Maassamme ei ole tavallista puhua avoimesti palkkojen suuruudesta. Harva tietää edes työtovereiden palkan, joten uuteen tehtävään haettaessa palkkatoiveen haarukoiminen on hankalaa. Käteen jäävän tulon arviointi on vielä vaikeampaa!
Palkka voi muodostua useammasta osuudesta: peruspalkasta, vaativuustasosta, henkilökohtaisesta tai kokemuslisästä, vuorotyölisistä ja bonuksista. Kun nämä lasketaan yhteen, saadaan bruttokuukausipalkka. Bruttopalkasta vähennetään verot ja veroluonteiset maksut, ja jäljelle jäävä nettopalkka maksetaan työntekijän tilille. Palkkalaskelmassa nämä kaikki löytyvät eriteltyinä.
Suomessa on käytössä progressiivinen verotus, eli yksinkertaistaen: mitä suurempi palkka, sitä isomman osan siitä joutuu maksamaan veroa. Alla esimerkkejä, jotka Taloussanomat on laskenut Veronmaksajien keskusliiton tuloverolaskurilla kotitalouksien velkaantumista koskevaa artikkeliaan varten (koko artikkelin löydät täältä ).
Bruttopalkka Nettopalkka Käteen jäävän
tulon osuus (%)
(€/kk)
(€/kk)
1 250 1 114 89
%1 670 1 388 83 %
2 100 1 653 79 %
2 580 1 938 75 %
3 350 2
352 70 %
3 750 2
561 68 %
4 600 2
990 65 %
5 600 3
483 62 %6 750 4 050 60 %
8 000 4 560 57 %
Palkalla on työntekijälle monenlaisia merkityksiä, kuten myös rahalla itsessäänkin. Kertooko palkan suuruus työn arvostuksesta, vai onko kyse vain kysynnän ja tarjonnan laista? Usein palkka nousee työuran kuluessa, mutta entä jos se välillä laskeekin - pienempipalkkaiseen työhön saattaa liittyä muita positiivisia piirteitä, kuten joustavammat työajat tai työpaikan parempi sijainti.
Ennen palkkatoiveen esittämistä tai
palkankorotusneuvotteluita kannattaakin ehkä käydä vero.fi -verkkosivuilla ja laskea
omien vähennysten mukaan mitä bruttopalkan muutos oikeasti vaikuttaisi käteen
jääviin tuloihin. Esimerkiksi työmatkakulut tai asuntolainan korot huomioidaan
verotuksessa.
Tässä jutussa ei
huomioitu tulojen mukaan muuttuvien etuuksien (esim. asumistuki) vaikutusta
nettotuloihin.
Satu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti