi on täydessä vauhdissa ja merkitsee monelle tärkeää työstä irtautumisen, rentoutumisen ja palautumisen aikaa. Osalla lomaodotukset liittyvät omaan tai läheistemme kanssa viettämäämme aikaan, joka voi merkitä niiden parhaiden juttujen tekemistä. Matkustamme mielenkiintoisissa paikoissa hakemassa uusia kokemuksia tai haastamme itseämme vapaa-ajan harrastuksien parissa. ”Go with the flow” on monelle tuttu iskulause, mutta mitä "mennä virran mukana" oikeastaan psykologiassa tarkoittaa?

Mihaly Csikszentmihalyi (1990) tutki ja määritteli flow tilaksi, jossa ihminen on syventynyt johonkin toimintaan niin, että ajan ja itsen merkitys näyttää katoavan. Kokemus tuottaa syvää iloa ja on jotakin minkä ihminen itse saa aikaan. Tekeminen itsessään on niin arvokasta, että ihminen haluaa omasta vapaasta tahdosta suorittaa toimintaa, vaikka se olisi vaikeaa. Virtauskokemuksessa meillä on tahto tehdä parhaamme ja käyttäessämme taitoamme luomme sisäistä järjestystä itseemme. Kesällä uintia, pyöräilyä, juoksua tai tanssia rakastava voi jatkaa ja jatkaa, vaikka lihakset jo väsyvät. Toinen saa iloa haastaessaan ajattelukykyään ja luovaa mielikuvitusta heittäytymällä lukuelämyksen maailmaan ahmien kirjan antia kannesta kanteen. Toiselle syvälliset keskustelut ihmisten kanssa tuovat uusia ajatuksia, joita ei tiennyt aikaisemmin mielessään liikkuvan. Parhaat hetket eivät yleensä ole passiivisia. Tutkimuksien mukaan toimiessa optimaalisessa kokemuksessa, ihminen on myös valmis venymään kykyjensä äärellä oppiakseen lisää uusia taitoja tai tietoja, jotka kasvattavat itsetuntoa ja henkilökohtaista monimutkaisuutta.

Flow, elämän virta, viittaa nähdäkseni siihen, kun ihmisinä tarkkaavaisuutemme kohdistuu itse valitsemiimme ja henkilökohtaisesti merkityksellisten selkeiden tavoitteiden suuntaisesti. Virtauskokemuksen laadulle on ominaista korkea tietoinen keskittymisen taso. Toimimme ilman huolta, tietoisuutemme psyykkinen energia on järjestyksessä ja olemme vahvasti motivoituneita tekemään sitä, mitä teemme saavuttaaksemme päämäärän. Optimaalista kokemusta kutsutaan virtaukseksi, kun sekä tietoisesti asettamamme haasteet, että omat kykymme ovat riittävän korkeat, jolloin kyvyt ja haasteet ovat sopusoinnussa ja tekeminen itsessään rakentuu nautinnolliseksi. Liian helpot tavoitteet voi johtaa tylsistymiseen tai jos taitomme eivät riitä tavoitteisiin, voimme ahdistua. Virtauksen teoriassa kokemus on myönteinen, ja ihminen tuntee haasteista selviytyessään itsensä pystyvämmäksi ja taitavammaksi.

Keskeinen sanoma flow-tutkimuksissa on, että voimme parantaa elämän laatuamme muokkaamalla omia käsityksiämme meille tärkeistä elämän sisällöistä. Tavalla, miten tulkitsemme eteen tulevat joskus stressiä nostattavat haasteet vaikuttavat sisäiseen harmoniaamme: näemmekö ne uhkina vai toimintamahdollisuuksina. Ulkoisten olosuhteiden kautta toivotut ratkaisut tai keskittyminen vain koettuihin vaikeuksiin, eivät välttämättä kanna kovin pitkään.

Määräaikaisen kesätyön päättyminen voi toiselle olla tilaisuus löytää uutta tekemistä tai uudelleen kouluttautua. Toiselle pelko tulevasta aiheuttaa turhautumisen, ja reagointi voi alussa olla tilannetta välttelevä ja saatamme purkaa pahanolomme lähellä oleviin. Syvät ilon hetket tutkimuksien mukaan stressaavissakin tapahtumissa perustuvat meidän ihmisten ainutkertaiseen selviytymistapaan ja siihen, mihin tarkkaavaisuutemme päätämme kohdistaa. Tärkeää on harjoitella mielen avointa siirtämistä ympäristöstä tulevaan informaation objektiiviseen havainnointiin, jolloin on mahdollisuus löytää uusia luovia tapoja toimia ja kokeilla sopeutumista edistäviä keinoja. Virtauskokemukset eivät synny omien tarpeiden itsekeskeisestä ajamisesta eteenpäin. Ilo rakentuu, kun annamme mahdollisuuden muiden ihmisten ilolle ja samalla pystymme täyttämään myös omat tavoitteet.  

 
Mistä tunnistaa Flow-tilaan vaikuttavia tekijöitä?

 
Lomalla, kun olemme palautuneet unen, hyvän ruuan, liikunnan ja virkistävien kulttuurielämysten avulla, alkaa tietoisuutemme hyvinvointi kaivata uutta järjestystä ja saavuttamisen tunnetta. Tämä voi tarkoittaa sisältä kumpuavia odotuksia kohdata samanaikaisesti iloa ja taitojemme venymistä herättäviä tapahtumia. Hakeudumme ympäristöön ja tehtäviin, jossa on mahdollisuus toimia siten, että meissä tapahtuu muutosta, oma itse kasvaa kompleksisemmaksi. Hyvä esimerkki on pienten lasten kyky luonnostaan olla tutkimusmatkailijoita ja päivittäin oppia uusia taitoja; uudet sanat, erilaiset leikit, liikkeet, sosiaalisten sääntöjen kokeilu jne. Aikuisilla työ tarjoaa tutkimusten mukaan enemmän mahdollisuuksia uppoutumisen kokemuksille ja parhaimmillaan ammatillisen taidon, taitojen oppimisesta on suurta hyötyä toisille.

 

Csikszentmihalyi löysi tutkimuksissaan kahdeksan tärkeää osatekijää, joilla kuka tahansa meistä voi kehittää virtauksen kokemusta jokapäiväisiin aktiviteetteihin ja saada ilon hetkiä niin työ kuin vapaa-ajan elämään. Lukiessasi seuraavat sisällöt toivon, että voit soveltaa tietoa työhön paluuseen tai ehkä uuden ammatillisen osaamisen opiskelun tai innostavan työnkuvan, tehtävän uudelleen muotoiluun. Jotta voi kokea flow:ta on ensimmäisenä tiedostettava haasteellinen toiminta, jossa haluat määrättyjä taitoja ja kykyäsi tarkkaavaisuutesi keskittämällä käyttää. Hoidatko esimerkiksi asiakaskontaktit vai syvennytkö suoraan projektisi suunnittelu töihin, on jo valinta. Toinen ominaisuus on osallistuminen koko tarkkaavaisuudellasi toimintaan, eli uppoudut spontaanista tekemiseen.

 

Kolmantena ihmisellä on tärkeää olla selkeät tavoitteet ja varmistaa tilanteeseen sopivan palautteen saaminen. Tämä merkitsee sellaisten valintojen tekemistä, jotka edistävät tietoista päämäärääsi ja siihen liittyvien haasteiden ja tekemisessä edellytettävien taitojen tunnistamista. Jos päätät vaihtaa työpaikkaa, voidaksesi toimia esim. luovassa markkinointisuunnittelun tehtävänkuvassa, voi digitaalisen sisällöntuotannon työväline ohjelmien ja data-analytiikan opiskelu olla edessä. Olet kenties saanut alustavaa palautetta nykyisessä työssäsi, että onnistuit hyvin luomaan yrityksen tuotteelle asiakaslähtöistä kysyntää ja kokemus on jäänyt iloa tuottavana toimintana mieleesi. Haluat lähteä oppimaan lisää uudenlaista tehtävää ja uppoutua uuteen osaamisalueeseen.

 

Neljäs ulottuvuus on täydellinen käsillä olevaan tehtävään keskittyminen. Ominaista on, että tiedät että tehtävä on mahdollista suorittaa loppuun ja käsittelet ajatuksissasi rajattua informaatiota. Syvä keskittyminen rajaa arkielämän huolet ja ikävät puolet unohtuvat tekemisessä. Saat asioita aikaiseksi, joka palkitsee sinänsä. Viides on kokemus omasta hallinnan tunteesta, ikään kuin valjastat itsekurisi ja kykysi toiminnasta seuraavan tavoitteen palvelukseen. Kuudes elementti tapahtuu, kun toiminta saa sinut valtaansa ja tietoisuus omasta itsestä katoaa, olet yhtä ympäristösi ja toimintasi kanssa. Pelkästään omaan itseen keskittyminen saattaisi kuluttaa kallisarvoista psyykkistä energiaasi. Virtauskokemuksen äärellä olemme silti aktiivisesti läsnä, meillä on mahdollisuus laajentaa käsitystämme itsestämme toimintamme jälkeen.

Esimerkiksi kitaran soittamisessa on oltava tietoinen sävelistä, äänestä, nuoteista, sormien liikkeestä ja välittyvästä tunnelmasta. Uppoutuessamme annamme kykymme kantaa, emmekä kritisoi toimintaa, vaikka tekeminen on haastavaa. Tämä kokemus voi syntyä rutiiniluontaisten työtehtävienkin äärellä.  Seitsemäs tekijä liittyy ajantajun muuttumiseen ja hyvin usein aika kuluu mielekkään tekemisen äärellä nopeasti ja tunnit tuntuvat minuuteilta. Kahdeksas toiminta on sisäisesti palkitsevaa ja olemme valmiita tekemään sitä, vaikka ei tarvitsisi ja ilman palkkiota tai suoraa hyötyä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan ammateissa auttamisen ilo voi olla palkitsevaa itsessään, tai koulussa vuorovaikutus opetustilanteissa eri ikäisten opiskelijoiden kanssa on tarkoituksellista toimintaa sinänsä. Välittömästä kokemuksesta nauttimista voi oppia. Csikszentmihalyi (1990) kiteyttää, miten yksilön ainutkertainen ja itsestä löydetty päämäärä sulautuu elämän tarkoitukseen ja yleismaailmalliseen virtaan. Kun suostumme yhteistyöhaluiseen rooliin yhteisöjemme isojen kysymysten hoitamiseksi ja samalla tunnistaen, ettemme vaadi luontoa toteuttamaan meidän unelmiamme ilman ottamatta näitä lakeja huomioon.

Johanna Viheräkoski

Psykologi, ihmisten itsensä voittamisen ja osaamisen kehittämisen teemoista innostunut ja työhyvinvoinnin puolesta puhuja

Aiheesta kiinnostunut voi lukea lisää Mihaly Csikszentmihalyi (1990). Flow, Elämän Virta. Tutkimuksia onnesta, siitä kun kaikki sujuu. Suomennettu painos. Kustantaja Rasalas Kustannus.