Sivut

Sivut

keskiviikko 27. kesäkuuta 2018

Kiire!

Jos sinulla ei ole ihan tulenpalava kiire, ehdit ehkä lukea tämän jutun. Onko tämän lukemisesta sinulle mitään iloa – sitä en voi taata.

Lapsena moni meistä on pitkästynyt – muistatko? Menit äidin luo valittamaan, ettei ole mitään tekemistä. Nykyajan lapsilla on samantapaisia piirteitä käyttäytymisessään. Koulunkäynnin aloitus vähentää pitkästymistä.  Alakoululaiset ovat innokkaita oppimaan. Kun oppiminen edistyy, ajattelu kehittyy ja pitkästyminen vähenee. Lapsena on kiire leikkimään ja kavereiden kanssa olemaan. Murrosikäisen nuoren maailma sisältää muutoksia, jopa draamaa – silloin harva valittaa pitkästyvänsä. Kiire vain lisääntyy opiskeluvaiheessa. Kaikki ns. pakollinen vie aikaa siitä, mikä kiinnostaa enemmän – alkaa olla kiire elää.
Kolmissakymmenissä monella on jo valmis ammatti-identiteetti tai se on juuri muovautumassa. Useilla on menossa kiireisin lapsiperhe- ja/tai uranluomisaika. Joku on jo vakiintuneella työuralla. Moni tekee pätkätöitä ja liian moni joutuu olemaan työtön. Työnhakuakin voi leimata kiire; työnhakijaa vaivaa sellainen tunne, että onko nyt varmasti huomannut kaikki mahdollisuutensa.

Keski-iän vaiheilla, nelikymppisenä, kiireinen arki on erittäin tuttua. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen voi olla kunnossa, vaan ei välttämättä. Erilaiset yllätykset, joista sairastuminen on ikävimpiä, tekevät töyssyjä ja mutkia sujuvaan arkeen. On onnellista, jos on tukiverkosto; sukulaisia tai ystäviä apuna. Oma aika on ns. ”kortilla”, kiireesti juostaan kellon kanssa kilpaa ja yritetään ehtiä ajoissa joka paikkaan.
Kiire ei lopu työelämän loppuvuosinakaan, kun aika ei oikein tahdo riittää riittävään kunnon ylläpitoon ja lepoon! Ja eläkkeelle jääneistä tiedämme, että he vasta kiireisiä ovatkin!

On pohdittu, onko nykyaika kiireisempää kuin entinen. No, taitaa olla, kun ajattelee esimerkiksi liikkumista. Ennen ehti jopa kävellen paikasta toiseen. Hevoset olivat pitkään hyvä apu, nyt lentokonekin voi tuntua liian hitaalta. Henkilökohtainen helikopteri olisi poikaa! Sellainen tieteiselokuvissa käytetty aineen siirtämiskone tulisi tarpeeseen.
Tässä kiireessä joku alkaa miettiä, mitä oikeastaan haluaisi. Useat haaveilevat kiireettömästä työstä, päivistä, jolloin voisi välillä hengähtää ja kuulla omat ajatuksensa. Onko se elämännälkä, joka kiihtyy kiihtymistään? Ihminen haluaa saada osansa kaikesta haluamastaan. Ja vastapainona ollaan stressaantuneita siitä, ettei ole aikaa ja lepohetket ovat lyhyitä. Jopa yöunesta pitää nipistää. Vapaa-aikaakin kalenteroidaan. Kiire aiheuttaa stressiä, väsymystä, uupumusta ja – virheitä!  On niin kiire, ettei ehditä varmistaa suojalaitteiden lukitusta, on niin kiire, että suojaköysi jää laittamatta kiinni, on niin kiire, ettei kuivata märkää ja liukasta lattiaa kunnolla – ja seurauksena on työtapaturmia, vapaa-ajan loukkaantumisia ja jopa kuolema. Kuolema lopettaa kiireen.

Kiireeseen ja sen seurauksiin on tarjolla erilaisia keinoja, vanhoja konsteja ja uusia muodikkaita apuja- mietiskelyä, meditaatiota, retriittiä, mindfulnessia, joogaa, elämäntavan valmennusta, terveyskursseja kaukana sivilisaatiosta tai netissä. Tärkeää on löytää itselleen sopiva tapa päästä irti kiireen tunnusta ja rentoutua. Vielä tärkeämpää on saada tästä tavasta pysyvä apu. Tähän ajatukseen kannattaa ihan pysähtyä. Otapa vaikka teekuppi käteesi ja mieti asiaa.
Mitä, jos oikeasti ottaisit tulevan lomasi ihan levon kannalta?

Elise

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti