Mikä työkierron idea sitten on? Ensinnäkin, työntekijä oppii
uutta, tutustuu uusiin työtapoihin ja verkostoituu työpaikan sisällä.
Erityisesti niin kutsuttua hiljaista tietoa on helpompaa siirtää tällä tavalla.
Työkierto voi lisäksi vaikuttaa positiivisesti työhyvinvointiin, ja siitä voi
saada uutta intoa ja ideoita omaan työhön. Jotkut ovat tällä tavalla pystyneet
vaihtamaan pois työtiloista, joissa heille on tullut sisäilmaoireita tai
allergiaa. Kokemus saattaa myös auttaa ymmärtämään organisaation toimintaa
monipuolisemmin ja kokonaisvaltaisemmin. Työkierron myötä työntekijä saattaa
myös rohkaistua hakeutumaan täydennyskoulutukseen ja uusiin, vaativampiin tai
itselle sopivampiin työtehtäviin organisaation sisällä – tai sen ulkopuolella.
Työnantaja hyötyy työkierrosta yhtä lailla kuin
työntekijäkin. Hyvin toteutettuna työkierto voi toimia suunnitelmallisena osana
henkilöstön osaamisen kehittämistä ja työhyvinvoinnista huolehtimista. Sekä
lähettävä että vastaanottava yksikkö tai tiimi voivat hyötyä työkierrosta:
työntekijä tuo oman osaamisensa työkiertokohteeseen, ja pystyy tarkastelemaan
toimintatapoja ulkopuolisen tuoreella katseella. Kohteen hyvät käytännöt taas
voivat siirtyä lähettävään yksikköön työkierrossa olleen palatessa omaan
tehtäväänsä. Työkierron jälkeen oma tehtäväkin voi näyttäytyä eri tavalla kuin
aiemmin. Myös muille työntekijöille voi olla kiinnostavaa huomata, että
työnantaja suhtautuu positiivisesti työkiertoon ja muihin osaamisen
kehittämisen ja sisäisen etenemisen mahdollisuuksiin organisaatiossa. Työkierto
tarjoaa myös vaihtelua omaan tuttuun työhön.
Työkierron avulla lisätään myös yksilöiden ja organisaation
joustavuutta: mitä enemmän moniosaajia työyhteisössä on, sitä helpompaa työntekijöiden
on tarvittaessa siirtyä toisiin tehtäviin yksiköiden sisällä ja välillä. Moniosaaja
on tietenkin arvokkaampi työntekijänä, joten tätä voi käyttää
palkkaneuvotteluissa pätevänä argumenttina. Jaana Tapanisen opinnäytetyössä
työkierron todettiin myös lisäävän toisten työn arvostamista, mikä voi
helpottaa yhteistyötä ja parantaa työhyvinvointia.
Jotta työkiertojaksosta tulee onnistunut kaikille
osapuolille, kannattaa seuraaviin asioihin kiinnittää huomiota:
- työkierto on aina vapaaehtoista työntekijälle, siihen ei voi
määrätä
- työkierto kannattaa suunnitella kunnolla ja kirjata sille
tavoitteita, joita seurataan työkierron aikana
- esimiesten ja johdon täytyy olla hyvin perillä onnistuneen
työkierron periaatteista
- perehdytys ja mentorointi hoidetaan yhtä huolella kuin mikä
hyvänsä uuden työntekijän perehdytys
- mietitään kuinka opitun jakaminen hyödynnetään työkierron
aikana ja jälkeen
- varataan aikaa uuteen aloittelijan asemaan siirtymiseen ja
työkiertoon valmistautumiseen
- työkiertoon lähtevän asenteen kannattaisi olla avoin,
kuunteleva ja halukas oppimaan uutta.
Satu
Lisätietoa työkierrosta:
Valtiohallinnon henkilökierto-opas: https://vm.fi/documents/10623/307719/Valtionhallinnon+henkilökierto-opas/e3892bac-ecd7-4c05-8fb5-7e9d364eadeb
Jaana Tapanisen opinnäytetyö ”TYÖKIERTO. Työntekijöiden
kokemuksia työkierrosta kehitysvammaisten ryhmäkodeissa”: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/79775/Tapaninen_Jaana.pdf?sequence=1
Työturvallisuuskeskus TTK:n paremman työn opas: https://ttk.fi/files/6010/TTK_Paremman_tyo_n_opas_A4_nettiversio_sivut.pdf
Antti Vähäjylkän opinnäytetyö ”Työkierto osaamisen
johtamisen prosessissa”: http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/96838/GRADU-1427193311.pdf
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti