Sivut

Sivut

keskiviikko 21. helmikuuta 2018

Isot saappaat


Uutta työtä aloittaessa saattaa olla haasteena uudet työtehtävät ja uusi asema työyhteisössä. Voi olla, että ryhdymme tekemään sellaista asiantuntijatyötä, jossa on ollut aiemmin erityisen osaava ja pidetty, ehkä pitkäaikainenkin työntekijä. On selvää että teemme töitä eri tavoin ja jokaisella meillä on erilainen osaaminen ja kiinnostukset, ainutlaatuinen persoonallisuus. Saappaat muotoutuvat tekijänsä mukaan. On myös luonnollista että työyhteisössä johon tullaan, kuuluu kommentteja siitä, miten edellinen työntekijä teki asioita. Joskus se ei tunnu niin mukavaltakaan, mutta parhaimmillaan siitä saa vinkkejä tilanteisiin ja toisaalta tuttuuden tunnetta, että samanlaisia asioita on töissä kohdattu. Näin myös uuden työntekijän vastaanottavat työkaverit käsittelevät työyhteisössä tapahtunutta muutosta.

Voi olla myös niin, että saappaat tuntuvat liian isoilta, jos työyhteisössä sinä itse olet ainoa kyseistä työnkuvaa tai ammattialaa edustava. Ei oikein ole kahvitunnilla ketään kenelle avautua ja ihmetellä tilannetta. Ei voi kerrata oppimaansa eikä kysyä mielipidettä, joskus kaipaamme kannustusta tai palautetta, ihan tavallista mielipidettä. Onneksi harvoin työskentelemme aivan tyhjiössä, vaan esimerkiksi työhön sinut haastatellut tai valinnut henkilö voi olla käytettävissä. Tuntemuksista kannattaa avautua esimiehelle, ja pohtia yhdessä miten tehdä itseään tykö työtehtäviin. Tukea saattaa saada esimieheltä, saman organisaation sisältä toiselta paikkakunnalta, tai muilta oman ammatin edustajilta. Sosiaali- ja terveysalalla voi olla mahdollista sopia työnohjauksesta, jossa työelämän ihmissuhteisiin perehtynyt työnohjaaja käsittelee kanssasi työn haasteita keskustellen.

Isojen saappaiden tilanteessa työhön perehdytys on tärkeää: sitä kannattaa pyytää ja samoihin teemoihin palata, jos tuntuu ettei ole kärryillä työn sisällöissä ja tavoitteissa. On hyvä muistaa että tilanne ei ole täysin sinun vastuullasi, vaan työnantajalla on oma tehtävänsä olla tukena työskentelyssä. Joskus voi olla hyötyä sopia täydennyskoulutuksesta niissä asioissa joissa osaaminen tai pätevyydet eivät ole ajan tasalla.

Uusissa tilanteissa reagoimme luonteemme mukaisesti: on mahdollista että toiset innostuvat ja saavat tavoitteista virtaa, toiset saattavat stressaantua enemmän. Joka tapauksessa useimpia kaihertaa työssä esimerkiksi työtehtävien epämääräisyys tai kasaantuminen. Työtä saattaa olla liikaa tai liian vähän. Monista työhön liittyvistä järjestelyistä on mahdollisuus keskustella jo työhaastattelussa. Kannattaa etukäteen miettiä millaista itsenäisyyttä tai osaamista edellytetään, onko työnohjausta tarjolla ja miten keskustelu esimiehen kanssa sujuu.

On ihan luonnollista että myöhemminkin työsuhteen aikana tulee stressin paikkoja. Usein pientä liikkumavaraa kuitenkin on, ja monia konsteja voi käyttää. Tähän työnohjauskin perustuu. Kokeneemman ohjauksesta voi saada hyviä vinkkejä työn suunnitteluun. Tavoitteisiin ja aikatauluttamiseen voi ehkä vaikuttaa, voit harjoittelun myötä oppia ajattelemaan tilanteissa itseäsi kannustaen. Joitakin tehtäviä saattaa pystyä delegoimaan toisille, tai tekemään yhdessä työtä jakaen. Harjoittelemalla opeteltu rentoutustekniikka sovitettuna kiireiden väliin voi tuoda uutta virtaa. Saappaita voi siis viritellä sopivammiksi ilman että tarvitsee vielä lähteä niitä vaihtamaan.

Heli

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti