Sivut

Sivut

keskiviikko 6. helmikuuta 2019

Työkierto: mahdollisuus oppimiseen työsuhteen aikana

Työkierrolla (tai työnkierrolla, henkilökierrolla) tarkoitetaan työsuhteen aikana tapahtuvaa siirtymistä määräaikaisesti toisiin tehtäviin, tavoitteena osaamisen kehittäminen. Työkierto voidaan toteuttaa joko omassa yksikössä tai toisessa yksikössä, mutta yleensä kuitenkin saman työnantajan palveluksessa. Ainakin valtionhallinnossa henkilökierto voidaan toteuttaa myös toiselle työnantajalle tai jopa kansainvälisenä henkilökiertona. Vastavuoroisessa työkierrossa kaksi työntekijää vaihtaa paikkaa, mutta työkierron voi toteuttaa myös yksipuolisesti. Työntekijä voi saada työkierrossa samaa palkkaa kuin ennenkin, tai palkka voi muuttua uuden tehtävän vaatimusten mukaisesti – tästä sovitaan työnantajan kanssa erikseen.

Mikä työkierron idea sitten on? Ensinnäkin, työntekijä oppii uutta, tutustuu uusiin työtapoihin ja verkostoituu työpaikan sisällä. Erityisesti niin kutsuttua hiljaista tietoa on helpompaa siirtää tällä tavalla. Työkierto voi lisäksi vaikuttaa positiivisesti työhyvinvointiin, ja siitä voi saada uutta intoa ja ideoita omaan työhön. Jotkut ovat tällä tavalla pystyneet vaihtamaan pois työtiloista, joissa heille on tullut sisäilmaoireita tai allergiaa. Kokemus saattaa myös auttaa ymmärtämään organisaation toimintaa monipuolisemmin ja kokonaisvaltaisemmin. Työkierron myötä työntekijä saattaa myös rohkaistua hakeutumaan täydennyskoulutukseen ja uusiin, vaativampiin tai itselle sopivampiin työtehtäviin organisaation sisällä – tai sen ulkopuolella.

Työnantaja hyötyy työkierrosta yhtä lailla kuin työntekijäkin. Hyvin toteutettuna työkierto voi toimia suunnitelmallisena osana henkilöstön osaamisen kehittämistä ja työhyvinvoinnista huolehtimista. Sekä lähettävä että vastaanottava yksikkö tai tiimi voivat hyötyä työkierrosta: työntekijä tuo oman osaamisensa työkiertokohteeseen, ja pystyy tarkastelemaan toimintatapoja ulkopuolisen tuoreella katseella. Kohteen hyvät käytännöt taas voivat siirtyä lähettävään yksikköön työkierrossa olleen palatessa omaan tehtäväänsä. Työkierron jälkeen oma tehtäväkin voi näyttäytyä eri tavalla kuin aiemmin. Myös muille työntekijöille voi olla kiinnostavaa huomata, että työnantaja suhtautuu positiivisesti työkiertoon ja muihin osaamisen kehittämisen ja sisäisen etenemisen mahdollisuuksiin organisaatiossa. Työkierto tarjoaa myös vaihtelua omaan tuttuun työhön.

Työkierron avulla lisätään myös yksilöiden ja organisaation joustavuutta: mitä enemmän moniosaajia työyhteisössä on, sitä helpompaa työntekijöiden on tarvittaessa siirtyä toisiin tehtäviin yksiköiden sisällä ja välillä. Moniosaaja on tietenkin arvokkaampi työntekijänä, joten tätä voi käyttää palkkaneuvotteluissa pätevänä argumenttina. Jaana Tapanisen opinnäytetyössä työkierron todettiin myös lisäävän toisten työn arvostamista, mikä voi helpottaa yhteistyötä ja parantaa työhyvinvointia.

Jotta työkiertojaksosta tulee onnistunut kaikille osapuolille, kannattaa seuraaviin asioihin kiinnittää huomiota:

- työkierto on aina vapaaehtoista työntekijälle, siihen ei voi määrätä

- työkierto kannattaa suunnitella kunnolla ja kirjata sille tavoitteita, joita seurataan työkierron aikana

- esimiesten ja johdon täytyy olla hyvin perillä onnistuneen työkierron periaatteista

- perehdytys ja mentorointi hoidetaan yhtä huolella kuin mikä hyvänsä uuden työntekijän perehdytys

- mietitään kuinka opitun jakaminen hyödynnetään työkierron aikana ja jälkeen

- varataan aikaa uuteen aloittelijan asemaan siirtymiseen ja työkiertoon valmistautumiseen

- työkiertoon lähtevän asenteen kannattaisi olla avoin, kuunteleva ja halukas oppimaan uutta.

Satu
 

Lisätietoa työkierrosta:

 

Jaana Tapanisen opinnäytetyö ”TYÖKIERTO. Työntekijöiden kokemuksia työkierrosta kehitysvammaisten ryhmäkodeissa”: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/79775/Tapaninen_Jaana.pdf?sequence=1
 

Työturvallisuuskeskus TTK:n paremman työn opas: https://ttk.fi/files/6010/TTK_Paremman_tyo_n_opas_A4_nettiversio_sivut.pdf
 

Antti Vähäjylkän opinnäytetyö ”Työkierto osaamisen johtamisen prosessissa”: http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/96838/GRADU-1427193311.pdf
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti