Miten huolehdin psyykkisestä palautumisestani?

Ihminen tarvitsee sekä fyysistä että psyykkistä palautumista työhön liittyvästä kuormituksesta. Palautuminen on tärkeä osa ammattitaitoa, nykyään puhutaankin muiden osaamisalueiden ohella palautumisosaamisesta. Fyysinen palautuminen tarkoittaa kehon palautumista työn fyysisestä rasituksesta. Sen kannalta tärkeää ovat riittävä lepo ja uni sekä kehon energia- ja nestetasapainosta huolehtiminen.

Psyykkinen palautuminen on kuormittuneisuuden ja väsymyksen vähenemistä ja mielen virkistymistä. Silloin henkilö kokee olevansa taas valmis jatkamaan työtään sekä kohtaamaan siihen liittyviä uusia haasteita ja vaatimuksia.

Mitä hyötyä on psyykkisestä palautumisesta?

Työstä palautuminen on tärkeää työkyvyn, terveyden ja yleisen hyvinvoinnin kannalta. Hyvin työstä palautuneena jaksaa osallistua, olla virkeä, luova ja innostunut asioista. Virkeä työntekijä on tarkempi, tehokkaampi ja tekee vähemmän virheitä.

Palautumisesta on tärkeää huolehtia päivittäin, sekä työssä että vapaa-ajalla. Heikko tai riittämätön palautuminen johtaa stressin ja kuormituksen kasautumiseen, mikä altistaa sairauksille ja lisää muun muassa virheiden ja tapaturmien riskiä. Työstressi ja huono palautuminen näkyvät mm. väsymyksenä, energian puutteena, jännittyneisyytenä, univaikeuksina, unettomuusoireina ja muina psykosomaattisina oireina. Riittämättömästi palautunut työntekijä joutuu ponnistelemaan entistä enemmän suoriutuakseen työstään, koska voimavarat vastata työn vaatimuksiin ja kohdata uusia haasteita ovat tavanomaista heikommat. Kun stressiä kertyy koko ajan lisää, on riski ajautua työuupumukseen.

Työyhteisössä riittämätön palautuminen näkyy usein kireänä ilmapiirinä, työmotivaation laskuna ja sosiaalisen vuorovaikutuksen vähenemisenä. Poissaolot ja työpaikan vaihdot lisääntyvät ja tuottavuus laskee. Psyykkinen palautuminen on siis tärkeää sekä yksittäisen työntekijän että koko työyhteisön kannalta.

Miten psyykkistä palautumista voi edistää töissä?

Pidä työn tekemisen lomassa taukoja ja poistu työpisteeltä taukojen aikana. On hyvä keskustella tauoilla muista kuin työhön liittyvistä asioista, jotta psyykkistä palautumista pääsee tapahtumaan. Tee tauoilla sellaisia asioita, jotka eroavat mahdollisimman paljon työstäsi.

Lounas- ja kahvitaukojen lisäksi kannattaa pitää pitkin päivää mikrotaukoja eli lyhyitä hetken taukoja työnteosta, jolloin aivot saavat levätä ja palautua. Mikrotauko voi olla esimerkiksi juttelutuokio työkaverin kanssa, venyttelyhetki työpisteellä tai pieni jaloittelu tulosteiden hakemisen yhteydessä. Mikrotauot auttavat rauhoittumaan ja palauttamaan keskittymisen taas oikeisiin asioihin.

Rytmitä työpäivä niin, että vaativammat ja helpommat työtehtävät vuorottelevat. Jos mahdollista, sisällytä työpäivään mahdollisimman erilaisia työtehtäviä. Tällöin työvire säilyy hyvänä koko päivän, ja palautumista tapahtuu myös työpäivän aikana. Muista kuitenkin keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan. Multitaskaus kuormittaa ja kuluttaa turhaan voimavaroja.

Psyykkistä palautumista edistää se, että työ on monipuolista, mielekästä, sopivan haastavaa, hyvin organisoitua ja kuormitukseltaan kohtuullista. Myös työhön liittyvät voimavarat (esim. onnistumisen kokemukset, kehittymis- ja vaikutusmahdollisuudet työssä, työkavereiden ja esimiehen tuki, hyvä työilmapiiri, hyvä esimies-alaissuhde, oppimiskokemukset työssä) edistävät psyykkistä palautumista.

Palautumista haittaavat liialliset työn vaatimukset, kuten aikapaineet ja kiire, vähäiset vaikutusmahdollisuudet omaan työhön sekä työn määrällinen ylikuormitus. Jos tunnistat omassa työssäsi näitä tekijöitä, kannattaa ottaa asia puheeksi esimiehen kanssa.

Mikä auttaa palautumaan vapaa-ajalla?

Palautuminen edellyttää psyykkistä irrottautumista työstä. Erota siis työ ja vapaa-aika toisistaan ja jätä työt työpaikalle. Aloita palautuminen heti työpäivän jälkeen: lopeta työasioiden miettiminen ja siirry tekemään itsellesi mieleisiä, iloa tuottavia ja rentouttavia asioita.

Lepääminen ja rentoutuminen auttavat palautumaan ja ”lataamaan akkuja”. Rentoutumisen keinot ovat hyvin yksilöllisiä. Ne voivat olla esim. musiikin kuuntelua, luonnossa liikkumista, kulttuurista nauttimista, ystävien tapaamista tai perheen kanssa vietettyä aikaa. Palautumisen kannalta on tärkeää huolehtia siitä, että saa riittävästi laadukasta unta.

Rentoutumisen lisäksi vapaa-ajalla kannattaa olla myös aktiivinen. Liikunta ja fyysinen aktiivisuus tehostavat sekä kehon että mielen palautumista. Hyvä fyysinen kunto auttaa kestämään rasitusta ja edistää palautumista töissä. Harrastukset, jotka tarjoavat haasteita, oppimiskokemuksia ja mahdollisuuksia pystyvyyden ja pätevyyden kokemiseen, auttavat palautumaan työn kuormituksesta ja lisäävät psyykkisiä voimavaroja. Palautumisen kannalta harrastusten olisi hyvä olla erilaista kuin oma työ.

On tärkeää tunnistaa omat voimavarat työssä ja vapaa-ajalla ja hyödyntää niitä. Eri elämänalueiden välinen tasapaino (esim. työ, perhe, vapaa-aika) tukee palautumista, joten on hyvä pysähtyä miettimään omaa elämää ja ajankäyttöä kokonaisuutena.

Psyykkisestä palautumisesta huolehtiminen koostuu monista päivittäin tehdyistä pienistä päätöksistä, jotka yhdessä auttavat pitämään huolta tärkeimmästä työvälineestäsi – sinusta itsestäsi. 

Milla

Lisätietoa aiheesta:

Palaudu työstä onnistuneesti – 5 vinkkiä työpäivään https://psykologiaa.com/2018/05/22/palaudu-tyosta-onnistuneesti-5-vinkkia-tyopaivaan/

Miten palautua työstä? Vapaa-ajalla on väliä https://psykologiaa.com/2018/05/29/miten-palautua-tyosta-vapaa-ajalla-on-valia/

Ehditkö palautua työstä vapaa-ajalla? https://yle.fi/uutiset/3-9489901

Työterveyslaitoksen vinkit työstä palautumiseen: https://www.ttl.fi/wp-content/uploads/2018/11/Vinkkilista-Palautuminen_NETTI.pdf

Mikä mikrotauko? Minuutin tauko auttaa keskittymään kiireisenä työpäivänä https://duunitori.fi/tyoelama/mikrotauko