Millä tavalla yliopisto-opiskelu eroaa lukio-opiskelusta?

”Kurssit ovat kymmenen kertaa laajempia, mutta eivät kymmenen kertaa vaikeampia.”

Haastattelen tässä jutussa viidettä vuotta kauppatieteen maisteriksi opiskelevaa nuorta miestä.

Mikä sai sinut hakemaan yliopistoon ja kauppatieteitä opiskelemaan?
Äiti on opiskellut yliopistossa ja ajattelin, että minäkin pärjään siellä. Pärjäsin kohtuullisesti lukiossakin. Ajattelin, että jos pääsen yliopistoon, niin menen sinne. Onhan se vaativampi kuin ammattikorkeakoulu. Maisteritutkinto on minusta työnhaussa arvokkaampi kuin ammattikorkeakoulututkinto, kun ei ole vielä muuta kokemusta. Ajattelin, että kauppatiede on laaja-alaista, alalla on paljon ja monia erilaisia työmahdollisuuksia ja luullakseni hyvä palkkakin. Minulla ei ollut alan suhteen täsmällisempää toivetta.

Moni ajattelee, että yliopistoon ja kauppatieteisiin on vaikea päästä. Mitä mieltä sinä olet?
Pääsykokeeseen piti lukea monta kirjaa. Lukiossa kurssia kohti oli yksi kirja. Oli se aika shokki. Joka päivä yo-kirjoitusten päätyttyä luin jonkin aikaa, en pitkään, ehkä tunnin päivässä suunnilleen. Kannattaa selvittää, montako ainetta ylioppilastuloksista pisteytetään. Kirjoitin vain neljä ainetta, kun viisi ainetta olisi tarvittu. Pääsin pelkällä pääsykoetuloksella. Pääsy on vaikeinta. Yliopistossa opiskelu ei ole niin vaikeaa.

Yliopistossa voi pärjätä, vaikka keskiarvo olisi vähän vaille 7.5, kun oppii tekemään enemmän ja eri tavalla kuin lukiossa. Parhaista aineistani englannista ja lyhyestä matematiikasta on ollut hyötyä. Kirjoitin niistä laudaturin ja eximian. Puolet aineistoista on ollut englanniksi ja kauppatieteissä on paljon matemaattisia kursseja.  Lukiosta yliopistoon on iso loikka, mutta ei ylitsepääsemätön. Kurssit ovat kymmenen kertaa laajempia, mutta eivät kymmenen kertaa vaikeampia, vaikka jonkin verran vaikeampia ovatkin.

Millaista yliopisto-opiskelu on ja yllättivätkö opinnot joltakin osin? 
Luulin, että yliopistossa olisi ollut vaikeampaa kuin on ollut. Joutuu lukemaan paljon enemmän kuin lukiossa, mutta ei ole liian vaikeaa. Joillakin kursseilla riittää pelkät luentodiat. Kukaan ei ole tukemassa eikä ole lukujärjestystä. Tunteja, joilla on käytävä, on tosi vähän, vaikka suorittaa normaalivauhtia. Esimerkiksi tänä syksynä lähiopetuksen määrä on vaihdellut 6:sta 25 tuntiin viikossa. Itsenäisesti pitää huolehtia, että oppii. Luentojen lisäksi tai sijasta pitää lukea luento- ja verkkoaineistoja.

Yllätti, miten paljon on isoja laajoja ryhmätöitä. Yleensä niissä vaaditaan tekemään 10 sivun ryhmätyö ja puolen tunnin esitys. Lukiossa riitti yksi sivu. Ryhmätöissä oppii esiintymään ja tekemään muiden kanssa isompia töitä, mikä on hyödyksi työelämässä.

Myös oppimispäiväkirjat ovat erilaista kuin lukiossa. Niissä pohditaan omaa osaamista, oppimista ja asioita, joita on oppinut. Suurin osa kursseista arvostellaan niin, että puolet arvosanasta tulee ryhmätyöstä ja puolet oppimispäiväkirjasta. Oppimispäiväkirjat ovat vapaampia. Niissä ei tarvitse olla lähteitä, vaan oman oppimisen ja opitun asian reflektointi riittää.

Sekin yllätti, että professoreilla ja muilla yliopisto-opettajilla ei välttämättä ole pedagogista koulutusta lainkaan. Jotkut heistä esittävät asiat välillä liian teoreettisesti ja sivuseikkoihin liikaa keskittyen. On vaikea oppia monisteista, joissa selkeitäkin asioita on esitetty monimutkaisesti. Jotkut heistä opettavat hyvin ja heidän aineistoistaankin oppii hyvin. Matematiikassa on joskus ongelmana, että asiat vaikuttavat tosi monimutkaisilta, vaikka eivät oikeasti ole.

Oma vastuu korostuu siinä, että on itse oivallettava, missä kannattaa olla paikalla ja missä ei. Esimerkiksi matematiikan tunnit kannattaa olla paikalla. Yksin aineistoista opetteleminen on vaikeampaa.

Miten kuvaisit lähiopetuksen ja verkko-opintojen osuutta? Entä miten paljon opinnoissa on luettavaa ja kuinka haastavaa luettava on?

Lukioaikana emme tehneet verkossa mitään. Yliopistossa jotkut kurssit tehdään kokonaan verkossa. Verkossa on myös ohjeet, kuinka kurssien kirjoitelmat tehdään. Tehtävät palautetaan verkkoympäristöön ja kaikki aineistot ovat verkossa, paitsi kurssikirjat. Pari verkkotenttiäkin on ollut.

Luettavaa on enemmän, kaksin-kolminkertaisesti lukioon verrattuna ja asiat ovat monimutkaisempia. Tutkimuksiin liittyvä aineisto on usein vaikeaa. Silti niitä tarvitsee hyödyntää tosi paljon joillakin kursseilla.

Tentit ovat vaativampia kuin lukiokokeet. Pelkkä tunneilla läsnäolo ei riitä, vaan pitää lukea aineistoja. Olen parantanut opiskelutekniikkaa, mutta en pänttää hirveästi ja pärjään kuitenkin ok. Jotkut kurssit ovat tosi vaikeita eikä niitä meinaa saada läpi, vaikka on valmistautunut hyvin. On toki henkilökohtaista, kuinka helppoa tai vaikeaa oppiminen on. Lukiossa kokeet menivät läpi, jos oli vähänkin valmistautunut.

Itsenäinen työskentely on vaativaa. Kannattaa keskustella kaverien kanssa ja miettiä porukalla. Joku aina ymmärtää ja auttaa muitakin eteenpäin.

Minkälaista kielitaitoa yliopistossa tarvitaan?
Kandidaattiopinnoissakin oli englannin kielisiä kursseja ja maisteriopinnoissa kurssikirjat ovat englanniksi. Englannin kielen taitoa kyllä tarvitaan ja aiheet ovat monimutkaisia. Monilla kursseilla ei ole ollenkaan aineistoa suomeksi. Esityksiäkin on pidettävä myös englanniksi. Tutkielmia ja kurssitöitä tehdessä kaikki tieteelliset artikkelit ovat englanniksi.

Pakollisiin kursseihin kuuluu myös ruotsi. Lukion viitosen ruotsilla pääsee läpi, kun panostaa yliopistossa kunnolla ruotsin oppimiseen.

Miltä tuntui muuttaa pois kotoa? 
Muutto kotoa pois oli helppoa. Pitää vaan huolehtia omat asiat, siivota tai elää sotkussa, tehdä ruokaa, pestä pyykit. Opiskelijarientoja on paljon tarjolla. Jos haluaa, niin tekemistä riittää: illanviettoja, urheilua ja ylioppilaskunnan hallitustoimintaa.

Millä tavalla lukio-opiskelu valmisti yliopisto-opiskeluun? Mitä lukiossa muuttaisit? Entä yliopistossa?
Lukiossa huomaa, tykkääkö opiskelusta niin paljon, että haluaa jatkaa yliopistossa. Lukiossa kannattaisi painottaa enemmän opiskelemaan opettelua eikä pelkkiä aineita. Luin tosi vähän lukiossa. Yliopistossa tutorit ja opintoneuvojat saisivat ottaa enemmän kontaktia uusiin opiskelijoihin ja neuvoa ja opastaa, miten toimia ja aloittaa opinnot.

Millaiseen työhön haluaisit päästä valmistuttuasi maisteriksi? 
Haluan asiantuntijahommiin, kaupallisen alan töihin toteuttamaan ja soveltamaan teoriaa, mitä olen oppinut. Olisi turha opiskella yliopistossa, jos haluaisin suorittavaan työhön.

Sari