Sivutoiminen yrittäjyys vaihtoehtona

Palkansaaja sivutoimisena yrittäjänä

Sivutoiminen yrittäjyys on kasvussa. Palkansaajalle se on turvallisempi vaihtoehto alkavana yrittäjänä: palkkatyöstä saa laskuihin ja elämiseen tarvittavat tulot, ja yritystoimintaa voi rauhassa tunnustella ilman paineita saada siitä heti elantoaan. Jos asiakkaita näyttää riittävän, toiminta tuo yritykseen sisäänkin euroja ja yrittäjyys on sitä mitä on toivonutkin, voi vähitellen lisätä yrityksen parissa viettämäänsä aikaa siirtymällä palkkatyössään osa-aikaiseksi. Ehkä jossain vaiheessa on valmis ottamaan palkatonta vapaata palkkatyöstä kokeillakseen kokoaikaista yrittäjänä toimimista? Lopulta uusi yrittäjä ehkä luopuu palkkatyöstä kokonaan.

Tuula Kalpa Yritys-Suomi –palvelusta, kuulostiko edellä kuvattu tyypilliseltä aloittavalta mikroyrityksen perustajalta? – Kyllä vain. Pääpaino Yritys-Suomi –palvelussa on päätoimista yrittäjyyttä harkitsevissa asiakkaissa, mutta sivutoiminen yrittäjyys kiinnostaa yhä useampia. Nämä kysymykset ovat lisääntyneet erityisesti viimeisen vuoden aikana, jopa päivittäin tulee kysymyksiä. Usein yritysidea lähtee liikkeelle harrastuksen kautta syntyneestä osaamisesta. Monet pysyvät useita vuosia sivutoimisina yrittäjinä, ennen kuin lähtevät päätoimisiksi. Myös palkkatyön loppuminen voi saada aikaan päätöksen päätoimiseksi siirtymisestä.

Tuula Kalpa neuvoo myös sivutoimisia yrittäjiä tekemään liiketoimintasuunnitelman. Siinä kartoitetaan miten yritystoiminta lähtee liikkeelle. Lomake löytyy Yritys-Suomi –verkkosivuilta. Yrittäjän täytyy miettiä myös kirjanpidon järjestäminen (tekeekö itse vai käyttääkö ammattilaista apuna). Sivutoimisen yrittäjän on syytä tehdä sivutoimi-ilmoitus tai lupa palkkatyönsä työnantajalle, tai jos näitä ei edellytetä, otettava huomioon, että kilpailukielto voi estää yritystoiminnan. Joka tapauksessa on hyvä tapa kertoa asiasta työnantajalle.

Jos sivutoiminen yrittäjä jää työttömäksi palkkatyöstään, onko silti oikeus työttömyysturvaan? Mahdollisessa työttömyystilanteessa sivutoimisesta yrityksestä saatavat tulot otetaan huomioon ansiosidonnaista päivärahaa laskettaessa, ja työtön voi saada soviteltua päivärahaa. Jos sivutoiminen yrittäjä työttömäksi jäätyään lisää yritystoiminnan osuuttaan, yrittäjyys saatetaan tulkita päätoimiseksi, jolloin työttömyysetuutta ei makseta.

Päätoiminen yrittäjä voi myös varautua yritystoiminnan päättymiseen kannattamattomana. Yrittäjäksi ryhtyvällä palkansaajakassan jäsenellä on kaksi vaihtoehtoa: hän voi jäädä palkansaajakassan jäseneksi korkeintaan 18 kuukauden ajaksi yritystoiminnan aloittamisesta lukien, tai hän voi siirtyä suoraan yrittäjäkassaan. Näin työttömäksi jäänyt yrittäjäkin voi saada ansiosidonnaista päivärahaa. Päätoiminen yrittäjä voi saada työttömyysetuutta vasta silloin, kun yritystoiminta on lopetettu tai työskentely yrityksessä on päättynyt.

 Yrittäjyydestä kiinnostuneet työttömät

Onko työttömillä vastaavia mahdollisuuksia siirtyä pikku hiljaa kohti yrittäjyyttä? Vuoden 2014 alusta tuli voimaan uudistus, jonka myötä työtön voi ansaita enintään 300 euron edestä palkkaa kuukaudessa menettämättä työttömyysetuuttaan (300 euron ylittyessä on mahdollisuus soviteltuun päivärahaan). Yrittäjien kohdalla työttömyysturvasäädökset ovat monimutkaisemmat, ja myös perheenjäsenen yrittäjyys voi vaikuttaa oikeuteen saada työttömyysetuutta.

Työttömällä on oikeus harjoittaa sivutoimista yritystoimintaa. Olennaista on työnhakijan mahdollisuus ottaa vastaan kokoaikatyötä. Oman alan osuuskunnan kautta toimivia ei katsota yrittäjiksi, jos osuuskunnassa on vähintään 7 jäsentä. Osuuskunnan kautta työtön voi hankkia lisätuloja ja ”kokeilla” yrittäjyyttä. Kaikenlainen yrittäjyys on syytä ilmoittaa TE-toimistoon yrittäjyyden selvittämiseksi, jotta vältytään ikäviltä etuuksien takaisinperimisiltä. Viime kädessä asian ratkaisee te-toimiston lausunnon perusteella maksava taho (työttömyyskassa tai Kela).

Myös freelancerina toimivat työllistävät itse itsensä, ja saavat toimeksiantajilta palkan sijaan palkkion tai työkorvauksen. Freelancer voi olla joko yrittäjä, tai hänet voidaan katsoa työntekijäksi (eli hän solmii työsopimuksen), tai hän voi saada työkorvauksia olematta yrittäjä tai työsuhteessa. Työkorvaukset sopivat satunnaisiin toimeksiantoihin. Yrittäjä huolehtii itse kaikista kuluistaan, myös eläkevakuuttamisesta, joten tämä sopii päätoimisena itsenäisenä elinkeinonharjoittajana toimimiseen. Jos työtön on valmis siirtymään suoraan päätoimiseen yrittäjyyteen, hänellä saattaa olla mahdollisuus saada Starttirahaa yritystoiminnan aloittamiseen.

Työttömyysetuuden lisäksi yrittäjäksi ryhtyvän täytyy ottaa huomioon mm. yrittäjäeläkeasiat, toimialasta riippuvat luvat, ilmoitukset ja verotus. Näitä asioita ei tässä kirjoituksessa käsitelty.

Lisätietoja voit omasta työttömyyskassastasi, Kelasta, verottajalta, Yritys-Suomi -puhelinpalvelusta ja Työlinjan työttömyysturvaneuvonnasta.

 
Haastattelun lisäksi lähteenä on käytetty seuraavia verkkosivustoja:
www.te-palvelut.fi
www.tyj.fi
www.IAET.fi
www.akavanerityisalat.fi
www.ayt.fi
www.yritys-suomi.fi

 - Satu -